D-MER on lyhenne, johon imettäjä voi törmätä siinä vaiheessa, kun hän alkaa ihmetellä imetykseen liittyviä hankalia tuntemuksiaan. Tästä siinä on kysymys.

Viimeksi päivitetty 21.9.2022

Mikä on D-MER?

D-MER on termi, jolla viitataan imettäjän juuri ennen maidon herumista kokemiin eri tavoin kielteisiin ja hankaliin tunteisiin ja lyhytaikaisiin mielialan muutoksiin.

Lyhenne tulee ilmiön englanninkielisestä termistä Dysphoric Milk Ejection Reflex.

Englanninkielisessä nimessä esiintyvä dysforia-sana on huikean hyvän olon ja onnen tunteen, euforian, vastakohta.

Dysforinen ihminen on iloton ja onneton ja hänellä on kaiken kaikkiaan erittäin hankala ja epämiellyttävä olo.

Mutta miten ihmeessä maidon herumisen alkaminen voi liittyä äkillisiin mielialan muutoksiin?

Vaikka koko juttu kuulostaa melkein keksityltä, D-MER on oikeasti olemassa oleva ilmiö. Tieteessä sitä ei tosin ole käsitelty vielä kovin laajasti, joten tutkimukseen pohjaavaa tietoa asiasta on toistaiseksi vähänlaisesti.

Jotain kuitenkin jo tiedetään.

Näin D-MER oirehtii

Tyypillisiä D-MERiin liittyviä tuntemuksia ja oireita ovat:

  • pelon tunteet
  • ahdistus
  • surullisuus
  • epätoivo
  • outo tunne vatsanpohjassa
  • koti-ikävä
  • paniikki
  • arvottomuuden tunne
  • masentunut olo
  • itseinho
  • levottomuus
  • vihaisuus

Tuntemukset alkavat juuri ennen kuin imettäjän maito alkaa herua.

Ei ole merkitystä, tapahtuuko heruminen imettäessä, pumpatessa tai silloin, kun maitoa alkaa herua spontaanisti täyttyneistä rinnoista.

D-MER-oireet kestävät yleensä vain pienen hetken kerrallaan – joillakin alle minuutin, toisilla pari, kolme minuuttia.

Etenkin vastasyntynyt saattaa melkein asua rinnalla ja imetyskertoja on vähän vanhemmankin vauvan kanssa useita päivässä. Siksi D-MER-oireista kärsivä voi huomata olevansa päivän mittaan melkoisella epämiellyttävien tuntemusten vuoristoradalla.

D-MER oireita
D-MER-oireita ovat muun muassa pelko, ahdistus, suru, epätoivo, paniikki, levottomuus, vihaisuus, itseinho ja arvottomuuden tuntemukset.

”En alussa tiennyt, mistä on kyse. Ihmettelin vain aina imetyshetkissä aaltoina yli vyöryvää epätoivon ja kauhun tunnetta, joka tuntui samalta kuin olisin tehnyt jotakin määrättömän pahaa ja muistaisin sen yhtäkkiä. Käsittämätön, järjetön henkinen pahoinvointi”, toisen lapsensa jälkeen D-MERistä kärsinyt Maisa kertoo.

”Ahdistusta, ärtyneisyyttä ja toivottomuutta. Tunteet nousivat pintaan ensimmäisen kerran raskausaikana”, niin ikään D-MERistä kärsinyt Sussu muistelee.

Lue lisää Maisan ja Sussun synnytyksen jälkeiseen mielialan laskuun liittyvistä ongelmista: Imetysmasennus varjostaa vauvaonnea: ”Epätoivon ja kauhun tunteet vyöryivät yli”

Hormonit tuntemusten takana

Tutkijat eivät toistaiseksi ole yksimielisiä siitä, mitkä tekijät aiheuttavat D-MERin. Yleisesti otaksutaan kuitenkin, että kyseessä lienee jonkinlainen reaktio hormoneihin.

Dopamiini

Suositun olettamuksen mukaan taustalla vaikuttaisi mielihyvähormoninakin tunnettu dopamiini.

Uumoillaan, että dopamiinitasot putoavat, jotta kiintymyshormoni oksitosiinin tasot puolestaan pääsisivät kohoamaan.

Oksitosiinia tarvitaan imetettäessä, sillä se supistaa rintatiehyitä ja puristaa näin maitoa imettäjän rinnasta vauvan suuhun.

Teorian mukaan dopamiinitasot putoavat niin jyrkästi, että se aiheuttaa imettäjässä voimakkaita kielteisiä tuntemuksia.

Kun dopamiinitasot hetken kuluttua palaavat normaaliksi, sen myötä myös imettäjän olo helpottuu.

Oksitosiini

Toisaalla dopamiinihypoteesi kyseenalaistetaan ja ehdotetaan, että kyseessä olisi sen sijaan eräänlainen oksitosiinihormonin vapautumisen yhteydessä tapahtuva virhe:

Sen sijaan, että oksitosiini vahvistaisi myönteisiä rakkauden ja huolenpidon tunteita imettäjässä, se vahingossa aktivoisikin tässä stressaavan suojelu- ja puolustusreaktion.

Virhe on tutkijoiden mukaan mahdollinen siksi, koska yksi ja sama aivoalue –  hypotalamuksen paraventrikulaarinen tumake – osallistuu niin oksitosiini- kuin stressijärjestelmän säätelyyn.

Arvioidaan, että D-MERistä kärsisi noin 9 prosenttia imettäjistä.

Näin vaiva olisi reilusti yleisempi kuin paljon tunnetumpi imettäjän riesa, rintatulehdus, josta kärsii vain noin 3–6 prosenttia imettäjistä.

Läheisyyshormoni oksitosiinin sekä nautintohormoni dopamiinin tasojen vaihtelut on liitetty D-MER-ilmiöön. Pääsyyllisestä ei kuitenkaan vallitse yksimielisyys, eikä toimintamekanismiakaan ole vielä aukottomasti selitetty. (Kuva: Raul Angel/Unsplash)

Keinoja olon helpottamiseksi

D-MER on vaiva, johon ei ole olemassa hoitosuosituksia. Imettäjän kannattaa kuitenkin kokeilla stressin lievittämiseen sopivia keinoja, sillä stressin ajatellaan pahentavan D-MER-tuntemuksia:

  • Huolehdi terveellisen elämän pääpilareista: nuku ja liiku riittävästi ja syö suositusten mukaisesti.
  • Muista juoda riittävästi vettä.
  • Käytä kofeiinia sisältäviä tuotteita korkeintaan kohtuudella.
  • Kuuntele rauhoittavaa musiikkia.
  • Harjoittele kehon rauhoittamiseen tähtääviä hengitystekniikoita.
  • Laita jalat lämpimään veteen tai kääri lämmin jyväpussi hartioillesi.
  • Ole ihokontaktissa vauvasi kanssa.
  • Tieto on valtaa: Monia D-MERin kokeneita auttaa yksinkertaisesti tieto siitä, että ilmiö on todellinen eikä heidän oman mielikuvituksensa tuotetta.

Lähteet: Breastfeeding Medicine | Clinical Lactation | Healthline | International Breastfeeding Journal | Journal of Neuroendocrinology | Terveyskirjasto |

Lue lisää imetyksestä, mielestä ja tunteista:

Mitä mieltä olet artikkelista?