Viimeksi päivitetty 30.5.2023
Jopa puolet vastasyntyneistä vauvoista kellastuu ensimmäisten elinvuorokausiensa aikana. Yleensä kyseessä on ns. tavallinen eli fysiologinen kellastuminen, mikä on harmitonta ja katoaa itsestään muutaman päivän kuluessa.
Pitkittynyt keltaisuus voi kuitenkin olla oire myös vakavammista sairauksista, minkä takia vastasyntyneen keltaisuutta tulisikin tarkkailla vielä kotiuttamisen jälkeenkin. Suomessa vauvojen keltaisuutta mitataan aina myös vierihoito-osastolla.
Asiantuntijana artikkelissa toimi lastentautien erikoislääkäri ja lastentautien kliininen opettaja Itä-Suomen yliopistosta, Pekka Arikoski.
Mistä vauvan keltaisuus johtuu?
1. Tavallisin syy: vauvan elimistön toiminta käynnistyy pikkuhiljaa
Yksinkertaistettuna fysiologinen keltaisuus johtuu siitä, että vauvan elimistö alkaa pikkuhiljaa vasta käynnistelllä toimintaansa.
Vastasyntyneen maksa ei vielä kykene täydellä teholla käsittelemään veressä olevaa bilirubiinia, joka normaalisti poistuu elimistöstä virtsan ja ulosteen mukana.
Vauvan vajaan entsyymitoiminnan vuoksi bilirubiini ei pysty vielä muuttamaan muotoaan ja jää siksi kiertämään vereen. Bilirubiinia myös vapautuu runsaammin verenkiertoon vauvan punasolujen lyhyemmän eliniän vuoksi.
Tästä syystä vauvat kellastuvat usein elämänsä ensimmäisten vuorokausien aikana.
Keltaisuuteen voi olla myös muita syitä.
2. Rintamaitokeltaisuus
Yleensä vauvojen keltaisuus jatkuu vielä silloinkin, kun vierihoito-osastolta on jo kotiuduttu, mutta se poistuu yleensä kahden ensimmäisen elinviikon aikana.
Pitkittyneen keltaisuuden syynä on rintamaitokeltaisuus, joka on pääosin vaaratonta. Mikäli vauva on hyväkuntoinen, rintamaitoruokintaa ei tarvitse lopettaa keltaisuuden vuoksi.
On kuitenkin tärkeää erottaa rintamaitokeltaisuus vakavammista keltaisuuden aiheuttajista. Tätä varten on olemassa niin kutsuttu kahden viikon sääntö: mikäli lapsi on vielä kahden viikon iässäkin keltainen, on otettava yhteyttä neuvolaan tai vierihoito-osastoon, jotta vakavammat keltaisuuden aiheuttajat pystytään rajaamaan pois.
3. Vauva on liian kuiva
Joskus lapsi on liian kuiva, jolloin ulostetta ja virtsaa ei erity tarpeeksi. Tämä vaikuttaa suoraan myös vauvan keltaisuuteen, sillä bilirubiini poistuu elimistöstä ulosteen ja virtsan kautta.
Kuivuudesta kärsivä vauva ei virtsaa tai ulosta tarpeeksi, jolloin bilirubiinikaan ei pääse poistumaan kehosta.
4. Veriryhmäimmunisaaatio
Harvinaisempi syy keltaisuuteen on veriryhmäimmunisaatio, joka voidaan todeta jo raskauden aikana.
Veriryhmäimmunisaatiossa äidin ja lapsen veriryhmät poikkeavat toisistaan niin, että äidin elimistö alkaa tuottamaan vasta-aineita sikiön punasoluja vastaan.
5. Infektio
Vauvan keltaisuus voi johtua myös vastasyntyneen infektiosta.
Näin keltaisuutta hoidetaan
Liian korkeat bilirubiiniarvot voivat pahimmillaan aiheuttaa aivoissa jopa aivovaurion. Suomessa tällainen on kuitenkin erittäin harvinaista, sillä vauvojen bilirubiiniarvoja seurantaan hyvin tarkasti.
Tavallista eli fysiologista keltaisuutta ei voi ehkäistä. Toisaalta riittävä määrä maitoa auttaa ehkäisemään vauvan kuivuutta, jolloin myös bilirubiini pääsee luonnollisesti poistumaan elimistöstä. Tarvittaessa vauvalle on annettava lisämaitoa kuivuuden välttämiseksi, mikäli rintamaitoa ei erity tarpeeksi.
Vastasyntyneiden keltaisuutta seurataan aina vierihoito-osastolla, ja kaikilta vauvoilta mitataan ihomittarilla bilirubiiniarvot.
Keltaisuus on vaarallista, mikäli vauvan keltaisuustasot ylittävät sallitut rajat. Tällöin bilirubiiniarvot mitataan myös verinäytteellä tarkempien tulosten saavuttamiseksi.
Mikäli arvot ylittävät sallitut rajat, vauvalle annetaan sinivalohoitoa, joka muuttaa bilirubiinin vesiliukoiseksi. Vesiliukoinen bilirubiini erittyy paremmin suolistoon ja sitä kautta ulosteen sekä virtsan mukana pois, jolloin vauvan keltaisuus vähenee.
Mikäli kyseessä on RH-veriryhmäimmunisaatio, äidille annetaan jo raskauden aikana immunoglobuliinia, joka ehkäisee äidin immunisoitumista sekä sikiön punasolujen hajoamista.
Usein keltaisuutta esiintyy erityisesti keskosilla. Keskosuutta ja näin ollen myös keltaisuutta pystyy ehkäisemään mm. pidättäytymällä tupakoimisesta sekä päihteiden käytöstä raskauden aikana.
Milloin lääkäriin?
Korkea bilirubiiniarvo voi aiheuttaa vauvalle väsymystä, jolloin vauva ei esimerkiksi jaksa syödä. Syömättömyys taas aiheuttaa helposti sen, että vauvan keho kuivuu.
Mikäli vauva muuttuu kotiutumisen jälkeen keltaisemmaksi ja väsyneemmäksi, täytyy asiasta olla aina yhteydessä omaan neuvolaan tai vierihoito-osastoon.
On hyvä muistaa myös kahden viikon sääntö: mikäli kaksi viikkoa vanha vauva on edelleen keltainen, on lapsi vietävä jatkotutkimuksiin.
Joskus vauvojen keltaisuus voi johtua myös sapen kulun häiriöistä. Tällöin puhutaan harvinaisesta sappitieatresiasta, joka vaatii käytännössä aina päivystyslähetettä, vaikka vauva olisikin hyväkuntoinen.
Sappitieatresiassa veren keltaisuusarvo on korkea, sillä maksan käsittelemä bilirubiini ei pääse suolistoon sappiteiden kautta. Sappitieatresia on Suomessa hyvin harvinainen, mutta ulkomailla sitä esiintyy enemmän.
Helppo tapa pitää silmällä vauvan terveydentilaa, on tarkkailla ulosteen väriä. Mikäli vauvan iho on keltainen ja uloste on harmaata, kitinvaaleaa tai valkoista, on syytä olla heti yhteydessä neuvolaan tai vierihoito-osastoon.
Kellertävä ”maitokakkauloste” on vauvalla normaalia, ja vihertävä uloste on merkki siitä, että sappitiet ja suoli toimivat hyvin.
On hyvä muistaa, että usein vauvojen pitkittynyt keltaisuus johtuu rintamaitoruokinnasta eikä ole vaarallista lapselle.
Rintamaitokeltaisuutta ei kuitenkaan pystytä todentamaan päällisin puolin, vaan bilirubiiniarvot on aina käytävä mittaamassa, mikäli keltaisuus jatkuu yli kaksi viikkoa. Näin keltaisuuden aiheuttaja saadaan selville ja vakavat sairaudet voidaan rajata pois.
Lue myös:
Lähteet: Asiantuntijahaastateltavana artikkelissa oli lastentautien erikoislääkäri ja lastentautien kliininen opettaja Pekka Arikoski, muut lähteet: Terveyskirjasto
