Suomalainen ruokakulttuuri on lihakeskeistä. Varsinkin lasten katsotaan tarvitsevan lihaa kasvaakseen. Kasvisruokaperheen äiti, Kaisa kertoo, minkälaisia asenteita kasvisruokaperhe kohtaa. 

Viimeksi päivitetty 22.9.2008

Kaisan kaksilapsisessa perheessä ei syödä laisinkaan eläinperäisiä tuotteita. Perheeseen kuuluu yksi taaperoikäinen ja yksi imeväinen. Kaisa kuulee perheensä ruokavalion takia toisinaan kasvisruokavastaisia asenteita.

”Valintamme ärsyttävät toisia. Monia häiritsee varsinkin se, että emme käytä maitoa ja kananmunia”, Kaisa sanoo.

On myös tyypillistä, että kasvisruokaperheitä moititaan lapsen puolesta valitsemisesta.

”Monet ihmettelevät miksemme tee erikseen liharuokaa lapsille ja anna lasten isompana valita tahtovatko alkaa kasvissyöjiksi. Mutta onhan sekaravinnonkin syöminen yhtä lailla vanhempien valinta”, Kaisa huomauttaa.

Kasvissyöntiä arvostellaan jopa neuvoloissa

”Kasvissyöjäperheiden vertaistukitapaamisissa kuulee ikäviä juttuja neuvolan suhtautumisesta. Meillekin eräs neuvolalääkäri tokaisi, ettei kasvisruokavaliolla saa mistään rautaa”, Kaisa kertoo.

Neuvolan pitäisi Kaisan mukaan ohjata perheitä kasvisruokavalion suuntaan, sillä tyypilliseen suomalaiseen sekaruokavalioon kuuluu liian vähän kasviksia.

”Kasvissyöjälasten ruokavalio on todennäköisesti ruoka-aineiltaan paljon monipuolisempaa kuin sekasyöjillä. Meillä lasten suosikin eli soijarouheeseen tehdyn makaronilaatikon lisäksi lapsille maistuu hyvin erilaiset kasvikunnan tuotteet”, Kaisa kertoo.

Lue myös: Odottajan menu vaihtelee maittain

Lapsi pärjää jopa vegaaniruokavaliolla

”Lapsi pärjää jopa vegaaniruokavaliolla, kunhan ruokavalio on hyvin suunniteltu, eikä lapsella ei ole vaikeita ruoka-aineallergioita”, ravitsemusterapeutti Eeva Nykänen sanoo.

Laajennetulla kasvisruokavaliolla lapsen ravintoaineiden saanti on kuitenkin helpompi turvata.

”Vegaaniruokavalioon oleellisesti kuuluvia kuivattuja palkokasveja, pähkinöitä, siemeniä ja tiettyjä nitraattipitoisia juureksia ei suositella pienille lapsille. Tämän vuoksi kalan tai kananmunan lisääminen lapsen kasvisruokavalioon on suositeltavaa”, Nykänen sanoo.

Lue myös: Sokeri ja lohduttaminen – vaarallinen yhdistelmä

Mistä proteiinia? Mistä energiaa?

Riittävän proteiinin saannin takaaminen on kasvisruokaperheen tärkeimpiä huolenaiheita.

”Imeväinen saa riittävästi proteiinia kalasta, kananmunasta, linsseistä tai esimerkiksi soijajauhosta. Lapsi saa myös maito- ja viljavalmisteista proteiineja”, Nykänen sanoo.

Leikki-ikäiset puolestaan kuluttavat paljon energiaa. Taaperoiden kasvissyönnissä on tärkeää muistaa energialisät.

”Lasten kasvisruoka-annoksia kannattaa täydentää pehmeällä rasvalla kuten esimerkiksi rasiamargariinilla. Leikki-ikäisten täytyy luonnollisesti syödä myös enemmän proteiineja, joten kalan, kananmunan tai palkokasvien käyttömäärää kannattaa nostaa suuremmaksi”, Nykänen sanoo.

Lue myös: Ruokaa suusta suuhun -menetelmällä

Vihreyden vaarat

Lasten kasvissyöntiä maalaillaan usein turhilla peikoilla. Tietyissä erityistilanteissa kasvissyönti voi kuitenkin olla lapselle haitallista.

”Huonosti valvotulla vegaaniruokavaliolla lapsi voi jäädä ilman rautaa, kalsiumia, proteiinia ja B12- ja B2 -vitamiineja”, Nykänen kertoo.

Myös toiset sairaudet voivat olla kasvissyönnin este.

”Jos lapsella on ravintoaineiden tarvetta lisäävä sairaus, voi kasvisruokavalio olla riittämätön”, Nykänen sanoo.

Myös hankalat ruoka-aineallergiat voivat kaventaa vegaanisen ruokavalion liian kapeaksi.

”Yleinen soija-allergia ei kuitenkaan estä kasvissyöntiä, sillä soijan voi hyvin korvata muilla palkokasveilla, linsseillä ja tarvittaessa kalalla tai kananmunalla”, Nykänen huomauttaa.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliÄidin influenssarokotus suojaa myös vauvaa
Seuraava artikkeliRankkoja kuoseja vauvoille
JAA