Mutans streptokokki on hampaita reikiinnyttävä bakteeri, joka tarttuu syljen välityksellä. Hammaslääkärit ohjeistavat vanhempia välttämään sylkikontaktia lapsen kanssa, jotta tartuntavaara pienenisi. Toisaalta, vanhempien syljen mikrobeille altistuminen saattaa pienentää lapsen allergiariskiä. Ja miten vanhemman suun kunto vaikuttaa asiaan?

Viimeksi päivitetty 11.5.2015

Suu on oma ekosysteeminsä, jossa majailee jos jonkinmoista veijaria. Tieteilijät ovat löytäneet suusta yli 700 erilaisesta eliöstöä. Suusta löytyy erilaisia mikrobeja, bakteeria, viruksia ja sieniä – ja hyvä niin, sillä lajistolla on oma vaikutuksensa ihmisen hyvinvointiin. Yhden ihmisen suussa erilaisia lajeja on tyypillisesti 100–200.

Yhden bakteerin läsnäolo on kuitenkin varsin kiusallinen. Mutans streptokokki -bakteerit ovat erittäin tehokkaita hampaiden reikiinnyttäjiä. Muutkin lajit aiheuttavat reikiä, mutta mutans streptokokit ovat tässä puuhassa parhaita.

”Millilitrassa sylkeä on viljelykelpoisia mikrobeja sata miljoonaa. Mutans streptokokkeja on enimmilläänkin 1–2% koko mikrobistosta”, hammaslääketieteen dosentti Eva Söderling Turun yliopistosta sanoo.

Suomessa hammaslääkärit kehottavat välttämään lapsen kanssa sylkikontaktia eli esimerkiksi samalla lusikalla syömistä tai tutin putsaamista omassa suussa.

Tutkimuksissa on havaittu, että varsinkin varhainen mutans streptokokki -bakteerien pesiytyminen hampaiden mikrobiyhdyskuntaan eli plakkiin lisää hampaiden reikiintymisen ja myös muiden suusairauksien todennäköisyyttä. Näin ollen hammaslääkärit ovat päätyneet suosittelemaan sylkikontaktin välttämistä aina 2-vuotiaaksi saakka.

Asetelmassa piilee kuitenkin ongelma.

Valtaosa aikuisista kantaa mutans streptokokkeja suussaan. Mutans streptokokki -pöpöjen

Saako lasta pussata?

Pusuttelu, samalla lusikalla syöminen ja tutin peseminen omassa suussa saattaa vähentää lapsen allergiariskiä. Jos siis perheessä on allergioita, sylkikontaktia kannattaa puntaroida. Mutta tarttuuko hyvien mikrobien lomassa myös hammaspeikko?

Oraalimikrobiologian dosentti ja parodontologian professori Eija Könönen neuvoo suhtautumaan rennommin sylkeen.

”Perheenjäsenet voivat pusutella hyvin toisiaan, kunhan suun terveys on hyvä. Sylkikontaktin hysteerinen vahtiminen ei ole suositeltavaa. Siitä voi koitua muunlaista haittaa lapselle”, Könönen huomauttaa.

Hyvä suun terveys tarkoittaa seuraavia seikkoja:

  • Sinulla ei ole avoimia kariespesäkkeitä.
  • Sinulla ei ole ientulehdusta.
  • Pidät huolta suuhygieniasta eli peset ja lankaat hampaasi säännöllisesti.
  • Sinulla ei ole huomattavan paljon reikiä suussasi. Suuri reikämäärä viittaavat siihen, että olet niin sanottu mutans streptokokki -miljönääri.
  • Et syö runsaasti sokereita. Sokerit lisäävät mutans streptokokkien määrää suussasi.

Halutessasi voit kysyä hammaslääkäriltäsi oletko mutans streptokokki -miljonääri.

lisäksi vanhempien syljessä on paljon hyviä mikrobeja. Nämä mikrobit vaikuttavat myönteisesti niin suun terveyteen kuin allergiariskin pienenemiseen.

”Hyödyllisistä vaikutuksista tiedetään vähän, kun taas haitallisista vaikutuksista tiedetään paljon”, hammaslääketieteen emeritiusprofessori Satu Alaluusua Helsingin yliopistosta tiivistää pulman.

Hammaslääketieteen asiantuntijat ovat yhtä mieltä mikrobirikkauden hyödyistä – ja toisaalta mutans streptokokkien haitoista.

”Useimmat suun streptokokeista ovat suun terveyden kannalta hyödyllisiä. Mutans streptokokit voivat kuitenkin olla hammasterveydelle haitallisia”, Söderling summaa.

Lue myös: Pese pudonnut tutti omassa suussasi – likainen tutti on vauvan etu

Hyödyllisiä mikrobeita metsästämässä

Ruotsalaistutkimuksessa selvisi, että suun hyvillä mikrobeilla oli yhteys lapsen vähäisempään allergiariskiin. Allergialiitto suositelee sylkikontakteja juuri allergioiden ehkäisemiseksi.

”Vanhemman syljen mukana lapsi saa mikrobistoa, joka voi vaikuttaa edullisesti lapsen immuunivasteen kehittymiseen. Tällöin vanhemman pitäisi kuitenkin olla terve, ja suunkin pitäisi olla terve”, Söderling pohtii.

Hyvien mikrobien hyödyistä on myös muuta näyttöä. Hammaslääketieteen tohtori Teemu Taipaleen väitöskirjatutkimuksessa saatiin merkittävää hyötyä antamalla pienille vauvoille ”hyviä pöpöjä”, probiootteja. Mikrobilisää saaneiden vauvojen ryhmässä tavattiin noin puolet vähemmän infektioita.

”Probiootit saattavat vähentää pienten lasten rotavirusinfektioita, korvatulehduksia ja ehkäistä allergioita. Varsinkin jos pieni lapsi syö antibioottikuurin, hänen kannattaa syödä myös probiootteja. Suhtaudun vielä tällä hetkellä probioottien hyötyihin positiivisen varovaisesti”, Taipale pohtii tutkimuksensa merkitystä.

Jos probiootit voivat lisätä vauvojen yleisterveyttä, eikö silloin samoja terveyshyötyjä pystytä saavuttamaan vanhemmilta saatujen hyvien mikrobien avulla? Taipale on pohtinut kysymystä. Jos vanhemmat eivät kanna vihamielistä mutans-kolonisaatiota suussaan, pitävät suun terveydestään huolta, eivät syö paljon makeaa ja harjaavat hampaansa huolella, kannattaisiko näiden vanhempien tartuttaa lapseen suussa valloillaan olevia hyviä mikrobeita?

”Tiedetään liian vähän, jotta yleisiä suosituksia voitaisiin muuttaa. Varhaisen mutans streptokokki -tartunnan tiedetään lisäävät hampaiden myöhempää reikiintymistä”, Taipale päätyy toteamaan yleisen suosituksen mukaisesti.

Lue myös: ”Siellä täytyy olla hammas”

Hyvät pöpöt parantavat myös lapsen suun terveyttä

Hyödylliset bakteerit myös suojaavat suuta haitallisilta bakteereilta. Tämän vuoksi kahden ikävuoden jälkeen mutans streptokokin tarttuminen on vaikeampaa. Pöpön tarttuminen vaikeutuu, jos hyvät bakteerit ovat saanet siihen mennessä valta-aseman.

”Hyödylliset bakteerit kilpailevat ravinnosta ja kiinnityskohdista haitallisten bakteereiden kanssa ja ne voivat tuottaa antimikrobiaineita, kuten bakteriosiineja ja vetyperoksidia”, Alaluusua kertoo.

On jopa mahdollista, että hyvät pöpöt voivat ehkäistä huonojen pöpöjen pääsyä suuhun.

Vältä sokereita!

Pelkkään mutans streptokokki -tartuntaan ei pitäisi jumittua lapsen hampaiden terveyden kannalta. Mutans streptokokkien määrään vaikuttaa syöty sokeri. Hampaat myös reikiintyvät muiden bakteerien toimesta. Tärkeää on juuri hampaiden harjaaminen kaksi kertaa päivässä ja lapsen ruokavalio. Syömisessä pitäisi puolestaan muistaa rytmi.

”Jos syödään päivällä karkkia tai muuta pikkupurtavaa, hampaat saattavat altistua jopa 10 happohyökkäykselle päivässä. Ruokakertoja pitäisi olla päivässä ainoastaan 5–7”, hammaslääketieteen dosentti Eva Söderling muistuttaa.

Huonoja ruokavalintoja ovat makeiden ruokien lisäksi etenkin perunalastut. Perunan liimamainen koostumus saa tärkkelyksen tarttumaan tiukasti hampaisiin. Hitaasti hajoava tärkkelys toimittaa sokeria suoraan hammaspeikkojen pesiin.

Juomaksi Söderling suosittelee vettä tai maitoa. Aterian päätteeksi kannattaa lapsille tarjota ksylitolituotteita.

Myös äitien kannattaa syödä ksylitolia. Söderlingin tutkimuksien mukaan äitien ahkera ksylitolituotteiden käyttö vähentää mutans streptokokin tarttumisriskiä jopa viidennekseen.

”Bakteerit kiinnittyvät hampaan pinnalle tietyssä järjestyksessä, jonka määrää niiden kiinnittymiskyky. Se vaihtelee paljon eri lajeilla. Toiset bakteerit – kuten mutans streptokokit – kiinnittyvät huonommin. Niiden pinnalla on kyllä adhesiinimolekyylejä, mutta ne eivät ole yhtä tehokkaita kuin esimerkiksi streptococcus sanguiniksella”, Alaluusua kertoo.

Oraalimikrobiologian dosentti ja Turun yliopiston parodontologian professori Eija Könönen pohtiikin, ettei sylkikontakteista ole haittaa, jos vanhemman suu on terve. Tietyissä tilanteissa on siis mahdollista, että sylkikontaktista olisi jopa hyötyä lapsen suuterveyden kannalta.

”Mitä paremman mikrobiston vauva saa, sitä paremmin hän vastustaa taudinaiheuttajien kolonisoitumista. Parhaassa tapauksessa hyvät mikrobit vievät juuri elintilaa muilta mukaan tunkevilta bakteereilta”, Könönen pohtii.

Tärkeää on, että vanhemman oma suu ei ole täynnä mutans streptokokkeja, koska muuten vanhempi siirtää huonoa mikrobistoa lapselle ja juuri sitä nykyinen suositus pyrkii estämään.

”Jos äidin suu on terve, hänellä ei ole avoimia kariespesäkkeitä, eikä ientulehdusta, mutans streptokokki -määrät ovat pienemmät kuin äidillä jonka suu terveys ei ole kunnossa. Tämä vaikuttaa siihen, minkälainen mikrobisto vauvalle voi siirtyä. Pitää muistaa, etteivät mutans streptokokit singahtele suusta toiseen. Tarvitaan toistuva ja suuri bakteeriannos, että bakteeri tarttuisi vauvan suuhun”, Könönen muistuttaa.

Myös paikattujen hampaiden määrä kertoo mutans streptokokkien lukumäärästä suussa.

”Jos hampaat reikiintyvät herkästi, silloin vältetään sylkikontakteja”, Söderling muistuttaa.

Könönen muistuttaa, että tarvittaisiin lisää tutkimustietoa, ennen kuin asiasta voitaisiin laatia suosituksia sylkikontaktista.

Lue myös: Lapsen terveyden tae: likavesi ja likaisen sormet

Ruoka sittenkin merkityksellisempi kuin sylki?

Monet ajattelevat asiaa yksiulotteisesti: hammaspeikko tarttuu äidiltä lapselle syljen välityksellä. Kun peikko pääsee lapsen suuhun, se leviää, alkaa vasaroida hampaita ja lapsi saa reikiä. Jos taas välttää sylkikontaktia, muilla asioilla ei ole niin väliä.

Tässä monet menevätkin harhaan.

”Vaikka mutans streptokokki -altistus tarvitaan kariesprosessin käynnistymisessä, tiheän sokerialtistuksen rooli lienee keskeisempi”, Alaluusua huomauttaa.

Sokerin mässyttäminen vaikuttaa nimittäin suoraan suun mikrobiflooraan.

”Tiheä makean saanti yksipuolistaa hampaan pinnalla olevan plakin bakteerilajistoa. Plakissa viihtyvät silloin vain ne bakteerilajit, jotka tuottavat happoja ja sietävät alhaista pH:ta eli juuri ne bakteerit, jotka saavat aikaan hampaiden reikiintymisen. Muiden bakteereiden määrä ja osuus vähenee, koska niiden elinolosuhteet muuttuvat huonoiksi”, Alaluusua kertoo.

Monet pienet alle 2-vuotiaatkin lapset nauttivat runsaasti makeita tuotteita, kuten mehuja, sokeroituja jugurtteja, vanukkaita, jäätelöä ja muita makeita herkkuja. Nuoruusiän sokerimässäily heijastunee lasten tulevaan reikämäärään. Vaikka lapsi ei koskaan saisi mutans streptokokkia, täytyy pitää mielessä, että on myös muita bakteereita, jotka aiheuttavat hampaiden reikiintymistä. Jokin näistä pöpöistä lapselle siirtyy. Oleellisinta on siis välttää sokeria.

”Mutans streptokokkien kiinnittyminen on paljon sokerin saannista kiinni. Jos lapsi saa syljen välityksellä mutans streptokokkeja ja samanaikaisesti ruokavaliossa on paljon sokeria, kolonisaatio tapahtuu helposti ja bakteerin osuus suun bakteereista alkaa kasvaa. Hampaiden reikiintymisriskiä lisäävää kolonisoitumista voi ehkäistä, jos antaa lapselle vain harvoin sokeripitoisia juomia ja välipaloja tai makeisia ja silloinkin ainoastaan suunniteltujen aterioiden yhteydessä”, Alaluusua kertoo.

Onkin tärkeää, minkälaisiksi pienen vauvan ruokailutottumukset vakiintuvat. Myöhemmin opittuja tottumuksia on enää vaikea muuttaa.

”Pienten lasten äitien valistus on tärkeää, koska äidit ovat motivoituneita. Tiheä sokerin saanti ja mutans streptokokki -kolonisaatio kulkevat käsi kädessä. Aina joskus tulee vastaan tapauksia, joissa äidit eivät tosiaan ole ymmärtäneet, että mehupullon antaminen lapsen niin halutessa voi reikiinnyttää hampaat heti kun ne puhkeavat”, Alaluusua summaa.

Monimutkainen asia

Lapsen hampaiden reikiintymisen ehkäiseminen ja lapsen immuunivasteen kehittäminen saattavat olla ristiriidassa toistensa kanssa.

  • Mutans streptokokkien tarttumista voi ehkäistä jonkin verran sylkikontaktia välttämällä. Mutans streptokokki on tosin erittäin yleinen aikuisväestöllä. Myös suurimmalla osalla lapsia on tartunta.
  • Reikiä aiheuttavat myös muut bakteerit, kuten maitohappobakteerit. Mutans streptokokki on kuitenkin pahamaineisin hammaspeikko.
  • Vanhempien syljelle altistuminen vähentänee lapsen allergiariskiä. Ruotsalaistutkimuksessa onkin todettu, että vanhempien pitäisi pestä tutti omassa suussaan. Aiheesta enemmän tässä jutussa.
  • Mutans streptokokki kolonisaation syntymiseen ja näin ollen lapsen hampaiden myöhempään reikiintymisriskiin vaikuttaa hyvin vahvasti varhaislapsuuden sokerimäärät. Älä siis anna alle 2-vuotiaalle sokeroituja tuotteita! Jopa tuorepuristettu sokeroimaton täysmehu edistää mutans streptokokkien niskalenkkiotetta suun mikrobifloorasta.
  • Vanhempien suusta on mahdollista saada myös hyviä mikrobeja, jotka edistävät suun terveyttä. Varsinkin jos vanhemmat ovat pitäneet suun terveydestä huolta, eikä heillä ole mutans streptokokkeja suussa, sylkikontaktilla saatetaan saavuttaa etuja myös suun terveyden kannalta. Tästä ei kuitenkaan ole olemassa tutkimusnäyttöä.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliIhan tavallisia asioita
Seuraava artikkeliKasvit kasvattavat pientä hoitajaansa monella tavalla
JAA