Tahaton lapsettomuus on lisääntynyt viime vuosien aikana, ja lapsettomuushoidoille on entistä enemmän kysyntää. Kun lapsettomuushoidot tulevat yksilön kohdalla ajankohtaisiksi, herää kysymys hoitojen onnistumisen mahdollisuuksista. Mitkä ovat todennäköisyydet sille, että aikaa, sinnikkyyttä ja usein myös taloudellista panostusta vaativien hoitojen tuloksena on oma lapsi? 

Viimeksi päivitetty 22.4.2024

”Hedelmöityshoitojen onnistumisennuste on kaiken kaikkiaan hyvä. Yleisesti voi sanoa, että yli 80 prosenttia hoidettavista saa erilaisilla hoidoilla lopulta lapsen”, sanoo Ovumia Tampereen naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri LT Candido Tomás.

”Täytyy tosin muistaa, että hedelmällisyys on yksilöllistä ja monen asian summa. Hoitojen onnistumiseen vaikuttavat useat seikat, enimmäkseen naisen ikä”, Tomás lisää.

”Ovumialla on pitkä kokemus lapsettomuushoidoista, ja hoitomuotoja on paljon”, kertoo Ovumia Tampereen naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri LT Candido Tomás. (Kuva: Ovumia)

Lapsettomuuden taustalla lukuisia syitä

Lisääntyneiden lapsettomuusongelmien taustalla ovat muun muassa lisääntyneet paineet luoda uraa ja löytää täydellinen parisuhde ennen perheen perustamista.

Näistä syistä lapsihaaveet tulevat usein ajankohtaisiksi vasta myöhemmällä iällä, jolloin raskaaksi tuleminen voi olla haastavaa.

Erityisesti naisen hedelmällisyys heikkenee nopeasti iän myötä. Paras ikä tulla äidiksi olisi biologisesta näkökulmasta noin 20–30-vuotiaana.

Kolmekymppisellä naisella mahdollisuus tulla raskaaksi vuoden yrittämisellä on noin 80 prosenttia, mutta jo 35-vuotiaana todennäköisyys on laskenut 50–70 prosenttiin.

Miehen hedelmällisyys ei koe yhtä jyrkkää laskua, mutta myös miehillä hedelmällisyys heikkenee jonkin verran 30. ikävuoden jälkeen. On myös tutkittu, että siemennesteen laatu on maailmanlaajuisesti heikentynyt viime vuosikymmeninä. Syitä tähän voivat olla ympäristötekijät, kuten kemikaalit ja ilmansaasteet.

Paras ikä tulla äidiksi olisi biologisesta näkökulmasta noin 20–30-vuotiaana.

”Ensisynnyttäjän keskimääräinen ikä Suomessa oli vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa 30 vuotta. Vielä kymmenen vuotta aiemmin keski-ikä oli 29. Mitä pidemmälle odotellaan, sitä haastavammaksi raskaaksi tuleminen käy ”, Tomás muistuttaa.

Lapsettomuuden taustalla voi olla myös fysiologisia seikkoja tai elintavoista johtuvia muutoksia.

Naisella ongelmia aiheuttavat esim. ovulaatiohäiriöt, tukkeutuneet munanjohtimet, endometrioosi tai kohdun rakennepoikkeamat. Elintavoista haitallisimpia ovat tupakointi ja huomattava ylipaino.

Joissain tapauksissa lapsettomuudelle ei löydy selitystä.

Lapsettomuushoitojen onnistumisessa läpileikkaava tekijä on ikä

Keskimääräisesti alle 37-vuotiaista lapsettomuushoitojen avulla raskaaksi tulee noin 80–90 prosenttia hoidettavista, yli 40-vuotiaista noin 50–70 prosenttia erilaisilla hoidoilla.

Keskimääräisesti alle 37-vuotiaista lapsettomuushoitojen avulla raskaaksi tulee noin 80–90 prosenttia hoidettavista.

”Tilastot eivät kerro syitä, joiden vuoksi hoitoon on hakeuduttu. Voi olla paljon erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat raskaaksi tuloon. Henkinen jaksaminen tai taloudelliset syyt voivat myös olla osasyynä siihen, että hoidot halutaan lopettaa ennen kuin kaikki hoitovaihtoehdot on käytetty”, Tomás sanoo.

Hoitojen onnistumisprosentteja

Lapsettomuushoidot suunnitellaan Ovumiassa aina yksilöllisesti, eikä turhia hoitoja tehdä. Jokainen tapaus on ainutlaatuinen.

Yleensä lähdetään liikkeelle mahdollisimman kevyistä hoidoista ajatuksella, että hoitopolku olisi mahdollisimman lyhyt. Hoitosuunnitelmassa huomioidaan myös hoidossa olevan omat toiveet.

Ovulaation induktio ja inseminaatio

Kevyemmillä lapsettomuushoidoilla tarkoitetaan ovulaation induktiota eli munarakkulan kypsytyshoitoa sekä inseminaatiota eli keinohedelmöitystä.

Pelkän ovulaation induktion avulla raskaus alkaa n. 60 % todennäköisyydellä kolmen hoitokerran aikana, kun potilas on vielä iältään alle 35-vuotias.

Inseminaatio tehdään joko luonnollisessa kuukautiskierrossa mahdollisimman lähellä ovulaatiota tai yhdistettynä ovulaation induktioon.

Onnistumisprosentti inseminaatiossa yhdistettynä ovulaation induktioon on 15–20 % yhden hoitokerran aikana. Hoitoja toistetaan yleensä muutamia kertoja, jolloin todennäköisyydet toivottuun lopputulokseen kasvavat.

Koeputkihedelmöityshoito eli IVF

Jos kevyemmät hoitomuodot eivät tuota tulosta, voidaan aloittaa tehokkain hoitovaihtoehto: koeputkihedelmöityshoito eli IVF. Siinä naiselta kerätyt munasolut ja mieheltä kerätyt siittiöt saatetaan yhteen laboratorio-olosuhteissa.

Hedelmöittymisen jälkeen alkio siirretään kohtuun. Keskimäärin 30–45 % alkionsiirroista johtaa raskauteen.

Mikroinjektio eli ICSI

Mikroinjektiolla (ICSI), jossa yksittäinen siittiö ruiskutetaan suoraan munasolun sisään, on käytännössä samat onnistumisprosentit kuin IVF:llä.

Mikroinjektio on miehestä johtuvan lapsettomuuden hoitomuoto.

Lahjamunasoluhoito

Mikäli hoidot omilla munasoluilla eivät ole mahdollisia tai hoidot eivät ole tuottaneet tulosta, hoito on mahdollista tehdä lahjoitetuilla munasoluilla.

Lahjamunasoluhoidoissa raskauden todennäköisyys on yli 60 %. Lahjamunasoluhoitoihin siirrytään aina vasta viimeisenä hoitovaihtoehtona.

Ovumian onnistumisprosentit keskiarvoa korkeammalla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisee vuosittain tilastot eri hedelmöityshoitojen avulla syntyneistä lapsista.

Ovumia on kerännyt myös omaa dataa ja asettuu näiden tilastojen vertailussa hieman THL:n tuloksia korkeammalle.

THL:n tilastoraportti hedelmöityshoidoista vv. 2021–2022:

Hedelmöityshoitojen onnistumisprosentit Suomessa vuonna 2021 pylväskaavio
Synnytykseen edenneiden hedelmöityshoitojen osuus aloitetuista hoidoista naisen iän ja sukusolun tyypin mukaan vuonna 2021, % (koeputkihedelmöityshoidoissa synnytys/tehty alkionsiirto, inseminaatiohoidoissa synnytys/aloitettu hoito. (Lähde: THL:n tilastoraportti hedelmöityshoidoista vv. 2021–2022)

Ovumian vuoden 2021 raskaus- ja synnytystulokset:

Kuva: Ovumia: Hedelmöityshoitojen onnistumisprosentit
Kuva: Ovumia: Hedelmöityshoitojen onnistumisprosentit

Eri hoitomuodoista voi lukea lisää Ovumian sivuilta.

Sinnikkyyttä ja toivoa

Vaikka oma tilanne onnistumisprosenttien valossa näyttäisikin kehnoilta tai jos aloitetut hoidot eivät ole tuottaneet tulosta, toivosta ei kannata heti luopua.

”Ovumialla on pitkä kokemus lapsettomuushoidoista, ja hoitomuotoja on paljon. Esimerkiksi jos oma munasarjatoiminta on hiipunut, voidaan käyttää lahjamunasoluja”, Tomás sanoo.

Omista vaihtoehdoista kannattaa tulla matalalla kynnyksellä juttelemaan asiantuntijan kanssa.

”Lisäksi naisen iän mukanaan tuomaa riskiä kromosomipoikkeavuuksiin voidaan tutkia PGT-A-menetelmällä ja näin löytää paras alkio siirtoon, jolloin keskenmenon riski laskee.”

Pohdintojen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Omista vaihtoehdoista kannattaa tulla matalalla kynnyksellä juttelemaan asiantuntijan kanssa.

Ovumian lapsettomuuslääkärin ensikäynnille tai hedelmällisyyskatsastukseen on tervetullut, vaikka ei olisi vielä varma, haluaako edetä hoitoihin.

Lapsettomuushoidoissa kysytään sinnikkyyttä ja kykyä käsitellä mahdollisia pettymyksiä ja epävarmuutta matkan varrella. Hoidot saattavat kestää vuosia, ja karu tosiasia on, että ihan kaikki eivät lopultakaan onnistu.

Onnistumismahdollisuutta lisää se, että hoidot aloitetaan hyvissä ajoin.

Hoitoihin liittyvää stressiä kannattaa käydä läpi ammattilaisen kanssa, jotta henkinen kuorma ei kasva liian suureksi. Ovumia tarjoaa helposti lähestyttäviä terapia- ja tukipalveluja hoitojen tueksi.

”Kaiken kaikkiaan lapsettomuushoitojen onnistumisprosentit ovat Ovumialla hyvällä tasolla, mutta onnistumismahdollisuutta lisää se, että hoidot aloitetaan hyvissä ajoin”, Tomás summaa.

Mitä mieltä olet artikkelista?