Kun kaksi äitiä hankkii yhteisen lapsen, lastenhoito helpottuu. Näin on ainakin Elin ja Lilian Carlbergin perheessä, jossa molemmat naiset imettävät tytärtään Lovisia. Lue jutusta, miten homma hoituu.

Viimeksi päivitetty 6.5.2010

Elin ja Lilian Carlberg Ruotsin Storforsista saivat tyttärensä onnistuneen koeputkihedelmöityshoidon jälkeen.

Pariskunnan lapsen synnytti Elin, 31, mutta hormonien ja rintapumpun avulla myös Lilian, 42, pystyy imettämään tytärtään.

“On oikein käytännöllistä, että pystymme molemmat imettämään”, Lilian kertoo alltombarn.se-verkkolehden haastattelussa.

Lilian ja Elin tapasivat verkkochatissa kuusi vuotta sitten.

”Juttumme tuntui oikealta alusta lähtien, ja lapsista aloimme keskustella hyvin varhaisessa vaiheessa”, Elin sanoo.

Kolmas kerta toden sanoi

Elin ja Lilian tahtoivat molemmat kokea raskauden, mutta koska Lilianilla oli jo entuudestaan poika Lukas, pariskunta sopi, että Elin saisi kunnian tällä kertaa.

Lasta yritettiin saada alulle hedelmöityshoitojen avulla pitkään, ja Elin koki kaksi keskenmenoakin ennen kuin hän lopulta alkoi odottaa Lovisia kolme vuotta hoitojen aloittamisen jälkeen.

”Tämä on ihmeellisintä mitä olen koskaan kokenut”, Elin sanoo. Koska molemmat naiset halusivat imettää, Lilian ryhtyi stimuloimaan maidontuotantoaan.

”Oman lapsen imettäminen on iso juttu. Kun imettää, ruoka kulkee aina mukana. Se on todella kätevää ja tuo liikkumavapautta”, Lilian kertoo.

Kun imettäjiä on kaksi, perheen ei tarvitse koskaan turvautua korvikemaitoon.

”Meistä ainakin toinen on aina Lovisin kanssa, ja olipa kysymyksessä kumpi tahansa meistä, nyt imetys onnistuu aina, kun on sen aika”, Lilian kertoo.

Lilian ja Elin haluavat vielä yhden lapsen, ja pakastettu hedelmöitetty munasolu on jo valmiina odottamassa sopivaa hetkeä. Naiset kertovat alltombarn.se:n haastattelussa, että ympäristö on suhtautunut heihin myönteisesti.

”Sukupuolella ei ole mielestäni paljoakaan tekemistä sen kanssa, miten hyvä vanhempi ihmisestä tulee. Me olemme ihan tavallisia vanhempia siinä missä muutkin”, Lilian sanoo.

Imetysasiantuntija: Maidontuotannon stimulointi helpointa synnyttäneille äideille

Norjalaisen imetystukikeskuksen imetysasiantuntija Gro Nylanderille maidontuotannon stimulointi on tuttu ilmiö.

”Asia on tullut vastaan niin adoptiovanhempien kuin naisparien kohdalla”, Nylander kertoo Dagbladet-lehdelle.

Hänen mukaansa maidontuotantoa on helpointa stimuloida silloin, jos nainen on jossain elämänsä vaiheessa ollut raskaana. Jopa tilanteessa, jossa nainen on kokenut myöhäisen keskenmenon, raskaus on auttanut rintoja ”kypsymään”.

Jos nainen ei ole kokenut raskautta, on maidontuotannon stimulointi vaikeampaa ja siihen tarvitaan avuksi keinotekoisia raskaushormoneja. Tätä tapaa on käytetty jonkin verran ainakin Yhdysvalloissa.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliVahingossa isäksi
Seuraava artikkeliRuumiillinen kuritus lisää lapsen aggressiivisuutta
JAA