Lapsettomuuden syitä selvitetään tutkimalla sukusolujen ja lisääntymiselimistön kuntoa. Vastaanotollaan lapsettomuutta tutkiva lääkäri kuitenkin kohtaa kokonaisen ihmisen, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Isto Uusi-Erkkilä Helsingin Ovumia-klinikalta muistuttaa. 

Viimeksi päivitetty 14.11.2022


Joskus lapsettomuuden syy selviää helposti, toisinaan se vaatii melkoista salapoliisityötä – ja toisinaan lapsettomuudelle ei huolellisissakaan tutkimuksissa löydy selitystä.

Isto Uusi-Erkkilä (Kuva: Ovumia)

”Normaalisti, kun vuoden yrittämisen aikana ei raskautta ole kuulunut, on hyvä alkaa selvittää tilannetta tarkemmin, ja joskus jo aikaisemminkin. Useimmiten syyt lapsettomuuden taustalla kuitenkin selviävät tutkimusten edetessä.

Useimmiten syyt lapsettomuuden taustalla selviävät tutkimusten edetessä.

”Noin neljässä tapauksessa viidestä pääsemme hyvin jyvälle siitä, mistä kiikastaa. Joskus taustalta löytyy yksittäinen syy, mutta monesti lapsettomuus on monen tekijän summa. Noin viidennekselle potilaista ei perusteellisissakaan lapsettomuustutkimuksissa löydy syytä, mutta tehtyjen hoitojen aikana saatetaan saada lisävastauksia niissäkin”, Isto Uusi-Erkkilä täsmentää.

Lapsettomuustutkimukset alkavat yleisen terveydentilan kartoituksella

Lapsettomuustutkimuksiin hakeutuvien yleinen terveydentila on tärkeää selvittää, jotta mahdolliset hedelmällisyyteen vaikuttavat perussairaudet voidaan huomioida.

Lääkärin kanssa keskustellaan ruokailu- ja liikuntatottumuksista, nautintoaineiden ja mahdollisten lisäaineiden käytöstä, murrosiän aikaisesta kehityksestä, suvussa esiintyvistä perinnöllisistä sairauksista sekä sukupuolielämään liittyvistä seikoista. Monet asiat vaikuttavat lopulta raskautumisen onnistumiseen.

Jo alkuvaiheessa rakennetaan pohjaa turvalliselle raskausajalle niin odottavalle äidille kuin sikiölle.

”Kattava taustatietojen ja yleisterveyden läpikäyminen on olennainen osa lisääntymisterveyden selvittelyä. Jo alkuvaiheessa rakennetaan pohjaa turvalliselle raskausajalle niin odottavalle äidille kuin sikiölle. Vanhempien hyvä perusterveys tai tasapainossa oleva perussairaus luovat lisäksi vankan pohjan lapsen tuleville kasvuvuosille”, Uusi-Erkkilä sanoo.

Siemennesteanalyysi on miehen hedelmällisyyden perustutkimus

Miehen hedelmällisyyden selvitystyössä päästään alkuun helposti: perusasioiden selvittelyn jälkeen tarvitaan siemennestenäyte.

Mies antaa siemennestenäytteen klinikalla rauhallisessa ja yksityisessä näytteenantohuoneessa. Tutkimustuloksen luotettavuutta parantaa, jos edellisestä siemensyöksystä on kulunut korkeintaan 3–4 päivää. Toisaalta harva mies tietää, että siemennesteen laatu paranee, mitä enemmän on ejakulaatioita eli siemensyöksyjä.

Sperma-analyysi on lapsettomuustutkimuksissa tärkeässä roolissa, sillä se tulee näyttämään meille, mihin suuntaan tienhaarasta jatkamme.

Siemennestenäytteestä tutkitaan siittiöiden määrä ja liikkuvuus sekä ns. siittiövasta-aineet, jotka kaikki voivat vaikuttaa suositukseen jatkosta. Siemennesteanalyysissä käytetään WHO:n kriteereitä, jotka on määritelty viimeksi vuonna 2010. Tutustu kriteereihin tarkemmin. 

”Sperma-analyysi on lapsettomuustutkimuksissa tärkeässä roolissa, sillä se tulee näyttämään meille, mihin suuntaan tienhaarasta jatkamme. Normaalituloksessa saatamme hyvässä lykyssä avittaa ainoastaan ajoittamalla yritykset oikeaan eli ovulaatioajankohtaan. Joskus voidaan tarvita ovulaation tehostamista lääkityksellä”, Uusi-Erkkilä selvittää.

Mikäli siemennesteanalyysin tulos on poikkeava, miehen tutkimukset jatkuvat hormoniverikokein ja tarvittaessa kivesten ultraäänitutkimuksella.

Mikäli harvinaisemmissa tilanteissa ejakulaatissa ei ole lainkaan siittiöitä, voidaan erityisellä neulapistolla yrittää saada siittiöitä suoraan kiveksistä. Muutamakin siittiö riittää munasolun hedelmöittämisen onnistumiseen.

Naisen synnytyselimet tutkitaan ultraäänellä

Naisen synnytyselinten rakennetta ja toimintaa selvitetään ultraäänitutkimuksella.

Sen avulla saadaan arvokasta tietoa naisen synnytinelinten tilanteesta ja tietoa myös munasarjojen munasolureservistä.

Iän myötä munarakkula-aihioiden määrä vähenee.

”Ultraäänitutkimuksen avulla nähdään, kuinka monta munarakkulan aihiota naisella munasarjoissaan on sillä hetkellä. Puhutaan ns. antraalifollikkelimäärästä. Hedelmällisessä iässä olevilla määrä vaihtelee melkoisestikin, mutta keskimäärin hyvä määrä olisi noin 8–10 molemmin puolin. Kuten tiedämme, useimmiten – ja toivottavasti – kerran kuukaudessa yksi niistä kasvaa ja kehittyy, ja sisällä oleva munasolu sitten irtoaa eli ovuloituu. Iän myötä munarakkula-aihioiden määrä vähenee”, Uusi-Erkkilä kertoo.

”Ultraäänitutkimuksessa tarkastellaan myös kohdun rakennetta ja muotoa, ja mahdolliset poikkeavuudet havaitaan. Kohdun limakalvon, endometriumin, rakenne ja paksuus selvitetään; ne vaihtelevat kierron mukaan. Kohdun mahdolliset myoomat, lihaskasvannaiset ja esimerkiksi lantion alueen endomerioosia pyritään selvittämään myös”, Uusi-Erkkilä tarkentaa.

Ultraäänikuvassa nähdään munarakkuloita. (Kuva: Ovumia)

Verikokeet apuna selvityksissä

Naiselta lapsettomuustutkimusten yhteydessä selvitetään perusverikokeet ja kilpirauhasen toiminta, ja prolaktiinimääritys. Näillä on vaikutusta muun muassa ovulaatioon.

Verinäytteistä mitataan myös muun muassa progesteronin eli keltarauhashormonin, follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) sekä luteinisoivan hormonin (LH) pitoisuuksia.

FSH stimuloi munarakkuloiden kasvua ja naishormonin eli estradiolin eritystä. Luteinisoivaa hormonia tarvitaan munarakkulan irtoamiseen ja ovulaation jälkeen keltarauhashormonin eli progesteronin tuotantoon. Progesteroni puolestaan muokkaa kohdun limakalvoa raskaudelle suotuisaksi.

Toisinaan naiselta saatetaan selvittää myös veren anti-Müller-hormonin (AMH) pitoisuus. Senkin avulla saadaan tietoa munasarjojen reservistä eli munarakkula-aihioiden määrästä.

”Joskus AMH-kokeesta selviää, että munasarjojen toiminta on hiipumassa, ja munarakkulareservi hupenemassa. Silloin tiedämme, että jatkotoimissa ei kannata viivytellä. Munasolut voidaan tarvittaessa kypsyttää ja kerätä pakkaseen myöhempää hedelmöitystä odottamaan”, Uusi-Erkkilä kertoo.

Lue lisää ennakoivasta munasolujen pakastamisesta Ovumian sivuilta.

Munanjohdinten aukiolotutkimus: onko reitti selvä sukusoluille?

Luonnollinen hedelmöittyminen edellyttää, että irronnut munasolu ja siittiö tapaavat ja hedelmöittyminen tapahtuu. Jos munanjohtimet ovat auki ja toimivat normaalisti, edellytykset ovat kunnossa.

Munanjohtimien aukioloa voidaan selvittää ultraäänitutkimuksen avulla. Toimenpiteessä kohtuonteloon viedyn ohuen katetrin avulla ruiskutetaan ilmakeittosuolaseosta.

”Samanaikaisesti tehdyn ultraäänitutkimuksen avulla nähdään, kuinka ilmakuplat lähtevät virtaamaan avoimista munanjohtimista eteenpäin. Toimenpide saattaa aiheuttaa kuukautiskipujen kaltaista kipua, mutta tuntemukset ovat kovin yksilöllisiä, ja kipua saattaa olla joskus enemmän erityisesti, jos läpivirtausta ei syystä tai toisesta tapahdu”, Uusi-Erkkilä kuvaa toimenpidettä.

”Koska toimenpide aiheuttaa painetta munanjohtimiin, joskus käy niin, että itse tutkimus myös avaa munanjohtimia. Silloin tutkimuksesta tuleekin samalla eräänlainen minihoito.

Merkittävin syy munajohdinten tukkeutumiselle on tulehduksen jälkitila. Tunnetuin tulehduksen aiheuttaja on klamydia, joka voi esiintyä pitkään ja ilman oireitakin, ja gynekologi Uusi-Erkkilä suositteleekin tarvittaessa ja matalalla kynnyksellä käymään tulehdusnäytteillä. Joskus lantionalueen leikkaukset tai endometrioosi voivat aiheuttaa kiinnikkeisyyttä munanjohtimiin.

Toisinaan munanjohtimien aukiolotutkimuksella voi olla yllättävä, mutta mieluisa vaikutus.

”Koska toimenpide aiheuttaa painetta munanjohtimiin, joskus käy niin, että itse tutkimus myös avaa munanjohtimia. Silloin tutkimuksesta tuleekin samalla eräänlainen minihoito”, Uusi-Erkkilä kertoo.

Munajohdinten tukos on yksi syy ja peruste edetä IVF- eli koeputkihedelmöityshoitoon.

Alkiotutkimusta voidaan hyödyntää geenivirheiden ja kromosomien tutkimuksessa

Vaikka tässä artikkelissa ei mennäkään syvemmälle IVF-hoitomenetelmän suhteen, Uusi-Erkkilä haluaa tuoda esille alkiotutkimuksen, PGT-menetelmän, jonka nimi tulee englanninkielisistä sanoista Preimplantation Genetic Testing.

Menetelmää voidaan käyttää IVF-hoitojen yhteydessä haluttaessa tarkemmin selvittää alkioiden laatua ja valittaessa, mikä hoidon tuloksena saaduista alkioista siirretään kohtuun.

Alkiotutkimuksen avulla onnistuneen raskauden mahdollisuus paranee.

”Joko itse alkion soluja tai alkiosta viljelynesteeseen irronneita solutuotteita tutkimalla voidaan arvioida alkion geneettistä materiaalia. Valikoidun alkion käytöllä minimoidaan esimerkiksi riski, että tutkimuksen kohteena ollut sairaus periytyisi lapselle. Alkiota ei siis muuteta millään tavalla, vaan tutkimuksella pyritään siihen, että päästään valitsemaan hyväksi todettu alkio, joka sitten siirrettäisiin kohtuun kuten IVF-hoidossa on tapana.”, Uusi-Erkkilä kertoo.

”Myös kromosomien rakennepoikkeamien aiheuttamia keskenmenoja voidaan pyrkiä estämään tällä menetelmällä. Alkiotutkimuksen avulla onnistuneen raskauden mahdollisuus paranee”, Uusi-Erkkilä sanoo.

Lue lisää alkiodiagnostiikasta Ovumian sivuilta.

Lapsettomuuden henkinen kuorma loiventuu kiireettömissä kohtaamisissa

Kun pariskunta hakeutuu lapsettomuustutkimuksiin, raskautta on tyypillisesti yritetty saada alulle jo pitkään. Stressi, paineet onnistua ja syyllisyyden tunteet alkavat painaa, eikä keskinäiseltä syyllistämiseltäkään aina vältytä. Ja nyt edessä on jotain uutta ja tuntematonta – lapsettomuustutkimukset ja ehkä -hoitojakin.

Vaikka tutkimuksiin hakeutuminen herättää toivoa, herättää se monesti myös lisää huolta: Mitä jos selviää jotain pelottavaa? Mitä jos ei selviä mitään? Millaisia toimenpiteitä joudumme käymään läpi?

Siksi lapsettomuustutkimuksiin tulevat otetaan Ovumiassa vastaan lempeästi, ja heitä kuunnellaan herkällä korvalla.

”Monesta osatekijästä koostuva henkinen kuorma on tutkimuksiin tulevien kohtaamisessa otettava huomioon alusta asti”, Uusi-Erkkilä sanoo.

Vaikka stressin yhteys hedelmällisyyteen ei ole suoraviivainen, se tiedetään, että stressi voi vaikuttaa aivolisäkkeen säätelyjärjestelmään. Tämä taas saattaa aiheuttaa häiriöitä munarakkulan kypsymisessä ja irtoamisessa.

Lopputuloksena voi olla – kuten moni stressaavia elämäntilanteita kokenut nainen varmasti tietääkin – kuukautisten poisjääminen tai ainakin kierron häiriintyminen. Jos ovulaatiota ei tapahdu, raskaus ei voi alkaa.

Uusi-Erkkilä painottaa myös miesten tasapuolisen huomioimisen tärkeydestä.

”Mies on tilanteessa muutakin kuin siittiöiden tuottaja. Ihan yhtä lailla hän kärsii lapsettomuudesta seuraavasta stressistä ja syyllisyydestä. Lääkärin vastaanotto voi silti olla ensimmäinen paikka, jossa mies pääsee kunnolla puhumaan huolistaan ja tunteistaan”, Uusi-Erkkilä kertoo.

”Henkiset paineet ja huolet ei väisty käskemällä, vaan parasta lääkettä ovat kohtaaminen, keskustelu ja kuunteleminen. Olen monesti saanut havaita, kuinka pöydän toisella puolella hartiat laskeutuvat ja huojennutaan, kun omaa tilannetta ja huolia aletaan vastaanotolla puhua auki”, Uusi-Erkkilä kertoo.

Tärkeintä Uusi-Erkkilän mielestä lapsettomuustutkimuksiin tulevien kohtaamisessa onkin ystävällisyys ja avoimuus. Myös rehellisyydestä on pidettävä kiinni.

”On valettava toivoa ja realistiselta, rehelliseltä pohjalta on kaikkein parasta lähteä suunnittelemaan tutkimus- ja hoitopolkua”, hän sanoo.

Tutustu Ovumian lapsettomuustutkimuksiin.

Lähteet: Ovumia: Hedelmällisyys | Terveyskirjasto: Naisen lapsettomuus | Terveyskirjasto: Miehen lapsettomuusTerveyskylä: Stressi ja hedelmällisyys

 

Mitä mieltä olet artikkelista?