Uusissa lasten ravitsemussuosituksissa suositellaan kiinteiden aloittamista monipuolisesti vaihtelevin maisteluannoksin. Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, että jos lapsi on saanut yhden vuoden ikään mennessä yli yhtätoista erilaista ruokaa, hänen astmariskinsä on merkittävästi pienempi kuin alle seitsemää ruokalajia saaneella 1-vuotiaalla.

Mahdollisimman monipuolinen tutustuminen ruoka-aineisiin vähentää merkittävästi allergioita. Vanhempia kehotetaan tutustuttamaan lapsi mahdollisimman varhain laajaan kirjoon kasviksia. Kun lapsi saa erilaisia ruoka-aineita, hänen allergia- ja astmariskinsä on pienempi.

Varsinkin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon allergianäkökulmasta:

  • 4–6 kuukautta kestävä täysimetys pienentää lehmänmaitoallergian riskiä.
  • Kun kiinteät on aloitettu (4–6 kuukauden iässä), maistelua kannattaa harrastaa reippaalla otteella. Monipuolinen tutustuminen kiinteisiin on yhteydessä pienempään astma- ja allergiariskiin.
  • Viljoihin tutustuminen 4–6 kuukauden iässä on yhteydessä pienempään allergia- ja astmariskiin.
  • Välttämisruokavaliot saattavat lisätä allergiariskiä.

Vaikutus näkyy myös allergisen nuhan ja herkistymisen suhteen. Kun lapsi saa yli 6 kuukauden iässä riittävän montaa ruoka-ainetta, hänen allergiariskinsä pienenee ylipäätänsä.

Maistelu opettaa makuja

Rohkealla maistelulla on myös muita hyödyllisiä vaikutuksia. Monet kasvikset ovat happaman ja karvaan makuisia. Epäterveelliset ruoat ovat puolestaan usein makeita ja neutraaleita.

”Tiheä altistuminen happamalle ja karvaalle totuttaa lasta ja lapsi alkaa pitää haastavistakin mauista”, tutkimusprofessori Suvi Virtanen sanoo.

Äidinmaito on lapselle pääasiallinen ravinto ensimmäiset 6 kuukautta

Suositus ei tarkoita, että ruokia lapioitaisiin vastasyntyneen suuhun. Kiinteisiin tutustuminen aloitetaan aikaisintaan 4 kuukauden iässä. Vähintään 4 kuukautta kestänyt täysimetys suojaa lasta sekä maitoallergialta että infektioilta.

”On tärkeää muistaa, että maisteluannoksina annetut kiinteät ruoat eivät syrjäytä imetystä. Rintamaito on 4–6 kuukauden ikäiselle edelleen pääasiallinen ruoka”, THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen sanoo.

Täysimetystä voi jatkaa 6 kuukauden ikään saakka. Kiinteät olisi kuitenkin hyvä aloittaa viimeistään, kun lapsi täyttää 6 kuukautta. Yli 6 kuukautta jatkuva täysimetys nimittäin lisää allergiariskejä. Täysimetyksen jälkeen imetystä on hyvä jatkaa kiinteiden rinnalla vähintään yhden vuoden ikään saakka.

Pähkinäallergiariski pienenee, kun lapsi syö pähkinöitä

Pähkinä on yksi yleinen allergioita aiheuttava ruokatuote. Pähkinät ovat kuitenkin erityisen terveellisiä lasten ruokavaliossa. Pähkinöitä voi hyvin antaa lapsille, kunhan tarjoaa herkun sellaisessa muodossa, ettei pieni lapsi tukehdu niihin.

”Satunnaistetussa kokeessa altistettiin 4–10 kuukauden ikäisiä vauvoja maapähkinöille. Vertailuryhmää ei altistettu. Altistusta jatkettiin 5-vuotiaaksi saakka. Välttämisryhmästä 17,2 prosenttia oli kokeen jälkeen sairastunut maapähkinäallergiaan. Altistusryhmästä ainoastaan 3,2 prosenttia sairastui allergiaan”, Virtanen kertoo.

Hyöty näkyi myös lapsilla, jotka tutkimuksen aikana herkistyivät allergeenille.

”Maissa, joissa pähkinäallergia on yleistä, suositellaan, että lapsilla joilla herkistymisriski on suuri (esim. atooppista ihottumaa sairastavat tai munalle herkistyneet lapset), pähkinän käyttö tulisi aloittaa varhain, jo 4-7 kk iässä, jotta pähkinäallergialta voisi välttyä. Eli maistelemaan vain”, Allergia- ja astmaliiton asiantuntijalääkäri Timo Vanto kiteyttää.

On kuitenkin syytä olla varovainen: jos lapsella on jo vakava allergia, häntä ei pidä altistaa vaaralliselle reaktiolle.

Taustalla kasviksissa majailevat mikrobit?

Monipuolisen mikrobialtistuksen tiedetään vähentävän allergia- ja astmariskiä. Tutkimuksessa on todettu, että ensimmäisessä kerroksessa asuminen vähentää lapsen allergiariskiä. Kun asunto on maan tasolla, takapihan mikrobit ajautuvat lapsen elimistöön.

Kasviksissa on runsaasti mikrobeita. Onko monipuolisen ruoka-altistusten allergiaa vähentävä vaikutus kiinni kasvisten mukana tulevista mikrobeista vai itse ruoka-aineelle altistumisesta?

”Tämä on kiinnostava kysymys, eikä siihen ole nykytutkimuksen valossa selkeää vastausta. Kasvisten mikrobiston mahdollinen merkitys tunnetaan huonosti. Tiedämme kuitenkin, että ruokavalion monipuolisuus pienentää allergiariskiä”, Virtanen pohtii.

Oli kyse sitten mikrobeista tai itse ruoka-aineista, lasten terveyden kannalta tärkeäintä on itse huomio: reipas maistelutahti on yhteydessä pienempään allergiariskiin.

9.2.2016: Lisätty Timo Vanton kommentti.

Mitä mieltä olet artikkelista?