Viiden kuukauden ikäisinä vauvat katsovat neutraaleja ja pelästyneitä kasvoja yhtä pitkään, mutta pari kuukautta myöhemmin pelästyneet kasvot vetävät vauvan tarkkaavaisuutta puoleensa voimakkaammin, Suomen Akatemian tutkimus paljastaa.
Viimeksi päivitetty 14.8.2008
 |
| Ilo tarttuu. |
”Seitsemän kuukauden ikäiset vauvat katsovat pidempään pelästyneitä kuin iloisia kasvoja ja kuvan esittämisen jälkeen aivosähkökäyrästä mitattava tarkkaavaisuusvaste on suurempi suhteessa pelästyneisiin kasvoihin kuin iloisiin. Sen sijaan viiden kuukauden ikäiset vauvat katsovat yhtä pitkään pelästyneitä ja iloisia kasvoja, kun ne esitetään rinnakkain, eikä tarkkaavaisuuden suuntaamisen voimakkuus ole suurempi pelästyneitä kasvoja kohtaan”, Tampereen yliopiston tutkija Mikko Peltola sanoo.
Vauvojen havainnoinnin kehittymistä on tutkittu Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimushankkeessa, joka on osa Neurotieteen tutkimusohjelmaa.
Kasvojenilmeet olennainen osa vuorovaikutusta syntymästä lähtien
Vaikka kasvonilmeiden välittämät emootiot ovat olennainen osa vauvan ja vanhempien vuorovaikutusta syntymästä lähtien, vihaisia tai pelästyneitä kasvoja niiden takana oleviin merkityksiin vauva ei osaa yhdistää ennen puolen vuoden ikää.
”Vauvalle kehittyy tavallaan varoitusjärjestelmä, jonka avulla hän tunnistaa uhkaavan tai pelottavan tilanteen ja valpastuu”, Peltola kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Tutkimushankkeen tulokset antavat uutta tietoa kasvojen havaitsemiseen liittyvistä tunnereaktioista ja niiden kehittymisestä. Hankkeesta saatava tieto edistää mahdollisuuksia ymmärtää normaalin sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta kriittisten havaintotoimintojen kehittymistä.
Lähteet:
Lue lisää lapsen kehityksestä ensimmäisen elinvuoden aikana:
Ensimmäinen vuosi kuukausi kuukaudelta
Artikkelit Lapsi 0—1 vuotta -kategoriasta:
