Imettävän äidin tupakointi on monin tavoin haitallista lapselle. Se lisää lapsen ärtyisyyttä ja vatsakipuja, häiritsee unta ja vähentää myös maidontuotantoa. Imettämisen hyödyt kuitenkin ylittävät tupakoinnin haitat, joten imettää kannattaa, vaikka tupakoisikin.

Viimeksi päivitetty 13.3.2020

Imettävän äidin tupakointi altistaa lapsen syöpää aiheuttaville aineille. Nikotiini ja tupakan muut haitalliset aineet kulkeutuvat rintamaitoon ja voivat aiheuttaa terveyshaittoja imeväiselle.

”Nikotiinin lisäksi tupakassa on yli 3000 kemikaalia ja toksiinia, kuten tervaa, arseenia, lyijyä ja hiilimonoksidia eli häkää”, listaa THL:n erikoistutkija ja kansallinen imetyskoordinaattori Riikka Ikonen.

Vauvalle vatsakipuja äidin tupakoinnista

Lapsen elimistöön imetyksen aikana kulkeutuva nikotiini lisää lapsen ärtyisyyttä, pahoinvointia ja vatsakipuja. Myös koliikkia esiintyy useammin, jos imettävä äiti tupakoi. Lisäksi tupakointi voi vaikuttaa lapsen uneen lyhentämällä sitä. Tupakoivan äidin rintamaidon C-vitamiinipitoisuus on puolta pienempi kuin tupakoimattomilla, mikä puolestaan lisää lapsen allergiariskiä.

”Tupakointi vaikuttaa myös maidontuotantoon. Nikotiini supistaa verisuonia ja häkä heikentää kudosten hapensaantia. Tupakoivilla äideillä saattaa olla enemmän ongelmia maidon riittävyyden kanssa kuin muilla”, Ikonen kertoo.

Äidin tupakointi voi myös muuttaa rintamaidon makua. Yhdessä nämä vaikutukset voivat johtaa lapsen painonnousun hidastumiseen.

Jos tupakoit, pidä taukoa imetyksestä

Nikotiini kertyy rintamaitoon ja säilyy siinä usean tunnin ajan. Maidon nikotiinipitoisuus on 3-5 kertaa korkeampi kuin äidin verenkierrossa. Pitoisuus on korkeimmillaan noin tunti tupakoinnin jälkeen, joten imetyksestä tulisi pitää vähintään kahden tunnin tauko.

”Suositus on sinänsä ongelmallinen, että riittävän maidonerityksen kannalta tiheät imetykset olisivat hyvin tärkeitä. Tupakointi ja maitomäärän kasvattaminen tai ylläpitäminen saattavat olla hankala yhdistelmä”, Ikonen toteaa.

Myös epäsuora altistus vaaraksi

Rintamaidon välityksellä tapahtuvan altistuksen lisäksi on hyvä muistaa vauvan epäsuora altistuminen tupakalle vanhemman ihon, hengitykset, hiusten ja vaatteiden kautta. Tämä koskee myös isää ja muita vauvan hoitajia. Lisäksi passiivinen tupakointi lisää lapsen infektio- ja kätkytkuolemariskiä.

”Kaikkien vauvaa käsittelevien tulisi käyttää erillistä takkia tupakoidessaan ja riisua se ennen sisälle tuloa. Lisäksi kädet tulee pestä tupakoinnin jälkeen ennen vauvan käsittelyä”, Ikonen muistuttaa.

Imetys kannattaa, vaikka tupakoisikin

Vaikka imettävän äidin tupakointi on monin tavoin lapselle haitallista, nykytiedon valossa imetystä ei kuitenkaan kannata lopettaa, vaikkei pystyisikään irtautumaan tupakasta.

”Rintamaidossa on paljon ainesosia, jotka edistävät vauvan terveyttä. Ne ovat hyödyksi myös epäsuoran altistuksen haittojen vähentämisessä, kuten erilaisten infektioiden torjunnassa”, sanoo Ikonen.

Nikotiinikorvaushoito sallittu imetysaikana

Sähkötupakka ei ole turvallisempi vaihtoehto perinteiselle tupakalle, joten myös sen käyttöä tulisi välttää imetyksen aikana.

Sen sijaan nikotiinikorvaushoitoa voi käyttää imetysaikana. Se on vauvalle turvallisempaa kuin äidin tupakointi. Suositeltavia ovat lyhytvaikutteiset valmisteet, kuten nikotiinipurukumi, -imeskelytabletit ja -suihkeet.

Myös vieroitusvalmisteiden nikotiini kulkeutuu rintamaitoon, joten purukumin tai inhalaatiovalmisteen käytön jälkeen olisi hyvä pitää 2–3 tunnin tauko ennen imetystä. Hoidon aikana tupakointia tulee ehdottomasti välttää, sillä yhteiskäyttö voi nostaa nikotiinipitoisuudet huomattavan korkeiksi.

Lähteet:

THL – Vanhempien tupakointi
HUS – Raskaus ja imetys: tupakointi
Stumppi.fi
Suomen ASH ry

Mitä mieltä olet artikkelista?