Vaakalapsi (23.9.– 23.10.)
Vaakalapset (23.9.– 23.10.) ovat taitavia neuvottelijoita ja osaavat järjestää asiat niin, että ne koituvat lopulta heidän edukseen. Heillä on vahva kauneuden ja harmonian taju, minkä vuoksi taiteet ja estetiikka vetävät heitä puoleensa. He aistivat myös herkästi ympäröivän ilmapiirin tunnelmat.
TOP 50: Viime vuoden suosituimmat nimet
Emma ja Elias ovat vuonna 2010 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Emman sai ensimmäiseksi nimekseen 462 tyttöä ja Elias annettiin etunimeksi 512 pojalle. Katso, onko sinun lapsesi nimi 50 suosituimman nimen joukossa.
Mikä nimeksi pikkusisarukselle?
Esikoisen nimen päättäminen saattoi olla vielä helppoa, mutta mikä nimi keksittäisiin toiselle lapselle? Tai katraan kolmannelle, neljännelle, viidennelle?
Äidit heräävät isiä useammin
Veteleekö isä usein sikeitä, vaikka vauva kiljuu vieressä? Et ole asian kanssa yksin. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan monet työssä käyvät äidit kärsivät katkonaisesta unesta työssä käyviä isiä useammin.
Onko kaneli vaarallista lapsille? Kumariini voi vaurioittaa maksaa
Suurin osa Suomessa myytävästä kanelista sisältää kumariinia, joka voi liian suurina annoksina aiheuttaa maksavaurioita. Lapset saavat joulun aikaan helposti liikaa kumariinia. Pitäisikö joulupipareista ja muista herkuista siis luopua?
Skorpionilapsi (24.10.–22.11.)
Skorpioni (24.10.–22.11.) on voimakastahtoinen, peräänantamaton ja utelias. Skorpionilapsi rakastaa haasteita – ja tunnetta, joka haasteessa onnistumisesta seuraa.
Vauva hylkii rintaa – mikä neuvoksi imemislakkoon?
Joskus vauva voi lopettaa maidon syömisen omasta aloitteestaan, ja tilanne on äidille usein raskas. Riikka Käkelä-Rantalainen Imetystukipuhelimesta listaa mahdollisia syitä lakkoilulle ja antaa vinkkejä, jolla vauvan voi yrittää saada innostumaan syömisestä.
Suosituimmat nimet
Vau.fi listasi suosituimmat etunimet ajanjaksona 2005–2009. Nimet tuskin tuottavat yllätystä, sillä näitä taaperoita löytyy yllättävän monta tuttavapiiristä.
Päiväkodissa kieli kehittyy
Alle kolmevuotiaiden päivähoidosta ollaan montaa mieltä. Uusi norjalainen tutkimus esittää, että muodollisessa päiväkotihoidossa olevien lapsien kielitaito kehittyy muita lapsia paremmin.
Babyshower: parhaat vinkit tarjoiluihin, lahjoihin ja ohjelmaan
Mitä ohjelmaksi vauvakutsuille? Entä millaiset lahjat ja tarjoilut ovat odottajan mieleen? Vauvakutsut ovat ihana juhla, johon ystävät kerääntyvät iloitsemaan odottavan äidin kohdussa kasvavaa uutta elämää – ja tietysti myös äitiä.
Ensimmäinen hymy hurmaa
Ensimmäisiä aitoja, tarkoituksellisia hymyjään vauva alkaa näyttää tavallisesti noin 4-8 viikon iässä. Hymy kestää pidemmän aikaa, ja vauva hymyilee koko kasvoillaan, myös silmillään. Hymystä tulee nyt sosiaalista: vauva oppii hymyilemään, koska näkee vanhempiensa ilahtuneen reaktion hymyyn.
Suomalaislapsille syötetään eniten purkkiruokaa Euroopassa
Suomalaiset ostavat vuosittain 55 miljoonaa lastenruokapurkkia. Se on yhtä vauvaa kohti enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Laiskojako täällä ollaan vai mistä moinen johtuu? Osallistu kyselyyn ja kerro, kuinka usein sinun lapsesi saa ruokaa purkista.
Lapsen luonne ennustaa tulevia terveysongelmia
Monet terveysriskit ja haitalliset elämäntavat saattavat selittyä heikolla itsehillinnällä ja impulsiivisuudella, tuore tutkimus vihjaa. Tutkimuksen perusteella yhteys havaitaan jo kolmivuotiaille tehdyissä testeissä.
Jousimies (23.11.–21.12.)
Jousimies (23.11.–21.12.) on sellainen lapsi, joka kiipeää lukitun portin yli leikkipaikalle, yrittää kesyttää itselleen lemmikkisammakon ja uppoutuu mielellään kirjojen seikkailujentäyteiseen maailmaan.
D-vitamiinin puute lisää lasten hengitystietulehduksia
D-vitamiinin vähyys saattaa osaltaan lisätä lasten hengitystietulehduksia ja hengityksen vinkunaa, hiljattain julkaistu tutkimus osoittaa. Suomessa lasten, nuorten ja raskaana olevien D-vitamiinin saantisuosituksia on vastikään päivitetty.
Mozart kasvattaa keskosia
Musiikilla on yllättäviä vaikutuksia ihmiseen. Mozartin kuuntelu ei kasvata järkeä, mutta saa keskoset kasvamaan, väittää uusi tutkimus.
Raskauteen liittyvät lyhenteet ja erikoissanat – näillä termeillä viestitään vauvafoorumeilla!
Kp, rv, jtp, dpo, pco, np ja yk? Mitäs salakieltä se tällainen oikein on? Ei ehkä salakieltä, mutta omanlaistaan koodia kylläkin, nimittäin vauvapalstaslangia. Jos koodi ei auennut, kurkkaa palstaslangisanakirjaan.
Vauvalle viittomia
Yhdysvalloista Suomeen rantautunut vauvaviittomakieli tukee lapsen kehitystä. Tutkimukset esittävät, että viittominen nopeuttaa puhumaan oppimista sekä laajentaa sanavarastoa.
Puhelin vaaraksi vauvalle?
Äidin runsas matkapuhelimen käyttö yhdistettynä lapsen varhaiselle puhelimen käytölle nostaa lapsen käytöshäiriöiden riskiä, esittää tanskalaisen tutkimus.
Tällainen on kolmivuotias!
Puheen pulpatusta, valtava määrä kysymyksiä, liikkumisen riemua ja elämäniloa – niistä on kolmivuotiaan elämä tehty! Nyt lapsen luonne alkaa tulla entistä selkeämmin esille, mikä tietää vanhemmille mitä mielenkiintoisimpia aikoja: tällaisen tyypin kanssa me asumme ja jaamme elämämme! Muista: älä vertaa omaasi kavereiden tai naapureiden lapsiin, sillä kolmivuotiaiden yksilölliset erot voivat olla suuria niin kielellisessä kuin motorisessa kehityksessä.
Tällainen on kaksivuotias!
Kaksivuotiaana lapsen tunne-elämä kuohuu – ehkä oletkin jo huomannut sen? Kun lapsi lähentelee kahden vuoden ikää, hänen riippumattomuudentarpeensa ja uteliaisuutensa vain lisääntyvät.
Tällainen on yksivuotias!
Yksivuotiaana lapselle avautuu aivan uusi maailma kielen oppimisen ja liikunnanvapauden myötä. Kehittyessään sekä kielellisesti että fyysisesti lapsi saa uusia taitoja, jotka helpottavat ympäristön tutkimista.
Vauva ja maitoallergia
Maitoallerginen lapsi reagoi lehmänmaitoon tavallisesti ihottumalla ja suolisto-oireilla. Maitoallergikko voi joutua tiukalle ruokavaliolle, mutta useimmiten allergia on onneksi ohimenevä vaiva.
Neuvolassa vauvavuoden jälkeen
Lapsen ensimmäisenä vuotena neuvolassa käydään tiuhaan. Vauvavuoden jälkeen käynnit harvenevat ja seuranta keskittyy mittojen tarkkailun sijaan enemmän liikkumiseen ja puheeseen. Lapsen kehitystä seurataan neuvolassa kouluikään saakka.
Entä jos lapsen saisi nimetä miten tahansa?
Suomessa lapselle ei voida antaa mitä tahansa nimeä vaan raamit määritellään nimilaissa. Yhdysvalloissa tilanne on toinen: siellä lapsen nimeämistä rajoittaa ainoastaan vanhemman mielikuvitus.
Vyöhyketerapia sopii vauvallekin
Koliikkia, vatsanväänteitä, itkua ja unihäiriöitä. Kiusallisia pikkuvauvojen vaivoja, joihin vanhemmat toivovat pikaista helpotusta. Moni on saanut oireisiin apua vauvojen vyöhyketerapiasta.
Lapsen kasvukivut eivät johdu kasvamisesta
Kasvukivuiksi nimetty jalkasärky iskee lapseen yleensä nukkuessa tai yöunille mentäessä. Tyypillisesti kipu vaivaa 3-12 vuotiaita lapsia. Nimestään huolimatta kasvukipu ei liity lapsen kasvamiseen.
Ennenaikaiset synnytykset saattavat lisääntyä lämmössä
Hellelukemat saattavat lisätä ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyyttä, amerikkalaistutkimuksessa selvisi. Tarkastelussa oli mukana 60 000 odottajaa, joiden lapset syntyivat toukokuun ja syyskuun välisenä aikana.
Kolmevuotias lapsi on täynnä tiedonhalua
Kolmevuotias lapsi on motorisesti yhä taitavampi. Hän on loputtoman utelias ja kysyy lukemattomia kysymyksiä. Lapsi osaa nyt myös ilmaista toiveensa ja tarpeensa entistä selkeämmin. Hän on monin tavoin jo iso – ja silti samaan aikaan vielä hyvin pieni.
35 kuukautta: pukemista ja pelkoja
Lapsi lähestyy kovaa vauhtia kolmen ikävuoden rajapyykkiä. Itsenäinen pukeutuminen sujuu jo, vaikka kengät saattavatkin vielä eksyä vääriin jalkoihin. Lapsen mielikuvitus kehittyy, mikä saattaa ilmetä pelkoina ja painajaisina.
34 kuukautta: ketteryyttä ja päättäväisyyttä
Hieman alle kolmevuotias on ketterä menijä, joka osaa ehkä jo hypätä ilmaan ja seistä hetken yhdellä jalalla. Tässä iässä lapselta ei puutu päättäväisyyttä, ja raivokohtaus syttyy usein juuri silloin, kun sitä vähiten toivoisit.
33 kuukautta: luovuutta ja lastentauteja
Lapsi saattaa innostua piirtämisestä yhä enemmän huomatessaan, että osaa piirtää jo muutakin kuin pelkkää "suttua". Lapsi voi sairastua erilaisiin lastentauteihin, kuten kuumeiseen flunssaan tai vatsatautiin. Onneksi useimmat sairaudet ovat nopeasti ohimeneviä ja varsin vaarattomia.
32 kuukautta: leikkiä ja lukemista
Tässä iässä lapsi leikkii yhä enemmän – erityisesti roolileikit kiehtovat. Lapsi nauttii myös yhteisistä lukuhetkistä aikuisen kanssa. Ääneen lukeminen kehittää lasta monin tavoin.
31 kuukautta: iltavilliä ja tahtopuuskia
Tässä iässä lapsi saattaa alkaa vastustella ja viivytellä nukkumaanmenoa. Vallaton "iltavilli" voi tehdä lapsesta riehakkaan silloin, kun pitäisi rauhoittua. Lapsi saattaa suosia toista vanhempaa ja syrjiä toista. Lapsentasoinen keskustelu ja ennakointi auttavat haasteisiin.
Leikkiä aamusta iltaan: 2,5-vuotias viihtyy roolileikkien parissa
Nyt lapsi kävelee samalla tavalla kuin aikuinen eikä siksi kaadu enää yhtä helposti kuin ennen. Hienomotoriikka kehittyy, ja lapsi viihtyy piirtämisen ja rakenteluleikkien parissa. Myös mielikuvitus- ja roolileikit kiehtovat lasta.
29 kuukautta: kysymyksiä ja pitkiä lauseita
Kahta ja puolta ikävuotta lähestyvän lapsen puheen kehitys kiihtyy. Lauseet pitenevät päivä päivältä, ja lapsi alkaa esittää mitä- ja missä-kysymyksiä. Myös lapsen muisti ja mielikuvitus kehittyvät. Riittävä uni on tärkeää lapsen kasvulle ja kehitykselle.
28 kuukautta: energistä menoa ja lukuhetkiä
Lapsen motoriset taidot kehittyvät, ja hän hyppii, juoksee ja kiipeilee mielellään. Toisaalta lapsi nauttii rauhallisista lukuhetkistä vanhemman kanssa. Lapsi voi alkaa tutustua mediaan, mutta vain lyhyin hetkin ja yhdessä aikuisen kanssa.
27 kuukautta: turhautumista ja kikatusta
Kaksivuotias saattaa suhtautua ennakkoluuloisesti uusiin ruokalajeihin. Hän nauraa paljon ja usein, mutta nauru voi vaihtua nopeasti kiukkuun, kun jokin asia ei mene lapsen mielen mukaan. Raivokohtaukset ovat haastava mutta normaali osa kaksivuotiaan kehitystä.
26 kuukautta: leikkejä ja suuria tunteita
Hieman yli kaksivuotias lapsi opettelee toimimaan sosiaalisissa tilanteissa ja leikkimään toisten lasten kanssa. Hänellä on tarve olla yhtä aikaa itsenäinen ja tiukasti kiinni vanhemmissaan. Tunnekuohuilta ei vältytä!
25 kuukautta: opettelua ja ennakointia
Kaksivuotias lapsi osaa jo paljon ja opettelee koko ajan lisää. Hänen keskittymiskykynsä paranee, ja hän ymmärtää jo monimutkaisiakin ohjeita. Rutiinit ja säännöllinen päiväjärjestys tuovat turvaa ja helpottavat arkea.
Kaksivuotias lapsi on voimakastahtoinen energiapakkaus
Kaksivuotias juoksee, pomppii ja rientää puuhasta toiseen. Hän elää ensimmäistä itsenäistymisvaihetta, joka voi saada tunteet kuohumaan kovastikin. Lapsi nauttii vanhempiensa ja toisten lasten seurasta, vaikkei pystykään vielä vastavuoroiseen leikkiin.
23 kuukautta: touhua ja roolileikkejä
Hieman alle kaksivuotias lapsi on touhukas puuhailija, joka viihtyy roolileikkien ja arkiaskareiden parissa. Lapsen itseluottamus paranee ja hän haluaa tehdä asioita itse. Pelko vieraita ihmisiä kohtaan vähenee.
22 kuukautta: tutkimusmatkoja ja tunnekuohuja
Vajaan kahden vuoden iässä lapsi alkaa tasapainoilla vanhempien antaman turvallisuudentunteen ja oman valtavan tutkimistarpeensa välillä. Sanavarasto kasvaa vauhdilla, ja ehtiväisemmät saattavat oppia päiväkuiviksi.
21 kuukautta: nukkumisen välttelyä ja rajoen kokeilua
Kahta ikävuotta lähestyessään lapsen oma tahto jatkaa voimistumistaan, ja nyt voi tulla se hetki, jolloin joudut kantamaan raivoavan lapsen kaupasta autoon. Muistathan, että rajojen kokeilu on osa lapsen normaalia kehitystä itsenäiseksi yksilöksi. Myös ruokailussa ja nukkumisessa saattaa ilmetä haasteita.
20 kuukautta: juoksuaskelia ja järkeilyä
Vuoden ja kahdeksan kuukauden iässä lapsi on nopea menijä, joka juoksee, pyörii, kiipeää ja potkaisee ehkä jo palloakin. Mielikuvitus ja ajattelu kehittyvät, ja lapsi oppii lajittelemaan esineitä esimerkiksi muodon ja koon perusteella.
19 kuukautta: omatoimisuutta ja oppimista
Lapsi on yhä omatoimisempi ja kokeilee mielellään omia taitojaan. Hän oppii parhaiten juuri kokeilemalla ja muita ihmisiä jäljittelemällä. Lapsen sanavarasto kehittyy huimaa vauhtia.
Puolitoistavuotias lapsi on väsymätön puuhailija
Puolitoistavuotias taapero on varsinainen menijä, joka kiipeilee, tutkii, kurottelee ja touhuaa aamusta iltaan. Hän on myös aiempaa itsenäisempi ja omatoimisempi. Nyt on hyvä hetki aloittaa pottatreenit!
17 kuukautta: omatoimisuutta ja uusia sanoja
Vuoden ja viiden kuukauden ikäinen lapsi on vauhdikas menijä, jonka uteliaisuus on rajaton. Hän saattaa jo haluta pukea ja riisua itse, vaikkei se vielä aivan onnistuisikaan. Lapsi oppii uusia sanoja kiihtyvällä tahdilla.
16 kuukautta: omaa tahtoa ja rajoja
Vuoden ja neljän kuukauden ikäinen taapero testaa taitojaan muun muassa heittelemällä ja potkimalla esineitä. Oma tahto kasvaa, ja lapsi tarvitsee enenevissä määrin rajoja. Muistathan myös kehua ja kiittää lasta oikeasta käytöksestä.
15 kuukautta: hassuttelua ja eroitkuja
Reilun vuoden ikäinen taapero on mainiossa iässä. Hyvin nukkuneena ja syöneenä hän on yleensä hyväntuulinen, ja vaikka omaa tahtoa jo löytyy, ei varsinainen tahtoikä ole vielä alkanut.
14 kuukautta: kiipeilyä ja tutkimusmatkoja
Lapsi on loputtoman utelias ja jaksaa tutkia ympäristöään väsymättömästi. Hän nauttii kiipeilemisestä ja tavaroiden kanniskelusta paikasta toiseen. Vaikka lapsi ei vielä puhuisi itse, hän oppii päivittäin uusia sanoja.
13 kuukautta: kävelytreenejä ja ensimmäisiä sanoja
Pikkutaapero harjoittelee kävelemistä ja ensimmäisiä sanojaan. Hän on innokas puuhailija, jonka omatoimisuus lisääntyy jatkuvasti. Vaikka vauva-aika on nyt jäänyt taakse, voi nukkumisessa olla vielä haasteita.
Probiootit hillitsevät lapsen ylipainoa
Lapsen varhaisvaiheen suoliston mikrobiston muokkaus probiootilla näyttää hillitsevän lapsen ylipainon kehittymistä ensimmäisten elinvuosien aikana, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Koirasta apua lapsen allergiaan – kissasta ei
Allergiselle lapselle kehittyy harvemmin ihottumaa, jos kodissa on koira lapsen ollessa alle vuoden ikäinen, tuoreessa tutkimuksessa havaittiin.
Haukotus ei tartu vauvaan
Kaiken ikäiset haukottelevat. Jopa sikiöiden on havaittu haukottelevan. Haukotukset tarttuvat kuitenkin vasta myöhemmällä iällä, todisti yhdysvaltalainen tutkimus.
Lyhyet yöunet lihottavat pikkulasta
Vähän nukkuvat alle viisivuotiaat saattavat olla muita herkempiä lihomaan, yhdysvaltalaistutkimuksesta ilmenee. Tätä vanhempien lasten painoon unella on pienempi vaikutus.
Tunnista sinilevän aiheuttamat oireet lapsilla
Sinilevä aiheuttaa harvoin vakavia sairastumisia, mutta myrkytysoireet on tärkeää tunnistaa. Sinilevää löytyy sekä järvistä että merestä, niin kirkkaista kuin sameistakin vesistä. Kaikki sinilevälajit eivät ole myrkyllisiä, mutta maallikon on mahdotonta erottaa myrkyllistä levälajiketta myrkyttömästä.
Lapsi pelkää yöllä mörköjä ja kummituksia – mikä neuvoksi?
Pienten lasten mielikuvitus on vilkasta. Ei ihme, että lapset näkevät usein painajaisia. Kun lapsi pelkää hirviöitä, on vanhempien tehtävänä olla turvana myös vanhemmille lapsille.
Lapsen ihon palaminen auringossa ja lämpöuupumus – miten toimia?
Jos vahinko on jo tapahtunut ja lapen iho pääsi palamaan auringossa, on toimittava ripeästi ja estettävä tilanteen pahentuminen. Auringonpolttaman lisäksi kuumassa oleilu saattaa aiheuttaa lämpöuupumuksen – tai lämpöhalvauksen.
Vessahätäviestintä – ymmärrä lapsesi viestejä, vie hänet vessaan
Vauvojen vessahätäviestintä, vvv, lähtee oletuksesta, että vauvat ovat jo syntyessään tietoisia tarpeestaan virtsata ja ulostaa. Vvv:n tarkoitus on ylläpitää tätä tietoisuutta ja tarjota vauvalle mahdollisuus tehdä tarpeensa muuallekin kuin vaippaan.
Kamala karies kuriin
Kun lapsen ensimmäinen hammas puhkeaa, alkaa elinikäinen sota hammaspeikkoja vastaan. Varusteina lapsella on fluori, ksylitol ja hammasharja. Peikot ovat ovelia veijareita, joten vanhempien apua kaivataan aina kymmenenvuotiaaksi asti.
Ruokapöytähermoilu pahentaa nirsoilua – pakottaja voi aiheuttaa lapselle jopa syömishäiriön
Kun lapsi ei syö, vanhempien pinna kiristyy. Ruokakasvatuksessa maltti on kuitenkin valttia, sillä hermoilemalla lapsen nirsoilu vain pahenee.
Aino ja Veeti olivat vuoden 2009 suosituimmat nimet
Aino ja Veeti ovat vuonna 2009 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Ainon sai ensimmäiseksi nimekseen 473 tyttöä ja Veeti annettiin etunimeksi 470 pojalle.
Vierastaminen on luottamuksenosoitus
Kun vauva vierastaa, vanhemmat voivat olla tyytyväisiä. Lapsi tunnistaa omat vanhempansa muista ihmisistä ja hän on muodostanut kiintymyssuhteen vanhempiinsa.
Molemmat äidit imettävät tytärtään
Kun kaksi äitiä hankkii yhteisen lapsen, lastenhoito helpottuu. Näin on ainakin Elin ja Lilian Carlbergin perheessä, jossa molemmat naiset imettävät tytärtään Lovisia. Lue jutusta, miten homma hoituu.
Pienetkin osaavat kiusata
Kiusaaminen on yleistä päiväkodeissa. Tyypillisintä kiusaamista on porukan ulkopuolelle jättäminen.Kiusaamista esiintyy myös tönimisen, lyömisen, lahjonnan, haukkumisen, ilkeilyn ja juonittelun muodossa. Kiusaamista päiväkodeissa tutkivat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Folkhälsan.
Vauvasta Urpo?
Antaisitko lapsellesi nimen Urpo? Entä miltä kuulostaa Yrjö? Negatiivisin merkityksin ladattuja nimiä saa edelleen antaa. Antajia on tosin harvassa.
Uudet kasvukäyrät käyttöön vuoden 2011 aikana
Lastentautien professori Leo Dunkelin tutkimusryhmä on laatinut uuden perustan kasvukäyrille. Muutos tuli tarpeeseen, sillä vanhat käyrät eivät kuvaa nykylasten reipasta kasvutahtia. Päivitetyt käyrät on tarkoitus ottaa käyttöön tämän vuoden aikana.
Mitä vauva muistaa?
Harva muistaa ensiaskeliaan. Syy tähän piilee aivoissa. Vauvojen aivot eivät ole kehittyneet säilömään pitkäkestoisia muistoja – ainakaan kovin hyvin.
Ristiäisissä lapsi saa nimen uskonnollisin menoin – kasteessa lapsi kutsutaan kirkon jäseneksi
Kasteen yhteydessä lapsi saa nimen. Samalla kaste on sakramentti, johon liittyy syviä uskonnollisia merkityksiä. Mutta kuinka moni kristitty ajattelee enää kasterituaalin teologista puolta valitessaan kasteen lapselleen?
Masennuslääkitys voi lykätä maidoneritystä
Masennuslääkkeitä syövien äitien ei pidä pelästyä, jos maidoneritys takkuilee synnytyksen jälkeen. Syynä saattaa olla serotoniinin toimintaan vaikuttavat lääkkeet, joiden takia eritys voi käynnistyä tavallista myöhemmin.
Aiheuttaako pitkä täysimetys allergioita?
YLE uutisoi 26.1. uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan allergiariskit nousisivat myöhäisten kiinteiden aloittamisen seurauksena. Tutkimus on kuitenkin tulkittu väärin uutisessa, kertoo lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo.
Lapsellasi on yksilöllinen temperamentti jo vauvaiässä – ota se huomioon kasvatuksessa
Miksi yksi lapsi vetäytyy, toinen pillahtaa itkuun ja kolmas käyttäytyy aggressiivisesti samassa tilanteessa? Neljäs ei ehkä edes huomaa mitään, tai nauraa koko hommalle. Lapsen yksilöllinen temperamentti on hyvä huomioida myös kasvatuksessa.
Unikoulua yökitisijöille
Kun lapsi heräilee ja valvoo yöllä, tulee unikoulu kyseeseen. Ennen neuvottiin huudattamaan lapset uneen. Nyt uusin muotivillitys on tassuhoito. Entä voiko perhepeti auttaa lasta ja vanhempia nukkumaan yönsä hyvin?
Nimiäisissä lapsen nimeä juhlitaan ilman kirkollisia rituaaleja – tällaisin menoin Kaisan vauvasta tuli Onni
Nimiäiset on lapsen nimenantojuhla heille, jotka eivät halua nimetä lastaan kirkollisin menoin ristiäisissä. Nimiäisissä juhlan muoto on vapaa. Lue myös, millaista Kaisan Onni-pojan nimiäisissä oli.
Oma unikaveri ja kuva vanhemmista mukaan – näin onnistuu pehmeä lasku päiväkotiin
Päiväkodin aloittaminen on lapselle iso muutos. Lastentarhanopettaja Tiina Salmi kertoo, miten lapsi voi aloittaa päiväkodissa käymisen mahdollisimman kivuttomasti.
Kävelemään opitaan yhden ikävuoden molemmin puolin
Lapsi oppii kävelemään keskimäärin noin vuoden iässä, mutta yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria.
Vauvan kasvu käyrälle
Lapsen pituuskasvu kirjataan ensin neuvolassa ja myöhemmin koulussa kasvukäyrälle. Käyrä välittää tärkeää tietoa siitä, miten lapsen kasvu missäkin ikävaiheessa sujunut.
Kätilöliitto: Suomalaisäidit imettävät liian vähän
Kätilöliiton tuoreen kannanoton mukaan suomalaisvauvoja imetetään liian vähän. Syyksi epäillään huonoa tiedonvälitystä.
Vauvat itkevät äidinkielensä mukaisesti
Itkuissa on eroja. Uuden tutkimuksen mukaan ranskalaisvauvat itkevät eri melodian mukaan kuin saksalaisvauvat.
Varhaiset ADHD-oireet
Levottomuutta, jatkuvaa liikettä ja keskittymiskyvyn puutetta. Vaikka ADHD-oireet ilmaantuvat jo taaperoiässä, niitä on melko vaikea erottaa pikku lapsen tavanomaisesta kehityskulutusta.
Supervitamiini D
Uusien tutkimusten valossa korkea D-vitamiinipitoisuus veressä auttaa ennaltaehkäisevästi moneen vaivaan. Kansalliset suositukset pysyvät kuitenkin matalalla. Mistä kiikastaa, suomalaisten D-vitamiininsaantia tutkinut elintarviketieteiden tohtori Heli Viljakainen?
Uhmaikä, tahtoikä – välttämätön vaihe lapsen kehityksessä
Lapsi heittäytyy lattialle, kiljuu ja kieltäytyy kaikesta mitä vanhemmat ehdottavat. Uhma on raskasta aikaa vanhemmille, mutta samalla se on elintärkeä vaihe lapsen persoonallisuuden kehityksessä.
Vauva tarvitsee syliä
Vauvan huomiotta jättäminen hädän hetkellä jättää pysyviä vaurioita lapsen kehitykseen. Lukuisilla paniikkikokemuksilla on pitkät seuraukset aikuisiälle saakka.
Monikäyttöiset rintapumput
Liian paljon maitoa? Huono maidoneritys? Rintapumppu tuo apua imetyksen ongelmiin.
Myytti: Kotihoito on lapsen etu
Päiväkotihoidon puolustajat joutuvat usein altavastaajan asemaan. Onko kotihoidolla todella sellainen etulyöntiasema päiväkotihoitoon nähden, että päiväkotiin lapsensa laittaneita vanhempia voisi syyllistää asiasta?
Voiko vauvan viedä saunaan?
Usein sanotaan, ettei alle yksivuotiasta lasta saisi viedä saunaan. Jos vauvan kuitenkin haluaa ottaa mukaan saunaan, lyhyt visiitti ei ole vahingoksi – kunhan muistaa pari tärkeää seikkaa.
Vauvan sänkyvarustelu
Pienen lapsen sänkyä ei neuvota täyttämään tavaroilla. Mutta miksi vauvalle ei saa laittaa tyynyä? Entäpä miten on peiton käytön laita?
Älä ylipese lapsen herkkää ihoa – saippuaa ei välttämättä tarvita vielä leikki-iässäkään
Vauvoilla on herkkä iho, eikä vauvoja suositella kylvetettävän kuin kerran viikossa. Lapsen kuuraamisessa kannattaa säilyttää kohtuus myöhemminkin eikä saippuan ja shampoon käyttö ole välttämättä tarpeen leikki-iässäkään.
Tutti luo turvaa
Tutti on kiva. Se poistaa surun uskomattoman nopeasti. Ei ihme, etteivät aikuiset jaksa aina taistella näin käyttökelpoista välinettä vastaan, vaikka pitkällisellä tutin imemisellä on todettu olevan haittavaikutuksia.
Ruokaa ja höpötystä
Suu on mahtava lihaskimppu. Sillä jauhetaan ruoka muusiksi ja tuotetaan sanoja ja lauseita. Häiriöt vauvan syömisessä voivatkin vaikuttaa myöhemmin lapsen puheen kehitykseen.
Sikainfluenssa riskiryhmillä
Alle kolmevuotiaat lapset ja raskaana olevat naiset kuuluvat uuden H1N1-viruksen aiheuttaman influenssan riskiryhmään. Mitä näistä riskeistä tiedetään tällä hetkellä?
Sikiö muistaa jo varhain
Kyky muistaa asioita alkaa jo ennen syntymää, mutta tarkkaa alkuhetkeä tai muistin pituutta ei ole tiedetty. Nyt Maastrichtin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että jo 30 viikon ikäisillä sikiöillä on lyhytkestoinen muisti.
Napatyngän puhdistus ja hoito
Vastasyntyneen napatynkää hoidetaan ahkeralla puhdistamisella. Tyngän irtoamisen jälkeen napa pidetään kuivana ja puhtaana varsinkin kylvetyksen jälkeen.
Perhepeti luo lapselle turvaa – Psykologi: ”On luonnollisinta, että lapsi nukkuu aikuisten vieressä”
Lapsen kannalta paras nukkumisjärjestely on perhepeti, esittää perheneuvolan psykologi Kirsi Kuronen. Lastenlääkäri Turkka Kirjavainen muistuttaa, että perhepeti lisää hieman kätkytkuolemariskiä.
Jokelluksesta puheeksi
Keskimäärin vauvat osaavat sanoa vuoden ikäisenä kolme sanaa. Onko kaikki toivo heitetty, jos oma talliainen ei seuraa kielen kehityksen keskiarvoa? Puheterapeutti Annikki Riitesuo kertoo, mistä kielen kehityksessä on kysymys.
Hammasitkut
Vaikka uusilla hampailla on kiva pureskella, ei puhkeaminen ole mitään juhlaa. Uudet hampaat saattavat nostaa vauvalle jopa pientä lämpöä.
Ekstrakromosomeja
Noin yhdellä pojalla 700–1000 vastasyntyneestä lapsesta on kaksi Y-kromosomia. XYY-kromosomilla varustettuja miehiä on pidetty aggressiivisina. Käsitys joutaa kuitenkin jo roskakoriin.
Iltarutiinit vähentävät vauvan univaikeuksia
Illasta toiseen samanlaisena toistuvat rutiinit helpottavat pikkulapsia nukahtamaan ja vähentävät yöllisiä heräilyjä. Samalla äidin mieliala kohoaa, osoittaa yhdysvaltalaistutkimus.
Philadelphialaisessa Saint Joseph's -yliopistossa tehty tutkimus kesti kaksi viikkoa ja siihen osallistui 400 huonosti nukkuvaa 7-36 kuukauden ikäistä lasta.
Lasten äideistä puolet ohjeistettiin kylvettämään lapsi, hieromaan tai rasvaamaan...
Mistä koliikki johtuu?
Kaikki vauvat itkevät, mutta yleensä itku päättyy, kun vauvan perustarpeet on tyydytetty. Koliikkivauva jatkaa kuitenkin itkua hyssyttelystä, imetyksestä ja vaipanvaihdosta huolimatta tyypillisesti kolme tuntia päivässä. Mistä koliikissa on oikein kyse?
Vauvan ensimmäiset kuukaudet
Nyt se on tapahtunut: raskaus on ohi, lapsesta on tullut todellisuutta ja tutustuminen uuteen perheenjäseneen voi alkaa.
Lihavuus saattaa saada alkunsa jo kohdussa
Monet ylipainoiset aikuiset ovat saattaneet ohjelmoitua lihaviksi jo raskausaikana. Tähän ainakin viittaa tuore australialaistutkimus, jossa äidin raskauden aikaisen painonnousun todettiin vaikuttavan jälkeläisen painonkehitykseen.
Emma ja Onni vuoden 2008 suosikkinimet
Emma ja Onni ovat vuonna 2008 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Emman sai ensimmäiseksi nimekseen 487 tyttöä ja Onni annettiin etunimeksi 517 pojalle.
Emman jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet viime vuonna olivat Ella, Sara, Venla ja Siiri. Pojille useimmin annetut etunimet Onnin jälkeen olivat Eetu, Veeti,...
Näin löydät täit lapsen päästä
Päätäi on läpikuultava, noin 2-3 mm pituinen hyönteinen, joka elää ihmisen hiuksissa. Naarastäi munii 3-4 pientä munaa päivässä ja kiinnittää ne tiukasti hiusten tyveen.
Onko muovi haitallista lapsille?
Muoviastioista elintarvikkeisiin liukenevien kemiallisten aineiden haitallisuudesta ihmiselle keskustellaan vilkkaasti. Miten on, uskaltaako vauvalle enää antaa juomaa muovipullosta?
Kätkytkuolemat vähentyneet selvästi
Suositus nukuttaa vauvoja selällään on vähentänyt kätkytkuolemia dramaattisesti. Kätkytkuolemien määrä on pudonnut neljännekseen 1980-luvun lopusta.
Loppukesällä syntyvät lapset ovat muita kookkaampia – taustalla tuttu vitamiini
Loppukesästä syntyneet lapset ovat kookkaampia kuin muina vuodenaikoina syntyneet ja kärsivät aikuisena muita harvemmin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Erot johtuvat tutkijoiden mukaan D-vitamiinista, jota odottava äiti saa valoisaan vuodenaikaan enemmän.
Vauvan kielletyt ruoka-aineet: Mitä vauva ei saa syödä ja miksi?
Mitä haittaa on hunajasta? Miksi lehmänmaito ei sovi pikkuvauvalle? Alle vuoden ikäisten vauvojen ravintosuosituksissa on tiettyjä ruoka-aineita koskevia rajoituksia. Katso listasta, mitä vauvalle ei kannata tarjota.
Päiväkoti pilaa lapsen elämän?
Jättämällä lapsensa huonolaatuiseen päivähoitoon työssäkäyvät vanhemmat saattavat pilata lapsensa terveyden ja onnellisuuden. ”Panokset ovat suuret tässä uhkapelissä, jossa mukana ovat tämän päivän lapset ja huomisen maailma”, Unicefin raportissa varoitetaan.
Mitkä Apgar-pisteet?
Vastasyntyneen lapsen tilan arvioinnissa on käytetty vuosikymmenten ajan Apgar-pisteitä. Vuonna 1952 kehitetyllä menetelmällä mitataan viittä osa-aluetta. Maksimipistemäärä on 10.
Vauvahieronta helpottaa vaivoja
Vauvahieronta auttaa vatsakipuihin, poistaa lihasjännitystä ja parantaa unen laatua. Vauva myös nauttii hieronnasta, sillä se tuo lapselle läheisyyttä ja lohtua.
Täällä syön minä
Meillä Suomessa on totuttu tehokkaaseen syöttötapaan. Vauva istutetaan syöttötuoliin ja aikuinen mättää ruoan lapsen suuhun. Vauvat kuitenkin nauttivat omatoimisesta napostelusta. Lapsille kannattaakin tarjota helposti syötäviä sormiruokia heti, kun lapsen kehitystaso sen sallii.
Helli, halaa, silitä
Puhelu, paijaus, laulelu ja läheisyys. Siinä olennaiset eväät lapsen aivojen ja tasapainoisen tunne-elämän kehitykselle.
Herkkä ja raju luonto innostaa lasten nimissä – ”Luontonimien antamisessa on jotain hyvin suomalaista”
Luontoaiheiset nimet ovat nykyisin suosittuja. Tyttöjä nimetään kukkien ja mausteiden mukaan, poikien nimissä vilahtelevat rajut luonnonilmiöt. Ehkäpä nimeämiskäytännöissä näkyy jonkinlainen kaupunki-ihmisen kaipuu takaisin luontoon?
Harmittomat molluskat
Ontelosyylät eli molluskat ovat yleisiä pienillä lapsilla. Syylät saattavat näyttää vaarallisista, mutta niistä ei yleensä ole minkäänlaista haittaa.
Lapsi ei tarvitse lihaa kasvaakseen
Suomalainen ruokakulttuuri on lihakeskeistä. Varsinkin lasten katsotaan tarvitsevan lihaa kasvaakseen. Kasvisruokaperheen äiti, Kaisa kertoo, minkälaisia asenteita kasvisruokaperhe kohtaa.
Rintamaidolla kolesterolia vastaan
Tuoreen katsaustutkimuksen mukaan rintaruokinta voi auttaa kolesteroliongelmien välttämisessä.
Ensimmäinen vuosi neuvolassa
Mittaamista, punnitsemista ja keskustelua. Tällaista on neuvolassa lapsen syntymän jälkeen.
Puolivuotias tunnistaa kasvoilta pelästyksen
Viiden kuukauden ikäisinä vauvat katsovat neutraaleja ja pelästyneitä kasvoja yhtä pitkään, mutta pari kuukautta myöhemmin pelästyneet kasvot vetävät vauvan tarkkaavaisuutta puoleensa voimakkaammin, Suomen Akatemian tutkimus paljastaa.
Vatsallaan makoilu tärkeää vauvan kehitykselle
Vatsallaan vietetty aika on tärkeää vauvan motoriselle kehitykselle, fysioterapeutit muistuttavat.
Tee punkkitarkastuksesta jokailtainen tapa
Puutiaisen eli punkin levittämä vaikeitakin ongelmia pahimmillaan aiheuttava borrelioosi on yleistynyt Suomessa nopeasti. Koko kesäisen päivän ulkona viihtyvä lapsi kannattaa tarkastaa punkkien varalta joka ilta.
Leikki-ikäisten lasten astman erityispiirteet
Astma on lasten tavallisin krooninen sairaus, joka on yleistynyt muiden allergisten tautien tapaan. Hengitysvaikeuksia esiintyy jopa 20 prosentilla lapsista, mutta oireet katoavat useimmiten aikuisuuten mennessä. Vain 3-5 prosenttia aikuisväestöstä kärsii astmaoireista.
Allergisten äidinmaidonkorvikkeet
Mikä avuksi, kun äidinmaito ei riitä ja lapsi on lehmänmaidolle allerginen? Lehmänmaidon lisäksi imeväisille on tarjolla muitakin äidinmaitokorvikkeita, mutta hinta saattaa yllättää.
Adoptoiduilla hieman enemmän mielenterveyden ongelmia
Adoptiolapsilla näyttäisi olevan hieman muita lapsia enemmän tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöitä. Erot biologisessa perheessään kasvaneisiin eivät ole suuria, ja valtaosa adoptiolapsista onkin mieleltään terveitä.
Nirsoilu kiristää pinnaa
Elli suostuu syömään vain kalapuikkoja, Jesse söisi melonia aamuin, päivin ja illoin, Nooraa ei syöminen kiinnosta lainkaan ja Niko jättää aina kaiken vihreän lautaselle. Vanhempia raivostuttaa, mutta kuitenkin enimmäkseen huolestuttaa: Saako lapsi tarpeeksi ravintoaineita ja vitamiineja?
Vauvan unirytmi: Yö ja päivä opitaan – myös temperamentilla on osansa rytmin löytymisessä
Mitä vähemmän lapsi on rytmisyyteen taipuva ja mitä enemmän hänellä on vaikeuksia itsesäätelynsä kehityksessä, sitä enemmän hänen nukkumiskäyttäytymisensä tarvitsee säätelyn tukea ulkoapäin. Miten se tehdään? Miten luodaan hyvä pohja vauvan unelle? Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä kertoo.
Vauvan kasvuvauhti vaikuttaa mielentoimintojen kehitykseen
Hitaasti vauvana kasvavat pärjäävät mm. päättely- ja hahmotuskykyä mittaavissa testeissä huonommin kuin reippaammin kasvavat ikätoverit, vaikka he olisivat syntyneet täysiaikaisina.
Sokeri vie vauvan kivulta terän?
Makealla on kipua lievittäviä ja vauvaa rauhoittavia ominaisuuksia, amerikkalaistutkimuksissa esitetään. Sokeri saattaa paitsi estää kipuimpulssien etenemistä selkäytimessä, myös vapauttaa aivoista luonnollisia mielihyvähormoneja, endorfiineja.
Näin hoidat lapsen flunssaa
Lapsi voi hyvinkin sairastaa flunssaa 5–10 kertaa vuodessa. Tautien leviämistä ei voi estää, sillä täysin oireetonkin voi levittää tartuntaa.
Suojaa lapsen iho auringolta
Ihon palaminen lapsuusaikana lisää todistetusti riskiä sairastua ihosyöpään aikuisiällä. Helpoin tapa suojautua on välttää aurinkoa, mutta myös vaatteilla peittäminen ja rasvaaminen auttavat.
Ylivilkkailla lapsilla paljon uniongelmia
Tarkkaavaisuushäiriöisistä lapsista ehkä jopa kolme neljästä kärsii erilaisista uniongelmista.
Täysimetyksen pitkittäminen saattaa lisätä allergiariskiä
Yhdeksän kuukauden ikään jatkettu yksinomainen rintaruokinta saattaa lisätä riskiä lapsuusiän atooppiseen ihottumaan ja ruokayliherkkyysoireiden lisääntymiseen.
Vauvan aistit kehittyvät myös ensimmäisten elinkuukausien aikana
Haju, kuulo, maku, näkö ja tunto – kaikkien aistien kehitys jatkuu vielä syntymän jälkeenkin voimakkaana.
Heti rinnalle syntymän jälkeen
Imetys aloitetaan jo synnytyssalissa, kun vauva nostetaan äidin syliin. Noin tunnin kuluttua synnytyksestä lapsi saattaa jo availla suutaan ja etsiä rintaa.
Koliikki: kun itkusta ei tahdo tulla loppua
Kaikki pienet vauvat itkevät, sillä se on vastasyntyneen tapa kertoa tarpeistaan. On aivan tavallista, että vauva itkee kaikkiaan parikin tuntia päivässä. Jos sitkeää itkua kestää pitempään kuin kolme tuntia päivässä useimpina päivinä viikossa ja jos itku ei laannu ruualla, läheisyydellä tai lohdutuksella, puhutaan koliikista.
Pitkään rintaruokitut lapset pysyvät hoikkina
Yli neljä kuukautta rintaruokitut lapset ovat teini-ikäisinä hoikempia kuin lyhyemmän aikaa imetetyt. Myös heidän riskinsä tulla ylipainoiseksi oli vähäisempi.
Lapsen ruoka-aineallergiaa voidaan selvittää monin tavoin
Ruoka-aineallergia on varsin yleinen vaiva. Varhaislapsuudessa noin joka kolmannella lapsella on ruuan epäilty aiheuttavan erilaisia oireita. Yleisimpiä oireita ovat erilaiset iho- ja suolioireet. Usein lapsella on samanaikaisesti monenlaisia oireita.
Vaaraton vauvarokko saa kuumeen nousemaan
Vauvarokko on pikkulasten tauti, joka iskee yleensä alle 2-vuotiaisiin lapsiin. Se aiheuttaa kuumetta ja ihottumaa. Vauvarokko on hyvin yleinen tauti, ja sen aiheuttajavirus löytyykin lähes kaikilta. Kaikille ei kuitenkaan kehity oireita.
Mitä vauva syö?
Ensimmäisen kuuden elinkuukautensa aikana pieni lapsi ei tarvitse muuta ruokaa kuin äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta. Noin 4-6 kuukauden ikäistä lasta voi alkaa vähitellen totuttaa kiinteään ravintoon: monen suomalaislapsen ensimmäinen lusikalla nautittu ateria on hyvin möyhennetty ja maidolla loivennettu perunasose. Ensimmäisen ikävuoden lopulla lapsi voi enimmäkseen syödä samaa ruokaa kuin muutkin perheenjäsenet.
Vauvan varhaisheijasteet eli refleksit – mitä ne ovat?
Lapsellasi on syntyessään monia refleksejä, heijasteita. Ensimmäisten 3—6 kuukauden aikana useimmat näistä varhaisheijasteista katoavat, kun lapsen keskushermosto ja tahdonalaiset liikkeet kehittyvät. Heijasteiden väistyminen on yhtä tärkeää kuin niiden kehittyminen. Varhaisheijasteita seurataan neuvolakäynneillä.
Imetys – kuinka usein on tarpeeksi?
Vastasyntyneen lapsen mahalaukku on marmorikuulan kokoinen ja täyttyy nopeasti. Pian lapsi on kuitenkin taas nälkäinen, sillä äidinmaito sulaa nopeasti.
Itkevää vauvaa ei voi hemmotella pilalle
Kun lapsi syntyy, hän saapuu aivan uuteen maailmaan. Kohdussa oli lämmintä, pimeää, pehmeää ja turvallisen rajallista. Nyt ympärillä on häntä koskettelevia ihmisiä, kirkkaita valoja, uusia ääniä, makuja ja materiaaleja.
Ahdistaako ero lasta liikaa? Tunnista eroahdistushäiriö
Noin 6-9 kuukauden iässä lapsesta kehittyy seurallinen ja sosiaalinen pikku valloittaja, mutta samalla vanhempiinsa entistä kiintyneempi ja kiinnittyneempi. Lapsi alkaa ymmärtää esinepysyvyyden ja oivaltaa, että kun hänen vanhempansa ovat poissa, he ovat jossain, mutta eivät hänen kanssaan.
Vauvan vaarattomat vaivat
Mietitkö miltä syntymämerkki näyttää tai kuinka vaippaihottuma taltutetaan? Tai mitä tehdä haisevalle napatyngälle? Vastasyntyneen vaivoista monet on harmittomia ja häviävät itsekseen.
Ruuat väärään kurkkuun?
Vauva tutustuu maailmaan maistamalla ja laittaa suuhunsa lähestulkoon kaiken tiellensä osuvan. Joskus voi käydä niin, että esine eksyy hengitysteiden tukoksi, mutta onneksi uhkaavasta tilanteesta selvitään useimmiten kakomisella ja säikähdyksellä. Pahimmillaan vieras esine henkitorvessa voi kuitenkin aiheuttaa todellisen tukehtumisvaaran.
Maailma kiinnostaa vauvaa
Ennen luultiin, että vastasyntyneillä ei olisi kykyä havainnoida ja reagoida ympäristöönsä. Pienten vauvojen parissa tehty vuosikymmenten tutkimustyö osoittaa luulon vääräksi: Lapset ovat syntymästään saakka kiinnostuneita siitä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Vuorovaikutus toisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää vauvan kehitykselle, sillä sen avulla hän oppii tutustumaan sekä itseensä että ympäristöönsä.
Hyvää yötä ja kauniita unia!
Noin joka kolmannessa vauvaperheessä uuteen nukkumisrytmiin totuttelu ei käy kädenkäänteessä. Lastensairaanhoitaja Karin Naphaug on koonnut vinkkejä hyvän unirytmin löytämiseksi eri ikäkausina.
Vauva 3 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on kolmikuinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 3 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 4 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 4 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 4 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 5 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 5 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 5 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 6 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 6 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 6 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 7 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 7 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 7 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 8 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 8 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 8 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 9 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 9 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 9 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 10 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 10 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 10 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 11 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 11 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 11 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 12 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 12 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 12 kk ikäisen vauvan kehityksestä.