Maitoallergisen lapsen elimistö reagoi lehmänmaidon proteiiniin tavallisesti ihottumalla ja suolisto-oireilla. Maitoallergikko voi joutua tiukalle ruokavaliolle, mutta useimmiten allergia on onneksi ohimenevä vaiva.

Viimeksi päivitetty 7.12.2010

Maitoallergia tunnetaan erityisesti pikkulasten sairautena. Siihen sairastuu 2-3 prosenttia imeväis- ja leikki-ikäisistä lapsista. Maitoallergiassa elimistön vasta-ainejärjestelmä luulee lehmänmaidon sisältämiä proteiineja haitalliseksi aineiksi ja tuottaa siksi allergisen reaktion.

Maitoallergia on eri asia kuin laktoosi-intoleranssi, jossa elimistö on herkistynyt maitosokerille. Laktoosi-intolerantikoille suunnatut vähälaktoosiset ja laktoosittomat tuotteet eivät siis sovi maitoallergiselle.

Ihottumaa ja vatsaoireita

Maidolle allerginen lapsi alkaa tavallisesti oireilla noin 3-6 kuukauden iässä. Yleisin oire on atooppinen ihottuma ja ihon kutina. Myös nokkosihottumaa, pulauttelua, oksentelua, ripulia, väsymystä ja ärtyneisyyttä voi esiintyä. Allergia voi aiheuttaa myös nuhaa ja hengitysvaikeuksia, ja vaarallisimmillaan jopa anafylaktisen sokin. Oireiden kirjo ja voimakkuus vaihtelevat yksilöllisesti, mutta tyypillisesti maitoallergikolla on useampi kuin yksi oire.

Oireet voivat alkaa heti maidon nauttimisen jälkeen tai viiveellä. Viive voi olla tunteja, jopa päiviä. Oirehdinta voi myös vaihdella samalla lapsella eri päivinä.

Maitoallergisella lapsella ilmenee usein myös muita allergioita. Maitoallergiataipumuksen on todettu olevan perinnöllistä.

Allergia selviää altistuksella

Jos vanhemmat epäilevät lapsella maitoallergiaa, tulee hänelle tehdä maitoaltistus. Altistus tehdään sairaalassa lääkärin valvonnassa. Altistuksessa lapselle annetaan lehmänmaitoa ja tarkkaillaan sen mahdollisesti aiheuttamia oireita.

Maitoa kokeillaan ensin pisaran verran huulelle tai iholle. Sen jälkeen altistusta jatketaan antamalla maitoa suun kautta pieniä määriä. Jos lapsen todetaan reagoivan maitoon allergisesti, kirjoittaa lääkäri todistuksen maitoallergiasta ja vanhemmat saavat ohjeistuksen lapsen maidottoman ruokavalion toteutukseen.

Lapsen maitoallergian toteaminen ja hoitaminen vaatii aina lääkärin seurantaa, omin päin diagnooseja ja ruokavalion muutoksia ei tule tehdä. Maitoaltistus on tärkeä myös erityskorvikkeiden vuoksi: maitoallergikkojen käyttämät apteekin erityisäidinmaidonkorvikkeet ovat huomattavan kalliita, ja niistä saa Kela-korvauksen vain jos allergia on lääkärin toteama.

Hoitona ruokavalio

Maitoallergiaan ei ole lääkettä, vaan sitä hoidetaan muiden ruoka-aineallergioiden tapaan: välttämällä ruokavaliossa allergian aiheuttajaa sen kaikissa muodoissa. Jos oireet eivät kuitenkaan ole vakavia, pienet määrät maitotuotteita voivat nopeuttaa allergian häviämistä.

Maitoallergisen lapsen ruokavaliota rajoitetaan poistamalla siitä kaikki maitoproteiinin lähteet, kuten maito, piimä, viili, jogurtti, juusto, jäätelö ja rahka. Ruokaostoksilla tulee olla tarkkana myös teollisten elintarvikkeiden kanssa, sillä monessa tuotteessa on maitoproteiinia jossain muodossa.

Myöskään vähälaktoosiset tai laktoosittomat tuotteet eivät maitoallergikolle sovi, vaan tuotteen tulee olla täysin maidoton. Jos elintarvikkeen valmistusaineluettelossa mainitaan maito, maitojauhe, hera, heraproteiini, kaseiini tai kaseinaatti, ei kyseinen tuote sovi maitoallergikolle. Useimmat lehmänmaidolle allergiset eivät siedä myöskään vuohenmaitoa, sillä molemmissa valkuaisaineet ovat samantapaisia.

Myös äidinmaitoon erittyy lehmänmaidon proteiineja äidin nauttimasta ravinnosta. Jos äiti käyttää maitotuotteita, lapsi voi saada oireita äidinmaidosta. Aiemmin maitoallergista lasta imettäviä äitejä neuvottiin välttämään maitotuotteita myös omassa ruokavaliossaan. Lapset saavat kuitenkin hyvin harvoin vakavia oireita äidinmaidosta, eikä äideille enää suositella välttämisruokavaliota. Mikäli lasta ruokitaan äidinmaidonkorvikkeella, tulee sen olla maitoallergiselle soveltuvaa erityiskorviketta.

Harvoin loppuelämän sairaus

Maitoallergia on ikävä vaiva ja vaatii perheeltä perehtymistä ja sitoutumista lapsen oikeanlaiseen ruokavalioon. Apua täysipainoisen ruokavalion suunnitteluun voi saada ravitsemusterapeutilta.

Jokaisen maitoallergiapotilaan hoito on yksilöllistä oireiden voimakkuuden mukaan. Toiset maitoallergikot voivat sietää esimerkiksi voita ja margariinia, toisilla taas ruokavalion pitää pysyä tiukasti täydellisen maidottomana. Tavallisimmin maitoproteiinitonta ruokavaliota suositellaan lapsille kahteen ikävuoteen asti, jonka jälkeen sovitaan lääkärin kanssa asteittaisesta maitokokeilusta joko vastaanotolla tai kotona.

Maitoallergia on onneksi yleensä ohimenevä kiusa, sillä suurin osa maitoallergikkolapsista paranee kolmeen ikävuoteen tai viimeistään kouluikään mennessä.

Lähteet: Evira, Hus, Käypähoito, Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys

Näitä maitoallergikon tulee välttää ruokavaliossaan:

  • maitoproteiini, hera, heraproteiini, kaseiini, kaseinaatti ja laktalbumiini
  • maito, maitojauhe, kerma, luomumaito, ternimaito ja yömaito
  • piimä, jogurtti, rahka, viili, smetana, ranskakerma ja kermaviili
  • vähälaktoosiset tuotteet
  • laktoositon maitojuoma, laktoositon kerma, laktoositon jogurtti, herajuomat
  • jäätelöt ja maitopohjaiset vanukkaat
  • juustot; myös raejuusto, kotijuusto ja tuorejuustot
  • voi ja maitoa sisältävät margariinit
  • kasvirasvapohjaiset jäätelöt, juustot ja rasvasekoitteet
  • lehmänmaitoa sisältävät äidinmaidonkorvikkeet
  • vuohenmaito ja muiden nisäkkäiden maito
  • valmisruoat ja elintarvikkeet, joissa on maitoproteiinia

Mitä mieltä olet artikkelista?