Viimeksi päivitetty 9.8.2020
Jos imettävä äiti juo alkoholia, rintamaidon alkoholipitoisuus vastaa alkoholipitoisuutta äidin verenkierrossa. Pieni alkoholimäärä ei siis juurikaan nosta rintamaidon alkoholipitoisuutta.
Silti esimerkiksi neuvoloissa imettäviä äitejä kehotetaan usein välttämään alkoholin käyttöä kokonaan. Miksi näin on, THL:n erikoistutkija ja kansallinen imetyskoordinaattori Riikka Ikonen?
”Vähäinenkin alkoholimäärä voi muuttaa vauvan hoitajan käytöstä ja vauvan käsittelyä epävarmaksi. Vauva voi kokea tämän pelottavana. Tämä tietenkin koskee sekä imettävää äitiä että muita vauvan hoitoon osallistuvia.”
Yksi alkoholiannos ei haittaa lapsen kehitystä
Turvallista rajaa sille, paljonko imettävä äiti voi juoda alkoholia, ei ole määritelty. Teratologisen tietopalvelun (HUS) kanta on, että koska lapsen keskushermosto kehittyy voimakkaasti ensimmäisten elinvuosien aikana, turhaa altistumista alkoholin haitoille tulisi välttää.
Teratologisen tietopalvelun mukaan usein toistuva tai runsas alkoholinkäyttö voivat vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen, mutta kertaluontoisessa ja tilapäisessä käytössä altistus jää vähäiseksi.
Imettävä äiti voi siis juoda esimerkiksi saunaoluen tai lasillisen viiniä ilman, että imetyksestä täytyy pitää taukoa.
”Jos äiti juo 1-2 annosta alkoholia, vauvan maidosta saama alkoholimäärä on hyvin vähäinen. Oma alkoholin sietokyky kannattaa kuitenkin huomioida siten, että vauvalla on aina turvallinen olo hoitajansa kanssa”, Ikonen linjaa.
Sietokyky alentuu raskauden aikana
On hyvä myös muistaa, että raittiin raskauden aikana alkoholin sietokyky on todennäköisesti alentunut.
”Yksikin annos alkoholia voi siis tuntua päässä paljon enemmän kuin aikaisempien, ennen raskautta olleiden käyttökertojen perusteella olettaisi”, Ikonen huomauttaa.
Alkoholi voi muuttaa maidon makua
Rintamaidon maku ja tuoksu voivat vaihdella monesta eri syystä. Niihin voivat vaikuttaa esimerkiksi mausteisten ruokien syöminen, rintatulehdus tai kuukautiskierto. On mahdollista, että myös alkoholin nauttiminen muuttaa rintamaidon makua ja tuoksua.
”Tutkimustietoa asiasta en ole nähnyt, mutta periaatteessa myös alkoholi ja varsinkin voimakkaan makuiset alkoholijuomat voivat vaikuttaa maidon makuun ja tuoksuun”, Ikonen tuumaa.
Jo vuonna 2007 julkaistussa tamperelaistutkimuksessa laskettiin esimerkki lapsen veren alkoholipitoisuudesta imettävän äidin alkoholin nauttimisen jälkeen. Jos 60-kiloinen äiti joisi kaksi alkoholiannosta, desilitrassa rintamaitoa olisi 0,02 grammaa alkoholia.
Vertailun vuoksi tutkimuksessa laskettiin muiden lapsille annettavien aineiden alkoholipitoisuuksia. Selvisi, että suunnilleen saman verran alkoholia lapsi saa suositellusta D-vitamiinitippojen päiväannoksesta.
Tutkimuksessa todettiin, ettei äidin kohtuullinen alkoholinkäyttö lisää juurikaan lapsen veren alkoholipitoisuutta, eikä kohtuullista alkoholinkäyttöä ole perusteita kieltää imetykseen vedoten. Sen sijaan kenenkään lasta hoitavan ei tule nauttia alkoholia siinä määrin, että lapsen turvallinen hoito ja käsittely vaarantuvat.
Lähteet:
Teratologinen tietopalvelu: Raskaus ja imetys: Alkoholi
