Sanomme lapsille, että kädet pitää pestä ennen ruokailua. Hinkkaamme kotejamme vahvoilla pesuaineilla. Syötämme vauvoille teollisesti valmistettua mikrobitonta purkkiruokaa. Miten varmistaa, että lapsi saa riittävästi allergia- ja diabetesriskiä alentavia mikrobeja?

Viimeksi päivitetty 10.6.2013

Sikiö elää kohdussa lähes mikrobittomassa ympäristössä. Kun lapsi syntyy, alkaa myös mikrobialtistuminen.

Lapsi altistuu heti synnytyksessä äidin bakteeristolle. Myöhemmin vauva saa mikrobeja esimerkiksi perheenjäsenten käsistä, ruoasta ja mahdollisista lemmikeistä.

Elämme kuitenkin puhtaassa ympäristössä. Vauvan saamat mikrobimäärät saattavat jäädä liian pieniksi.

Lue myös: Ruoka-allergiat ja yliherkkyys

Kuravettä ja kengänpohjia

”Immuunipuolustus trimmautuu väärään suuntaan eli kohti allergiaa, jos lapsi saa liian vähän mikrobeja elinvuosiensa alkuvaiheessa”, Helsingin yliopiston Elintarvikemikrobiologian professori Per Saris kertoo.

Vanhempien reipas ote likaan onkin parasta mitä vauvan vastustuskyvyn kehittyminen tarvitsee.

”Olisi toivottavaa, että lapsi saisi ryömiä maassa, repiä ruohoa, pureskella hiekkaa ja juoda kuravettä. Lisäksi vauvoille voi antaa jo syntymästä alkaen probiootteja”, Saris huomauttaa.

Samaa mieltä on myös Allergialiiton asiantuntijalääkäri Timo Vanto.

”Vauvan kannattaa antaa nuolla kengänpohjia ja muita löytämiään esineitä. Vauvan voi antaa rauhassa tutkia ympäristöään”, Vanto lisää.

Lue myös: Saa nauttia!

Länsimainen ympäristö liian puhdas 

”Länsimainen rakennettu kaupunkiympäristö näyttää olevan elimistölle liian yksipuolinen: immuunijärjestelmä ei saa haasteita”, Vanto kertoo.

Tutkimuksien mukaan maalaismainen ympäristö suojaa lasta allergioilta.

”Maalaisympäristössä bakteerialtistus on suurempi. Esimerkiksi suomalaistutkimuksessa havaittiin, että mitä maalaisempi lapsen asuinympäristö on, sitä monipuolisempi lapsen ihon bakteerikasvusto on ja sitä vähemmän lapsella on herkistymistä allergeeneille”, Vanto kertoo.

Luonnon monimuotoisuudella on myös vaikutusta allergioiden kehitykseen.

”Mitä enemmän pihalla on kukkivia luonnonkukkia, sitä vähemmän lapsella on allergioita”, Vanto sanoo.

Lue myös: Korvikkeesta diabetes?

Teollinen purkkiruoka mikrobitonta 

Purkkiruoat valmistetaan äärimmäisen hygieenisissä olosuhteissa. Ruoat eivät saa sisältää mikrobeja, sillä ruokamyrkytykset ovat vauvoille vaarallisia. Puhdas ruoka kuitenkin vähentää entisestään lapsen altistumista erilaisille mikrobeille.

Lapsen ruokavalio ei kuitenkaan ole yksistään merkittävä riskitekijä allergioiden kannalta. Kokonaisuus ratkaisee.

”Lapsen vastustuskyvyn kehittyminen riippuu paljon siitä, mistä muualta vauva saa mikrobeja ja minkälaisia mikrobeja lapsi on saanut äidiltään synnytyksen yhteydessä”, Saris huomauttaa.

Allergialiitossa ollaan samaa mieltä.

”Allergioiden kehitys ei liity pelkästään ruoan bakteeristosta. Todennäköisesti ruokavaliokin vaikuttaa. Esimerkiksi Venäjän puolella ruoanlaittoon käytetty raakavesi on mikrobirikkaampaa kuin Suomessa. Venäjänkarjalan puolella allergioille herkistyminen on vähäisempää kuin Pohjois-Karjalassa Suomen puolella”, Vanto kertoo.

Lue myös: Kiinteitä ensimmäistä kertaa

Maidoissa on eroja

Äidinmaito on vauvalle terveellistä ruokaa. Ravintorikkauden lisäksi terveellisyys johtuu siitä, että äidinmaito ei ole puhdasta.

”Vauva saa äidinmaidosta noin 1000–1000000 mikrobia maitomillilitraa kohden”, Saris sanoo.

Jos vauva juo tavallista vastiketta, hän saa huomattavasti vähemmän mikrobeja. Hyviä mikrobeja on tosin mahdollista lisätä myös teolliseen ruokavalioon. Esimerkiksi Lactobacillus GG probioottia on lisätty toisiin erikoisvastikkeisiin.

Lapsille juotettu pastöroimaton maito näyttää myös vähentävän allergioita.

”Pastöroimatonta tilamaitoa juovilla puolalaisilla on vähemmän allergista herkistymistä kuin niillä, jotka eivät käytä tilamaitoa”, Vanto kertoo.

Kaikki bakteerit eivät kuitenkaan ole lapsille hyvästä. Saris muistuttaa tilamaidon riskeistä.

”Tinkimaidon juomiseen liittyy myös akuutteja terveysriskejä. Maito voi sisältää esimerkiksi EHEC-bakteereita”, Saris täsmentää.

Lue myös: Probiootit hillitsevät lapsen ylipainoa

Vauvalle sittenkin lehmänmaitoa?

Vauvan kiinteään ruokavalioon ei saisi lisätä maitotuotteita. Suosituksen mukaan vasta yli yksivuotiaalle saa antaa lehmänmaitoa. Hapatetut maitotuotteet olisivat kuitenkin hyväksi vauvan mikrobisaannin takia.

”Hapatetuista elintarvikkeista saa mikrobeja. Lisäksi ne sisältävät maitohappobakteereita, joista moni voi toimia probioottisesti”, Saris huomioi.

Happamien tuotteiden kuten jogurtin terveysvaikutuksia vauvoille ei ole tutkittu kovinkaan laaja-alaisesti. Vantolla on esittää kuitenkin yksi tutkimus, jossa jogurtilla havaittiin olevan hyviä vaikutuksia.

”Tutkimuksessa todettiin, että jogurtin käyttö imeväisiässä suojasi atooppiselta ihottumalta”, Vanto sanoo.

Eurooppalaisessa tutkimuksessa oli mukana myös suomalaisia tutkijoita.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeli”Tyttö tulossa!” Mutta tulikin poika
Seuraava artikkeliOnko lapsesi uusilla käyrillä – testaa itse!
JAA