Arviot lisämaitoa saaneiden vauvojen määrästä vaihtelevat 28% ja 45% välillä. Tavallisimmat syyt lisämaidon antamiseen kuten rintamaidon riittämättömyys, vastasyntyneen ennenaikaisuus, liiallinen painonlasku, keltaisuus tai matala verensokeri.

Viimeksi päivitetty 1.11.2019

Lisämaidon antaminen vastasyntyneille on Suomen synnytyssairaaloissa melko yleistä, todetaan TtM Mervi Hakalan väitöskirjassa.

Väitöskirjassa todetaan, että vastasyntyneiden täysimetys toteutui hoitajien vastausten perusteella 72 %:lla synnyttäneistä, mutta äitien vastausten mukaan 55 %:lla. Täysimetyksellä tarkoitetaan vauvan ruokkimista yksinomaan äidin rintamaidolla.

Hoitajien vastauksia saatiin kahdeksasta sairaalasta ja äitien kuudesta, mikä voi osaltaan selittää tulosten poikkeavuutta. Vauvamyönteisyysohjelma suosittaa, että 80 % vastasyntyneistä olisi täysimetettyjä.

”Lisäruoan antamiseen ei aina löydy lääketieteellistä perustetta. Lisämaitoa annetaan vaikkapa vauvan mahakipujen ja levottomuuden takia. Monella äidillä voi olla myös epävarmuutta oman rintamaidon riittävyydestä”, Hakala kertoo.

Muutoin vastasyntyneiden hoitokäytännöt Suomen synnytyssairaaloissa eivät Hakalan mukaan poikkea suuresti imetystä tukevan kansainvälisen Vauvamyönteisyysohjelman suosituksista.

Ihokontakti ja vierihoito tukevat imetyksen alkutaivalta

Hakala selvitti väitöskirjassaan kansainvälisen Vauvamyönteisyysohjelman mukaisten imetystä tukevien käytäntöjen, kuten ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutumista Suomen synnytyssairaaloissa.

Tutkimus osoitti, että sairaalan hoitokäytännöt vaikuttavat täysimetyksen onnistumiseen. Ihokontakti, ensi-imetys synnytyksen jälkeen ja vastasyntyneen ympärivuorokautinen vierihoito lisäsivät täysimetystä ja toteutuivat parhaiten alateitse synnyttäneillä uudelleensynnyttäjillä.

Yleisimmät syyt, jotka estivät näiden imetystä tukevien hoitokäytäntöjen toteutumista, olivat keisarileikkaus ja vastasyntyneen vointiin liittyvät ongelmat.

Lisämaidon antamisen syyt

Täysimetyksen esteenä puolestaan olivat useimmiten lääketieteelliset syyt, kuten rintamaidon riittämättömyys, vastasyntyneen ennenaikaisuus, liiallinen painonlasku, keltaisuus tai matala verensokeri. Lisäruoan antamiseen päädyttiin myös ei-lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi vauvan imemisongelmien vuoksi tai äidin toiveesta.

”Lisäruoan antamisen syihin tulisikin kiinnittää sairaaloissa nykyistä enemmän huomiota ja myös selkiyttää hoitohenkilökunnalle tilanteita, joissa lisäruokinnalle on lääketieteelliset perusteet”, Hakala toteaa.

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena synnytyssalissa työskenteleville kätilöille, äideille ja lapsivuode- ja lastenosastojen hoitohenkilökunnalle vuonna 2014. Tietoja kerättiin yhteensä 279 vastasyntyneestä kahdeksassa Suomen synnytyssairaalassa.

Mervi Hakala: Ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutuminen synnytyssairaaloissa.

Mitä mieltä olet artikkelista?