Vauva painaa nyt keskimäärin lähes 6 kg ja on noin 62 cm pitkä. Tyttövauva painaa 4,8–7 kg ja on  56–65 cm  pitkä.  Poikavauva painaa 5–7,8 kg ja on  57–66 cm pitkä.

* Muista, että ihminen ei ole kone ja että jokainen vauva kehittyy omaan yksilölliseen tahtiinsa. Jos jokin lapsesi kehityksessä huolestuttaa, ota asia puheeksi neuvolakäynnillä.

Vauva tykkää kuunnella omaa ääntään, hän nauraa ja kehittelee jatkuvasti erilaista puheenpulputusta. Hän käyttää monenlaisia ääniä ja ilmeitä tarpeidensa ja tunteidensa ilmaisemiseen. Hän kuuntelee tarkkaavaisesti ja vastaa ääntelemällä, kun hänelle puhutaan tai lauletaan.

Aistit ja motorinen kehitys

Tarttuminen esineisiin alkaa jo onnistua, kuten myös helistimen käyttö. Vauva kurottautuu eteensä asetettuja esineitä kohti ja alkaa tarttua omiin vaatteisiinsa ja vetää niistä. Katse kääntyy ääntä kohti ja tämä taito kehittyy nyt nopeasti. Vauvan potkuihin tulee lisää voimaa.

Vauva osaa tehdä jo kahta asiaa yhtä aikaa, esimerkiksi imeä jotakin ja katsoa jotakin muuta. Hän pystyy nostamaan  päinmakuulla päänsä ja rintakehänsä maasta ja tukemaan itseään käsivarsiensa varassa.

Kiinnostuksen kohteet ja aktiviteetit

  • Lapsi pitää fyysisestä läheisyydestä, nauttii sylissä olemisesta ja hoitamisrutiineista, kuten pukemisesta ja kylvettämisestä.
  • Lapsi alkaa osoittaa pitävänsä joistakin ihmisistä enemmän kuin toisista. Vauvasta näkee, milloin hän odottaa innolla esimerkiksi tuttuja toimia ja rutiineja.
  • Kädet ja suu ovat ahkerassa käytössä maailmaan tutustumisessa. Suosi leluja, joita voi huoletta maistella ja purra.

Kolmen kuukauden iässä vauvan kiinnostus ympäröivää maailmaa kohtaan kasvaa entisestään. Hän on utelias pieni tutkija. Äänellään vauva leikittelee yhä ahkerammin ja rohkeammin.

Orastava käsitys siitä, että sanoilla voi ilmaista ajatuksia ja tunteita, syntyy. Vauva osaa jo odottaa toistuvia tapahtumia, kuten kylpemistä ja nukkumaanmenoa. Hän oivaltaa entistä paremmin, että hänen ääntelyynsä ja liikkeisiinsä reagoidaan. Vauvan ja hänen vanhempiensa väliset ”juttutuokiot” pitenevät. Hymy kirvoittaa hymyn myös vauvan kasvoille, ääntely innostaa myös lasta ääntelemään. Vuorovaikutus monipuolistuu.

Vuorovaikutus ei ole pelkkää puhetta tai jokellusta. Kehonkieli ja koskettaminen on vähintään yhtä tärkeää. Vauvaihon silittäminen rauhoittaa — niin lasta kuin vanhempaa. Myös vauvahierontaa voi harjoitella.

Läheisimmät ihmiset ovat vauvalle nyt tärkeitä. Hän ei pidä siitä, jos vanhemmat menevät pois näköetäisyydeltä, mutta innostuu taas heidät taas nähdessään. Vauva seuraa vanhempiensa liikkeitä tarkasti. Elehtiminen, sekä käsillä että jaloilla, siivittää ”puhetta”. Vauva ottaa katsekontaktin vanhempiinsa yhä useammin, mikä on tärkeää läheisyyden tunteiden luomisessa lapsen ja hänen vanhempiensa välille

Mitä mieltä olet artikkelista?  

JAA
Edellinen artikkeli42. raskausviikko
Seuraava artikkeliMiten valmistautua synnytykseen?