Viimeksi päivitetty 3.5.2023
Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus lapsen syntymähetkellä sekä lapsen ennenaikainen syntymä, pieni syntymäpaino ja syntymä sektiolla ovat yhteydessä lapsen korostuneeseen todennäköisyyteen saada ahdistushäiriödiagnoosi myöhemmällä iällä.
Lääketieteen lisensiaatti Tiia Ståhlberg havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan myös, että lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriön diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on kasvanut vuosina 1998–2012.
Häiriön synnyn taustalla lukuisia tekijöitä geeneistä ja temperamentista erilaisiin vastoinkäymisiin
Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia. Ahdistuneisuushäiriöiden syntyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten geenit, temperamentti, vanhempien mielenterveyshäiriöt ja lapsuuden aikaiset vastoinkäymiset.
Raskauden ja synnytyksen aikaisten tapahtumien tiedetään olevan yhteydessä joihinkin mielenterveyshäiriöihin, mutta ahdistuneisuushäiriöiden osalta näiden tekijöiden rooli on ollut jokseenkin epäselvä.
Tiia Ståhlberg tarkasteli väitöstutkimuksessaan lapsen perheeseen, raskausaikaan ja synnytykseen liittyvien tekijöiden yhteyttä lapsen ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen kansallisen rekisteriaineiston avulla. Aineisto sisälsi yli 22 000 ahdistuneisuushäiriödiagnoosin saanutta lasta ja nuorta.
Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus syntymähetkellä, lapsen ennenaikainen syntymä ja pieni syntymäpaino viikkoihin nähden sekä syntymä sektiolla olivat yhteydessä lapsen suurentuneeseen riskiin saada ahdistushäiriö myöhemmällä iällä.
”Osa näistä yhteyksistä selittyi henkilön muilla mielenterveyshäiriöillä. Lisäksi on mahdollista, että yhteyksiin vaikuttaa muitakin tekijöitä, joita emme pystyneet näissä tutkimuksissa toteamaan. Tutkitut raskauden ja synnytyksen aikaiset tekijät selittänevät vain pienen osan ahdistuneisuushäiriöiden monitekijäisistä syistä”, Ståhlberg sanoo.
Lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosien määrä on kasvanut
Ståhlberg tarkasteli väitöstutkimuksessaan myös lasten ja nuorten erikoissairaanhoidossa saamien ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosien määriä Suomessa vuosina 1998–2012.
Tutkimuksessa selvisi, että erikoissairaanhoidossa diagnosoitujen ahdistuneisuushäiriöiden ilmaantuvuus kasvoi lasten ja nuorten keskuudessa.
”Havaittu kasvu saattaa liittyä paitsi lisääntyneeseen oireiluun, myös lisääntyneeseen ja aikaisempaan avunhakemiseen sekä palvelujen saatavuuteen”, Ståhlberg pohtii.
Tutustu tutkimukseen.
Lähde: Turun yliopisto
Lue myös:
