Uusissa lasten ravitsemussuosituksissa suositellaan kiinteiden aloittamista monipuolisesti vaihtelevin maisteluannoksin. Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, että jos lapsi on saanut yhden vuoden ikään mennessä yli yhtätoista erilaista ruokaa, hänen astmariskinsä on merkittävästi pienempi kuin alle seitsemää ruokalajia saaneella 1-vuotiaalla.

Julkaistu 1.2.2016

Monipuolinen tutustuminen ruoka-aineisiin vähentää merkittävästi lasten allergioita. Vanhempia kehotetaan tutustuttamaan lapsi mahdollisimman varhain laajaan kirjoon kasviksia. Kun lapsi saa erilaisia ruoka-aineita, hänen allergia- ja astmariskinsä on pienempi.

Varsinkin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon allergianäkökulmasta:

  • 4–6 kuukautta kestävä täysimetys pienentää lehmänmaitoallergian riskiä.
  • Kun kiinteät ruuat on aloitettu (4–6 kuukauden iässä), maistelua kannattaa harrastaa reippaalla otteella. Monipuolinen tutustuminen ruoka-aineisiin on yhteydessä pienempään astma- ja allergiariskiin.
  • Viljoihin tutustuminen 4–6 kuukauden iässä pienentää allergia- ja astmariskiä.
  • Välttämisruokavaliot saattavat lisätä allergiariskiä.

Rohkea maistelu totuttaa haastaviin makuihin

Vaikutus näkyy myös allergisen nuhan ja herkistymisen suhteen. Kun lapsi saa yli 6 kuukauden iässä riittävän montaa ruoka-ainetta, hänen allergiariskinsä pienenee muutenkin kuin ruoka-aineiden osalta.

Rohkealla maistelulla on myös muita hyödyllisiä vaikutuksia. Monet kasvikset ovat happaman ja karvaan makuisia. Epäterveelliset ruoat ovat puolestaan usein makeita ja neutraaleita.

”Tiheä altistuminen happamalle ja karvaalle totuttaa lasta ja lapsi alkaa pitää haastavistakin mauista”, tutkimusprofessori Suvi Virtanen sanoo.

Äidinmaitoa ainakin vuoden ikään asti

Kiinteisiin tutustuminen aloitetaan uuden suosituksen mukaan aikaisintaan neljän kuukauden iässä. Vähintään neljä kuukautta kestänyt täysimetys suojaa lasta tehokkaasti sekä maitoallergialta että infektioilta.

”On tärkeää muistaa, että maisteluannoksina annetut kiinteät ruoat eivät syrjäytä imetystä. Rintamaito on 4–6 kuukauden ikäiselle edelleen pääasiallinen ruoka”, THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen sanoo.

Täysimetystä voi jatkaa 6 kuukauden ikään saakka. Kiinteiden maistelu olisi kuitenkin hyvä aloittaa viimeistään, kun lapsi täyttää puoli vuotta. Yli 6 kuukautta jatkuva täysimetys nimittäin lisää allergiariskejä. Täysimetyksen jälkeen imetystä on hyvä jatkaa kiinteiden rinnalla vähintään vuoden ikään saakka.

Pähkinäallergiariski pienenee pähkinöitä syömällä

Pähkinä on yksi yleinen allergioita aiheuttava ruoka-aine. Pähkinät ovat kuitenkin erityisen terveellisiä lasten ruokavaliossa. Pähkinöitä voi hyvin antaa lapsille, kunhan tarjoaa herkun sellaisessa muodossa, ettei pienellä lapsella ole tukehtumisvaaraa.

”Satunnaistetussa kokeessa altistettiin 4–10 kuukauden ikäisiä vauvoja maapähkinälle. Vertailuryhmää ei altistettu. Altistusta jatkettiin 5-vuotiaaksi saakka. Välttämisryhmästä 17,2 prosenttia oli kokeen jälkeen sairastunut maapähkinäallergiaan. Altistusryhmästä ainoastaan 3,2 prosenttia sairastui allergiaan”, Virtanen kertoo.

Hyöty näkyi myös lapsilla, jotka tutkimuksen aikana herkistyivät allergeenille.

”Maissa, joissa pähkinäallergia on yleistä, suositellaan, että lapsilla, joilla herkistymisriski on suuri (esimerkiksi atooppista ihottumaa sairastavat tai munalle herkistyneet lapset), pähkinän käyttö tulisi aloittaa varhain, jo 4-7 kuukauden iässä, jotta pähkinäallergialta voisi välttyä. Eli maistelemaan vain”, Allergia- ja astmaliiton asiantuntijalääkäri Timo Vanto kiteyttää.

On kuitenkin syytä olla varovainen: jos lapsella on jo vakava allergia, häntä ei pidä altistaa vaaralliselle reaktiolle.

Taustalla kasviksissa majailevat mikrobit?

Monipuolisen mikrobialtistuksen tiedetään vähentävän allergia- ja astmariskiä. Tutkimuksessa on todettu, että ensimmäisessä kerroksessa asuminen vähentää lapsen allergiariskiä. Kun asunto on maan tasolla, takapihan mikrobit ajautuvat lapsen elimistöön.

Kasviksissa on runsaasti mikrobeita. Onko monipuolisen ruoka-altistusten allergiaa vähentävä vaikutus kiinni kasvisten mukana tulevista mikrobeista vai itse ruoka-aineelle altistumisesta?

”Tämä on kiinnostava kysymys, eikä siihen ole nykytutkimuksen valossa selkeää vastausta. Kasvisten mikrobiston mahdollinen merkitys tunnetaan huonosti. Tiedämme kuitenkin, että ruokavalion monipuolisuus pienentää allergiariskiä”, Virtanen pohtii.

Oli kyse sitten mikrobeista tai itse ruoka-aineista, lasten terveyden kannalta tärkeintä on tieto siitä, että reipas maistelutahti on yhteydessä pienempään allergiariskiin.

Mitä mieltä olet artikkelista?