Raskausviikkojen määrä vaikuttaa keskosen terveyteen
Keskosen haasteet syntymänsä jälkeen riippuvat pitkälti siitä, kuinka paljon ennen laskettua aikaa vauva syntyy. Lue, millaisia haasteita milläkin raskausviikolla syntyneet lapset kohtaavat.
Refluksi kuuluu vauvan kehitykseen – taustalla sairaus vain harvoin
Vauvan pulauttelu eli refluksi on normaali fysiologinen ilmiö. Pulauttelu itsessään ei ole vaarallista. Jos pulautteluun liittyy muita oireita, kuten nielemisvaikeutta, kyseessä saattaa olla refluksisairaus. Miten refluksia hoidetaan ja mitkä ovat sen oireet?
Pienen vauvan vaipanvaihto: kuinka usein?
Vaipanvaihto tulee tutuksi jokaiselle vanhemmalle ennemmin tai myöhemmin, mutta aivan aluksi se saattaa aiheuttaa päänvaivaa tuoreelle äidille tai isälle. Mistä esimerkiksi tietää, milloin vaippa pitää vaihtaa? Onko yölläkin herättävä vaipanvaihtotehtäviin, vaikka vauva nukkuisi tyytyväisenä?
Vauvan kylvetys – näin se tehdään
Pienen vauvan kylvettäminen voi tuntua alkuun hankalalta. Tärkeintä on tukea vauvan niskaa hyvin ja pestä huolellisesti myös ihopoimut. Kokemus tuo varmuutta, ja pian te molemmat nautitte kylpyhetkistä!
Valkoiset peitteet vauvan suussa – kyseessä voi olla sammas
Suun hiivasienitulehdus eli sammas on pikkuvauvojen vaaraton mutta ikävä vaiva. Se voi aiheuttaa vauvalle kipua ja syömisongelmia. Onneksi sammas on helppo hoitaa, ja yleensä siitä pääsee eroon kotikonstein.
Vauvan nukahtaminen rinnalle: haitallista vai suositeltavaa?
Vauvan nukahtaminen äitinsä rinnalle on luonnollista ja usein väistämätöntä. Jos tapa tuntuu äidistä toimivalta, siitä ei ole syytä pyrkiä eroon. Muitakin nukahtamistapoja on kuitenkin hyvä opetella – varsinkin, jos pelkästään rinnalle nukahtaminen alkaa muodostua rasitteeksi.
Istukan ennenaikainen irtoaminen lisää lapsen kuolemanvaaraa yli 1-vuotiaaksi
Istukan ennenaikaisen irtoamisen aiheuttamat riskit eivät pääty vauvaikään, vaan seuraavat lasta vielä yli 1-vuotiaana. Näiden lasten kuolleisuus on moninkertainen muihin verrattuna. Liian varhain irronnut istukka lisää muun muassa kätkytkuoleman riskiä.
Iltavirkkujen äitien vauvat ovat iltavirkkuja itsekin
Jos äiti on iltavirkku, myös hänen vauvallaan on todennäköisemmin myöhäinen vuorokausirytmi. Lisäksi näillä lapsilla on univaikeuksia muita enemmän. Koko perheen päivärytmin korjaaminen tukee lapsen unirytmin kehitystä.
Vauvan ummetus voi alkaa kiinteän ravinnon myötä
Kiinteiden ruokien aloitusikä on tyypillinen vaihe vauvan ummetusoireiden alkamiselle. Toisaalta pitkä ulostusväli ei läheskään aina tarkoita ummetusta, ja vauvalla voi olla ulostamisvaikeuksia ilman ummetustakin.
Ahtaat kyynelkanavat saavat vauvan silmät vetistämään
Kun vauvan silmät vetistävät ja rähmivät, vanhempi saattaa epäillä silmätulehdusta. Usein kysymys on kuitenkin ahtaiden kyynelkanavien aiheuttamista oireista. Ne helpottavat yleensä itsestään muutamassa kuukaudessa.
Silmätulehdus lapsella on yleinen riesa – näin hoidat pienokaisen silmät kuntoon
Lapsen silmätulehduksen hoitokeinot riippuvat siitä, mikä tulehduksen on aiheuttanut. Katso myös, miten onnistut silmätippojen laitossa, jos lapsi ei osaa tai suostu pitämään silmiään auki.
Joka viides vastasyntynyt suomalaisvauva saa lisämaitoa jo synnytyssairaalassa
Noin 28–45 % vauvoista saa arvioiden mukaan lisämaitoa. Tavallisimmat syyt lisämaidon antamiseen ovat rintamaidon riittämättömyys, vastasyntyneen ennenaikaisuus, liiallinen painonlasku, keltaisuus tai matala verensokeri.
Kun vegaanivauva siirtyy lisäruokiin, huomioi nämä ravintoaineet
Vegaaniruokavalio on ravitsemuksellisesti riittävä jo vauvaikäiselle. Vegaanivauva tarvitsee kuitenkin D-vitamiinin ohella B12-vitamiinia ja jodia ravintolisänä. Jos vauva ei saa rintamaitoa, vanhempien on huomioitava, että vegaanista äidinmaidonkorviketta ei ole saatavilla Suomessa.
Neljännes isistä ei pidä isyysvapaata lainkaan
Keskimäärin isät olivat isyys- tai vanhempainvapaalla 6 viikkoa. Vanhempainpäivärahaa saaneiden isien määrä väheni vuonna 2018.
Työhaastattelu ja raskaus – mikä on sallittua?
Voiko haastattelija työhaastattelutilanteessa kysyä raskaudesta tai siihen liittyvistä suunnitelmista? Entä jos hakija on raskaana – pitääkö raskaudesta kertoa haastattelutilanteessa? Asianajaja ja varatuomari Katja Halonen kertoo.
Näin teet pinnasängystä turvallisen vauvallesi
Ei ole samantekevää, millaisessa pinnasängyssä vauva nukkuu. Sängyn on täytettävä tietyt turvallisuusvaatimukset, ja lisäksi on tärkeää, että vuodevaatteet eivät aiheuta vauvalle vaaraa. Asiantuntija kertoo, mitä on huomioitava, kun valitsee ja petaa sänkyä vauvalleen.
Pelastusliivit lapselle ja vauvalle: näin hankit oikeanlaiset
Kun perhe viettää aikaa veden äärellä, pelastusliivit ovat korvaamattoman arvokas turvallisuusväline vauvalle ja pienelle lapselle. Mihin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota liivejä valittaessa?
Kohti täysimetystä – miten purkaa lisämaito turvallisesti?
Moni vauva saa lisämaitoa jo synnytyssairaalassa. Jos pyrkimyksenä on täysimetys, lisämaidon määrää kannattaa vähentää asteittain. Vähentäminen sujuu yleensä sitä helpommin, mitä pienemmästä vauvasta on kyse.
Yöheräilyä ja nukahtamisvaikeuksia? Täältä löydät apua vauvasi uniongelmiin
Yöheräily kuuluu vauvaikään, mutta liiallisena se saattaa uuvuttaa niin lapsen kuin vanhemmatkin. Myös nukahtamisvaikeudet voivat pitkään jatkuessaan kuormittaa pikkulapsiperheen arkea. Onneksi apua on saatavilla – lue jutusta, mistä sitä löydät.
Yrittäjä-äiti: pidä työtulo oikealla tasolla, jotta varmistat riittävän äitiysrahan
YEL-työtulon nostaminen vain muutamaa kuukautta ennen äitiyslomaa ei enää ensi vuonna vaikuta yrittäjänä työskentelevien äitien äitiyspäivärahaan kuten aikaisemmin – vuoden 2020 alusta Kelan maksamat päivärahat lasketaan vuositulon perusteella.
Saako vauva riittävästi maitoa? Nämä merkit kertovat
Rintamaidon riittävyys saattaa huolettaa tuoretta äitiä. Imetyksen turvamerkkejä tarkkailemalla tiedät, saako vauvasi riittävästi ravintoa.
Näin suojaat vauvaa stressiltä – ihmetemppuja et tarvitse
Pitkäkestoinen stressi vauvalla voi johtaa vaikeuksiin itsesäätelyjärjestelmän kehittymisessä. Parhaiten suojaat vauvaasi stressiltä hyvällä vuorovaikutuksella, kosketuksella ja ympäristön riittävällä ennustettavuudella.
Osittaisimetys: näin teet sen viisaasti
Onko osittaisimetyksestä hyötyä? Kumpi ensin, imetys vai lisämaito? Alkaako vauva hylkiä rintaa tuttipulloon tottuessaan? Imetysohjaaja kertoo.
Säästätkö tai sijoitatko lapsellesi? 40% vanhemmista tekee niin
Suomalaisvanhemmista noin 40 prosenttia kertoo säästävänsä lapsilleen. Rahoja lapsilleen sijoittaa vajaa viidennes vanhemmista.
Verinäyte vastasyntyneen kantapäästä auttaa löytämään harvinaisia sairauksia
Jokaiselta vastasyntyneeltä otetaan 2-5 päivän iässä verinäyte kantapäästä. Näytteen avulla seulotaan harvinaisia aineenvaihduntasairauksia – kun ne löydetään varhaisessa vaiheessa, hoito ehditään aloittaa ennen kuin sairaus vaurioittaa lasta.
Tyttö, poika, vai sittenkin vain vauva? Sukupuolisensitiivisen kasvatuksen voi aloittaa heti syntymästä
Kun vauvalle juttelee ja häntä hoitaa, kannattaa miettiä vauvaa yksilönä, ei biologisen sukupuolensa edustajana. Sanojen lisäksi myös vanhemman omalla esimerkillä on vahva merkitys lapsen käsitemaailmalle.
Vauvan näön kehitys on hidas prosessi – 5 faktaa lapsen näkökyvystä
Näkeminen on useimmille aikuisille itsestäänselvyys, mutta vauvan aivoilta sen oppiminen on melkoinen suoritus. Vauvan näkö kypsyy hitaasti, mutta yleensä varmasti. Tiesitkö, että pieni vauva näkee parhaiten näkökenttänsä laitamille?
Näin vauvan kuulo kehittyy – ja saattaa vaurioitua
Vastasyntyneen kuulo on vielä keskeneräinen. Aikuisen tasolle kuuloaisti kehittyy vasta murrosiässä. Kuuloa on tärkeä varjella kovilta ääniltä erityisesti alle puolivuotiaan kohdalla. Sen sijaan välikorvantulehdukset eivät yleensä vaikuta pysyvästi kuuloon.
Näin tuet lapsesi puheen kehitystä – 10 vinkkiä arjen vuorovaikutustilanteisiin
Puheen kehityksessä on suuria yksilöllisiä eroja, mutta yksi asia pätee kaikkiin terveisiin lapsiin: mitä enemmän ja monipuolisemmin heille puhutaan, sitä nopeampaa kielen oppiminen on – puhu siis runsaasti jo vastasyntyneelle.
Yleisimmät vauvaa ja taaperoa uhkaavat vaarat
Yli kolmetuhatta alle kouluikäistä lasta joutuu Suomessa vuosittain tapaturman uhreiksi – heistä noin kymmenen kuolee onnettomuuden seurauksena. Lue mitkä ovat yleisimmät vauvoja ja pieniä lapsia uhkaavat vaaratilanteet ja miten niiltä voi välttyä.
Reikiä nolla! Näin ehkäiset kariesbakteerin tarttumisen lapsellesi – 5 tärkeää neuvoa
Reikiä aiheuttava kariesbakteeri tarttuu lapselle useimmiten vanhemmilta. Mitä aikaisemmin lapsi saa tartunnan, sitä todennäköisempää maitohampaiden runsas reikiintyminen on. Lapsen hampaiden suojaaminen kariekselta lähteekin vanhemman oman suun terveydestä.
6 uskomatonta uskomusta kaksosuudesta
Kaksosten ajatellaan useissa perinteissä ja uskonnoissa olevan jotain hitusen yliluonnollista, ja siksipä kaksosuuteen liittyy kiinnostavia uskomuksia joka puolella maailmaa.
Imetys ja alkoholi: voiko imettävä äiti juoda?
Vähäinen alkoholinkäyttö ei juurikaan nosta rintamaidon alkoholipitoisuutta eikä vaikuta haitallisesti lapsen kehitykseen. Imetyksen vuoksi kohtuukäyttöä ei siis tarvitse lopettaa. Sen sijaan kenenkään ei pidä hoitaa lasta päihtyneenä.
Vauvan ja taaperon ylipaino – pitääkö olla huolissaan?
Jo vauva voi olla ylipainoinen, ja niin voi myös taapero. Parhaiten koko näkyy kasvukäyriin verrattaessa ja sen määrittelemiseen tarvitaan yleensä ammattilainen. Usein pienen lapsen ylipaino on oire perheen riittämättömistä voimavaroista.
Älypotkupuku mittaa lapsen liikkeitä – auttaa arvioimaan kehityksen poikkeamia
Suomalaistutkijoiden kehittämä älypotkupuku auttaa lapsen neurologisen poikkeamien arvioinnissa. Kun poikkeamat havaitaan aikaisin, lapsi voi saada varhaista tukea kehitykseensä. Tämä voi pienentää esimerkiksi oppimisongelmien riskiä.
Happiest baby -menetelmä rauhoittaa itkuisen vauvan
Ikiaikaisia rauhoittelumenetelmiä yhdistelevä Happiest baby -metodi voi rauhoittaa itkuisimmankin vauvan. Menetelmässä vauvalle luodaan kohdunomaiset olosuhteet. Nyt Happiest Baby -kouluttaja kertoo, miten se tapahtuu.
Tutti lohduttaa lasta, mutta aivan harmiton kapistus se ei ole – katso tutin käytön hyödyt ja haitat
Monet vauvat imevät mielellään tuttia, mutta onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa? Pitäisikö tutin käyttöä välttää? Milloin tutista olisi hyvä luopua? Listasimme tutin käytön hyödyt ja haitat.
Runsas maitotuotteiden käyttö lapsuudessa saattaa altistaa diabetekselle
Runsas maitotuotteiden käyttö lisää perinnöllisesti alttiiden lasten riskiä ykköstyypin diabeteksen esiasteelle. Tuore tutkimustulos ei kuitenkaan vielä muuta ravitsemussuosituksia maitotuotteiden suhteen.
Näin tuet vauvan unirytmin kehitystä kuukauden iässä
Pieni vauva nukkuu milloin sattuu, mutta vanhemman ei tarvitse jäädä odottelemaan vuorokausirytmin kehittymistä. Unirytmin kehittymistä voi tukea jo kuukauden iästä alkaen.
Näin autat vauvaa unirytmin löytymisessä kolmen kuukauden iässä
Kolmen kuukauden iässä vauva alkaa pikkuhiljaa löytää oikean vuorokausirytmin. Useimmat vauvat tarvitsevat kuitenkin vielä vanhemman apua päivän ja yön erottamisessa. Lue, miten voit tukea vauvasi vuorokausirytmin kehittymistä kolmen kuukauden iässä.
Nukkuuko lapsesi riittävän hyvin? Katso kriteerit pikkulapsen hyvälle unelle
Pikkulasten uniongelmat ovat hyvin tavallisia, ja yksilölliset erot unen laadussa ovat suuria. Mutta mikä on normaaliin kehitykseen kuuluvaa, ja milloin uniongelmiin pitäisi kiinnittää tarkempaa huomiota? Tutustu uusiin hyvän unen kriteereihin!
Imetys ja tupakointi – näin äidin tupakointi vaikuttaa lapseen
Imettävän äidin tupakointi on monin tavoin haitallista lapselle. Se lisää lapsen ärtyisyyttä ja vatsakipuja, häiritsee unta ja vähentää myös maidontuotantoa. Imettämisen hyödyt kuitenkin ylittävät tupakoinnin haitat, joten imettää kannattaa, vaikka tupakoisikin.
Näin autat vauvaa nukkumaan viiden kuukauden iässä
Moni viisikuinen vauva on jo löytänyt säännöllisen vuorokausirytmin, mutta osalla yöuni voi olla vielä epäsäännöllistä ja levotonta. Lue, miten voit alkaa johdatella vauvaa kohti säännöllisempää rytmiä ja parempia yöunia.
Ensitieto luo perheen tulevaisuudelle turvallista pohjaa, kun vauvalla ei olekaan kaikki hyvin
Joskus ultraäänitutkimuksessa tai vauvan syntymän jälkeen selviää, että lapsi ei olekaan terve. Se, millä tavalla asiasta kerrotaan, on ensiarvoisen tärkeää perheen hyvinvoinnin kannalta. Suomessa ensitiedon laatu vaihtelee vielä paljon. Nina Lappalainen kokee jääneensä yksin ensitiedon hetkellä.
Kellojen siirto hankaloittaa lapsiperheissä etenkin aamuja – Näin autat vauvaa ja taaperoa sopeutumaan uuteen aikaan
Jo tunnin muutos aiheuttaa kitkaa lapsiperheissäkin erityisesti iltoihin ja aamuihin. Lue neljä vinkkiä, kuinka muutos talviajasta kesäaikaan – ja takaisin – kannattaa hoitaa, jotta lopputulos on lempeämpi niin lapsille kuin aikuisille.
Näin ohjaat vauvaa kohti parempaa unta 6 kuukauden iässä – testaa myös tassukoulu
Monet puolivuotiaat nukkuvat jo hyvin, mutta toisilla uni takkuaa edelleen. Itsekseen nukahtamisen taidon oppiminen on usein avain parempiin yöuniin. Puolivuotiaan kanssa voi jo kokeilla lempeää unikoulua – ohjeet siihen löytyvät artikkelin lopusta!
Kun vauva ei hengitä – näin elvytät alle 1-vuotiasta
Leikki tai ruokailuhetki voi muuttua hätätilanteeksi, jos vierasesine tukkii vauvan hengitystiet. Sara Kivisaaren ja Roosa Rantalan tekemä esite kertoo, mitä tehdä, jos alle 1-vuotias menee elottomaksi.
Onko vauvallasi koliikkia? Vyöhyketerapia voi auttaa
Suomalaistutkimuksen mukaan vyöhyketerapiasta voi olla apua vauvan koliikkioireisiin. Vyöhyketerapeutti Piia Jokela kertoo artikkelissa, mitä muita vauvojen tyypillisiä vaivoja hoitomuoto voi helpottaa.
Pidä tiskiainetabletit lasten ulottumattomissa – myrkky voi syövyttää kohtalokkaalla tavalla ruoansulatuselimistöä
Monessa kotitaloudessa on tapana, että tiskiainetabletteja säilytetään keittiössä tiskialtaan alapuolella sijaitsevassa kaapissa. Se ei missään nimessä ole hyvä sijainti, sillä kaapissa on vain harvoin lukkoa ja se on aivan konttaavan vauvan tai kävelemään oppineen taaperon käsien korkeudella.
Näin tuet lapsen hyvää yöunta vuoden iässä
Vuoden ikäiset lapset nukkuvat yleensä jo varsin hyvin, mutta univaikeuksia saattaa edelleen ilmetä esimerkiksi infektioiden tai päiväkodin aloituksen myötä. Lue, miten tuet vuoden ikäisen lapsen hyvää yöunta. Mukana myös ohjeet tuoliunikouluun!
Tukiviittomista tehoa kommunikaatioon – näin käytät niitä vauvasi kanssa
Kun lapsi ei vielä puhu, kommunikaatiota hänen kanssaan voi tehostaa tukiviittomilla. Tukiviittomat voi ottaa käyttöön jo pienenkin vauvan kanssa. Ne vahvistavat lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja saattavat edistää puheen kehitystä.
Ethän jättänyt lastasi rokottamatta koronan vuoksi? Tästä syystä rokotteet kannattaa ottaa myös poikkeusaikana
Pikkulapset ovat saaneet tänä keväänä tavallista vähemmän rokotuksia. Syynä on koronavirusepidemia, joka on rajannut terveyspalveluja ja toisaalta saanut vanhempia peruuttamaan neuvola-aikoja. THL:n asiantuntija muistuttaa, että rokotteet on tärkeä ottaa oikea-aikaisesti poikkeustilassakin.
Jo vastasyntynyt on taitava viestijä – näin luet vauvasi viestejä
Pieni vauva viestii aluksi hienovaraisin elein, joiden tulkinta voi olla tuoreille vanhemmille haastavaa. Ei ole katastrofi, jos vauvan viestejä ei osaa joka hetki tulkita täysin oikein, mutta niiden ymmärtäminen voi helpottaa esimerkiksi syömistilanteita.
Saako lapsesi tarpeeksi juodakseen lämpimänä kesäpäivänä? Näin arvioit nesteen tarpeen
Kovalla helteellä on erityisen tärkeä huolehtia siitä, että lapsi saa riittävästi nestettä. Jos pelkkä vesi ei maistu, lapselle voi tarjota esimerkiksi mehujäätä. Terveysihanteista voi joustaa helteellä – tärkeintä on, että lapsi ei pääse kuivumaan.
Vauvan syntymä on jännä juttu koiralle – näin valmistelet koiraa uuteen perheenjäseneen
Vauvan syntymä voi saada perheen lemmikkikoirassa esiin aivan uudenlaisia piirteitä. Koira voi alkaa suojella vauvaa ja huolehtia tästä esimerkiksi kertomalla omistajalleen, kun on vaipanvaihdon aika. Uusi perheenjäsen kannattaa esitellä koiralle välittömästi.
Kiinteiden aloitus: sosetta vai sormiruokaa? Puheterapeutti vastaa
Pitäisikö kiinteän ravinnon aloittavalle vauvalle antaa sosetta vai sormiruokaa? Tätä pohtii moni vanhempi, ja yhtä moni vannoo vankkumattomasti joko soseiden tai sormiruuan nimeen. Suun motoriikan asiantuntija kertoo oman näkemyksensä: soseilla alkuun, sitten sormiruokaa.
Mukista juomista voi harjoitella jo vauvana – tässä ovat siihen parhaat välineet
Mukista juominen pillillä tai ilman kehittää lapsen suun motoriikkaa. Sen sijaan nokkamukin käytöllä voi olla jopa päinvastaisia vaikutuksia. Puheterapeutti antaa parhaat vinkit mukista juomisen harjoitteluun.
Vasenkätisyys kehittyy jo kohdussa – noin 10 prosenttia ihmisistä on vasenkätisiä
Kumpaa kättä käytät kun raapaiset tulitikun, avaat laatikon tai harjaat hampaasi? Vasenkätisyys on muutakin kuin vain kirjoituskäden valinta – se on yhdistelmä perimää ja ympäristötekijöitä, jotka saavat alkunsa jo raskauden aikana.
Voimakkaasti periytyvät piirteet – Nämä piirteet lapsesi on perinyt sinulta
Voimakkaasti periytyvät piirteet ovat niitä, jotka ovat dominoivia ominaisuuksia vanhemmilla. Sellaisia ovat esimerkiksi korvannipukka ja hymykuopat.
Oletko tilastojen mukainen äiti? Katso montako pistettä saat!
Suomessa on 1,6 miljoonaa äitiä – katso kuinka paljon sinä muistutat muita kaltaisiasi! Kymmenen kohdan lista kertoo totuuden.
Haukkuva yskä kertoo kurkunpäätulehduksesta – laryngiitti on pikkulasten kiusa
Kumea, hyljemäinen yskä kertoo, että lapsella on kurkunpäätulehdus. Tämä melko yleinen pikkulasten vaiva paranee useimmiten nopeasti kotihoidossa. Jos lapsen hengitys vaikeutuu, on syytä lähteä lääkäriin.
Päiväkodin aloitus – vanhempien mielestä tämä on sopiva ikä
Päiväkodin aloitus on jännittävä paikka niin vanhemmalle kuin lapselle. Mikä on siihen sopivin ikä? Vanhempien käsityksiin asiasta vaikuttaa muun muassa lapsiluku.
Ulosteensiirto auttaa sektiovauvan vastustuskykyä
Sektiolla syntyvä vauva ei saa äidiltään suolistomikrobeja, ja asialla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia lapsen vastustuskykyyn. Uuden tutkimuksen mukaan ongelma voidaan ratkaista ulosteensiirrolla, jossa äidin suolistomikrobeja siirretään vauvalle heti syntymän jälkeen.
Näin tuet vauvasi vastustuskykyä – neljä vinkkiä terveempään suolistoon
Alatiesynnytys ja imetys hyödyttävät suoliston mikrobistoa merkittävästi, mutta sen kehittymistä voi tukea myös monin muin keinoin.
Jotain lapsen nenässä? Näin poistat vierasesineen kotikonstein
Jos lapsi työntää vierasesineen nenäänsä, yleensä ei ole tarvetta lähteä saman tien lääkäriin. Esineen poistaminen onnistuu useimmiten helpolla puhallustekniikalla.
Pikkuesine lapsen korvassa? Älä yritä poistaa sitä omin päin
Jos lapsi työntää helmen tai muun vierasesineen korvaansa, on syytä lähteä lääkäriin. Korvan kaivelu omin päin voi aiheuttaa jopa tärykalvon rikkoutumisen.
Lapsen nuha – nämä kaksi keinoa helpottavat tehokkaasti pienokaisen tukkoista oloa
Lapsen nuha rikkoo rauhaisat yöunet ja vaikeuttaa syömistä. Lue, miten voit helpottaa tukkoisen lapsen oloa.
Voiko koronavirus tarttua sikiöön? Kyllä voi, kertovat tapaustutkimukset maailmalta
Vielä keväällä uskottiin, että koronavirus ei tartu odottavalta äidiltä sikiöön. Nyt maailmalta on kuitenkin löytynyt tapauksia, jotka ovat osoittaneet luulon vääräksi. Siksi raskaana olevien suojautuminen virukselta on entistä tärkeämpää.
Kutinaa ja kitinää? Näin hoidat lapsen atooppista ihottumaa
Atooppinen ihottuma on yleinen pikkulasten kiusa. Pahimmillaan se voi viedä koko perheen yöunet. Siksi sen oikeanlainen hoito on tärkeää. Päivittäin pesu ja rasvaus ovat hoidon kulmakivet.
Kuinka paljon D-vitamiinia vauvalle? Katso kätevä taulukko!
Kaikki vauvat tarvitsevat D-vitamiinilisää normaalin kasvun ja luuston kehittymisen turvaamiseksi. Täysimetetty vauva tarvitsee sitä enemmän kuin runsaasti korviketta syövä. Taulukkomme auttaa arvioimaan, kuinka paljon sinun vauvasi tarvitsee D-vitamiinia.
Yhä harvempi vauva nukkuu äitiyspakkauksen laatikossa
Äitiyspakkauksen mukana tulee patja ja petivaatteet ja itse laatikko on suunniteltu soveltumaan vauvan ensimmäiseksi nukkumapaikaksi – siitä huolimatta vain noin kolmannes äideistä kertoo käyttäneensä sitä niin.
Kestovaippa, säädettävät vaatteet, smoothiekorkki… Näitä tuotteita äitiyspakkaukseen toivotaan!
Äitiyspakkauksen sisältöä uudistetaan vuosittain ja käyttäjien toiveet vaikuttavat pakkauksen sisältöön. Kela kartoitti sitä, millaisia asioita tuoreet vanhemmat haluaisivat tuleviin pakkauksiin.
Särkylääke lapselle – katso eri lääkeaineiden ja annostelutapojen ohjeet ja eroavaisuudet
Mikä särkylääke ja mikä annostelutapa tulisi valita lapsen kuumeen ja kivun hoitamiseen? Valitako parasetamoli, ibuprofeeni vai naprokseeni Tabletti, liuos vai suppo?
25 koskettavaa, oivaltavaa ja ihanaa mietelausetta vauvoista, lapsista ja vanhemmuudesta
Nämä hupaisat, koskettavat ja ajatuksia herättävät mietelauseet kertovat jotain aivan olennaista siitä, millaista on olla vanhempi. Mikä puhuttelee sinua eniten juuri nyt?
Kaksoset: mietelauseita ja ajatuksia lapsista ja heidän vanhemmistaan
Hauskoja, koskettavia ja ajatuksia herättäviä sanontoja ja mietelauseita kaksosista ja kaksosten vanhemmuudesta.
Kun puoli millilitraa maitoa voi viedä lapselta hengen: ”Allergian vuoksi olen jatkuvasti valppaana”
Maitoallergia ja kananmuna-allergia ovat Tanja Vuorsalon lapsilla niin vahvaoireiset, että pienikin määrä vääränlaista ruokaa voi aiheuttaa lapsille anafylaktisen reaktion. Seurauksena voi olla jopa kuolema.
Odottavan äidin stressi ja masennus lisäävät riskiä kiintymyssuhteen ongelmiin – myönteiset odotukset suojelevat
Noin viisi prosenttia äideistä kuvasi ongelmia kiintymyyssuhteessaan vauvaan tuoreessa suomalaistutkimuksessa. Ongelmien riskiä lisäsivät äidin kokema stressi ja masennus.
49 594 vauvaa syntyi Suomeen vuonna 2021 – ”Termin ”vauvabuumi” käyttö tuntuu erikoiselta…”
Vaikka Suomeen syntyi vuoden 2021 aikana enemmän vauvoja kuin edeltävänä vuonna, tutkija toppuuttelee innokkaimpia: "Vauvabuumin sijaan puhuisin mieluummin maltillisemmin vaikkapa syntyvyyden elpymisestä".
Pieni vaiva luovuttajalle, suuri apu lapsettomalle – munasolujen lahjoittajaa motivoi ennen kaikkea halu auttaa
Miltä sinusta tuntuisi antaa tuntemattomalle elämän kokoinen lahja? Munasolujen lahjoittaja auttaa tekemään pitkäaikaisista lapsihaaveista totta.
Monikkovanhemmuus – kuinka valmistautua kaksosten tai kolmosten tuloon?
Monikkovanhemmuus on hektistä, kun yhden vauvan sijaan talossa onkin kaksi tai kolme pientä perheenjäsentä. Monikkoperheille on kuitenkin tarjolla paljon erilaista tukea.
Imetyskipu ja muita haasteita – näin voit saada helpotusta
Monilla imettävillä vanhemmilla ilmenee jonkinlaisia haasteita imetyksen eri vaiheissa. Tärkeintä on kuitenkin se, että lähtee hakemaan apua ennemmin liian aikaisin kuin liian myöhään.
Vauvahieronta rentouttaa vauvaa ja auttaa vatsavaivoihin – katso helpot vinkit
Vauvan itkuisuus, lihaskireydet ja vatsavaivat voivat helpottua kevyellä hieronnalla. Vauvahierontaa voi tehdä itse kotona, mutta tarjolla on myös vauvahierontapalveluita.
Kätkytkuolemat ovat vähentyneet Suomessa merkittävästi – katso lista riskitekijöistä
Vauvan yllättävä kuolema unen aikana eli kätkytkuolema on vanhemmille pelottava ajatus. Vaikka yhtä selkeää syytä kätkytkuolemaan ei ole, tietyillä toimilla on mahdollista pienentää kätkytkuoleman riskiä.
Suosituimmat lasten nimet vuonna 2024 – katso lista!
Vuoden 2024 nimilistan kärkipäätä pitivät suomenkielisten lasten tyttöjen nimistä Olivia ja poikien nimistä Oliver. Kyseiset nimet olivat kolmen kärjessä myös ruotsinkielisillä lapsilla.
Vauvan unikoulu – helpot vinkit parempaan nukahtamiseen
Jos nukkuminen takkuilee, kannattaa testiin ottaa vauvan unikoulu. Yksinkertaisilla ohjeilla lasta pystyy opettamaan oikeaan vuorokausirytmiin lempeästi ja turvallisesti.
Nimi, jota ei ole monella – katso inspiroiva lista harvinaisista lasten nimistä
Yhä useampi haluaa lapselleen harvinaisemman nimen, jollaista ei tule joka päivä vastaan. Miltä kuulostaisi esimerkiksi Hallatar, Metsälintu tai Urhea?
Puheen kehitys lapsella – milloin lapsen tulisi oppia puhumaan?
Lapsi sanoo ensimmäiset sanansa noin yksivuotiaana, ja sitä ennen hän on oppinut reagoimaan omaan nimeensä, jokeltelemaan ja nauramaan. Jopa 19 %:lla lapsista puheen kehitys kuitenkin viivästyy.
Vastasyntynyt vauva: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on vatasyntynyt, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue vastasyntyneen vauvan kehityksestä.
Vauva 1 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on yksikuinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 1 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 2 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 2 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 2 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 3 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on kolmikuinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 3 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 4 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 4 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 4 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 5 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 5 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 5 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 6 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 6 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 6 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 7 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 7 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 7 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 8 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 8 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 8 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 9 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 9 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 9 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 10 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 10 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 10 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 11 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 11 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 11 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
Vauva 12 kk: Näin lapsesi kasvaa ja kehittyy – katso tärkeimmät vaiheet ja virstanpylväät
Kun vauva on 12 kuukauden ikäinen, mitä hän osaa, miten hän kehittyy ja minkä kokoinen hän on? Lue 12 kk ikäisen vauvan kehityksestä.
13 kuukautta: kävelytreenejä ja ensimmäisiä sanoja
Pikkutaapero harjoittelee kävelemistä ja ensimmäisiä sanojaan. Hän on innokas puuhailija, jonka omatoimisuus lisääntyy jatkuvasti. Vaikka vauva-aika on nyt jäänyt taakse, voi nukkumisessa olla vielä haasteita.
14 kuukautta: kiipeilyä ja tutkimusmatkoja
Lapsi on loputtoman utelias ja jaksaa tutkia ympäristöään väsymättömästi. Hän nauttii kiipeilemisestä ja tavaroiden kanniskelusta paikasta toiseen. Vaikka lapsi ei vielä puhuisi itse, hän oppii päivittäin uusia sanoja.
15 kuukautta: hassuttelua ja eroitkuja
Reilun vuoden ikäinen taapero on mainiossa iässä. Hyvin nukkuneena ja syöneenä hän on yleensä hyväntuulinen, ja vaikka omaa tahtoa jo löytyy, ei varsinainen tahtoikä ole vielä alkanut.
16 kuukautta: omaa tahtoa ja rajoja
Vuoden ja neljän kuukauden ikäinen taapero testaa taitojaan muun muassa heittelemällä ja potkimalla esineitä. Oma tahto kasvaa, ja lapsi tarvitsee enenevissä määrin rajoja. Muistathan myös kehua ja kiittää lasta oikeasta käytöksestä.
17 kuukautta: omatoimisuutta ja uusia sanoja
Vuoden ja viiden kuukauden ikäinen lapsi on vauhdikas menijä, jonka uteliaisuus on rajaton. Hän saattaa jo haluta pukea ja riisua itse, vaikkei se vielä aivan onnistuisikaan. Lapsi oppii uusia sanoja kiihtyvällä tahdilla.
Puolitoistavuotias lapsi on väsymätön puuhailija
Puolitoistavuotias taapero on varsinainen menijä, joka kiipeilee, tutkii, kurottelee ja touhuaa aamusta iltaan. Hän on myös aiempaa itsenäisempi ja omatoimisempi. Nyt on hyvä hetki aloittaa pottatreenit!
19 kuukautta: omatoimisuutta ja oppimista
Lapsi on yhä omatoimisempi ja kokeilee mielellään omia taitojaan. Hän oppii parhaiten juuri kokeilemalla ja muita ihmisiä jäljittelemällä. Lapsen sanavarasto kehittyy huimaa vauhtia.
20 kuukautta: juoksuaskelia ja järkeilyä
Vuoden ja kahdeksan kuukauden iässä lapsi on nopea menijä, joka juoksee, pyörii, kiipeää ja potkaisee ehkä jo palloakin. Mielikuvitus ja ajattelu kehittyvät, ja lapsi oppii lajittelemaan esineitä esimerkiksi muodon ja koon perusteella.
21 kuukautta: nukkumisen välttelyä ja rajoen kokeilua
Kahta ikävuotta lähestyessään lapsen oma tahto jatkaa voimistumistaan, ja nyt voi tulla se hetki, jolloin joudut kantamaan raivoavan lapsen kaupasta autoon. Muistathan, että rajojen kokeilu on osa lapsen normaalia kehitystä itsenäiseksi yksilöksi. Myös ruokailussa ja nukkumisessa saattaa ilmetä haasteita.
22 kuukautta: tutkimusmatkoja ja tunnekuohuja
Vajaan kahden vuoden iässä lapsi alkaa tasapainoilla vanhempien antaman turvallisuudentunteen ja oman valtavan tutkimistarpeensa välillä. Sanavarasto kasvaa vauhdilla, ja ehtiväisemmät saattavat oppia päiväkuiviksi.
23 kuukautta: touhua ja roolileikkejä
Hieman alle kaksivuotias lapsi on touhukas puuhailija, joka viihtyy roolileikkien ja arkiaskareiden parissa. Lapsen itseluottamus paranee ja hän haluaa tehdä asioita itse. Pelko vieraita ihmisiä kohtaan vähenee.
Kaksivuotias lapsi on voimakastahtoinen energiapakkaus
Kaksivuotias juoksee, pomppii ja rientää puuhasta toiseen. Hän elää ensimmäistä itsenäistymisvaihetta, joka voi saada tunteet kuohumaan kovastikin. Lapsi nauttii vanhempiensa ja toisten lasten seurasta, vaikkei pystykään vielä vastavuoroiseen leikkiin.
25 kuukautta: opettelua ja ennakointia
Kaksivuotias lapsi osaa jo paljon ja opettelee koko ajan lisää. Hänen keskittymiskykynsä paranee, ja hän ymmärtää jo monimutkaisiakin ohjeita. Rutiinit ja säännöllinen päiväjärjestys tuovat turvaa ja helpottavat arkea.
26 kuukautta: leikkejä ja suuria tunteita
Hieman yli kaksivuotias lapsi opettelee toimimaan sosiaalisissa tilanteissa ja leikkimään toisten lasten kanssa. Hänellä on tarve olla yhtä aikaa itsenäinen ja tiukasti kiinni vanhemmissaan. Tunnekuohuilta ei vältytä!
27 kuukautta: turhautumista ja kikatusta
Kaksivuotias saattaa suhtautua ennakkoluuloisesti uusiin ruokalajeihin. Hän nauraa paljon ja usein, mutta nauru voi vaihtua nopeasti kiukkuun, kun jokin asia ei mene lapsen mielen mukaan. Raivokohtaukset ovat haastava mutta normaali osa kaksivuotiaan kehitystä.
28 kuukautta: energistä menoa ja lukuhetkiä
Lapsen motoriset taidot kehittyvät, ja hän hyppii, juoksee ja kiipeilee mielellään. Toisaalta lapsi nauttii rauhallisista lukuhetkistä vanhemman kanssa. Lapsi voi alkaa tutustua mediaan, mutta vain lyhyin hetkin ja yhdessä aikuisen kanssa.
29 kuukautta: kysymyksiä ja pitkiä lauseita
Kahta ja puolta ikävuotta lähestyvän lapsen puheen kehitys kiihtyy. Lauseet pitenevät päivä päivältä, ja lapsi alkaa esittää mitä- ja missä-kysymyksiä. Myös lapsen muisti ja mielikuvitus kehittyvät. Riittävä uni on tärkeää lapsen kasvulle ja kehitykselle.
Leikkiä aamusta iltaan: 2,5-vuotias viihtyy roolileikkien parissa
Nyt lapsi kävelee samalla tavalla kuin aikuinen eikä siksi kaadu enää yhtä helposti kuin ennen. Hienomotoriikka kehittyy, ja lapsi viihtyy piirtämisen ja rakenteluleikkien parissa. Myös mielikuvitus- ja roolileikit kiehtovat lasta.
31 kuukautta: iltavilliä ja tahtopuuskia
Tässä iässä lapsi saattaa alkaa vastustella ja viivytellä nukkumaanmenoa. Vallaton "iltavilli" voi tehdä lapsesta riehakkaan silloin, kun pitäisi rauhoittua. Lapsi saattaa suosia toista vanhempaa ja syrjiä toista. Lapsentasoinen keskustelu ja ennakointi auttavat haasteisiin.
32 kuukautta: leikkiä ja lukemista
Tässä iässä lapsi leikkii yhä enemmän – erityisesti roolileikit kiehtovat. Lapsi nauttii myös yhteisistä lukuhetkistä aikuisen kanssa. Ääneen lukeminen kehittää lasta monin tavoin.
33 kuukautta: luovuutta ja lastentauteja
Lapsi saattaa innostua piirtämisestä yhä enemmän huomatessaan, että osaa piirtää jo muutakin kuin pelkkää "suttua". Lapsi voi sairastua erilaisiin lastentauteihin, kuten kuumeiseen flunssaan tai vatsatautiin. Onneksi useimmat sairaudet ovat nopeasti ohimeneviä ja varsin vaarattomia.
34 kuukautta: ketteryyttä ja päättäväisyyttä
Hieman alle kolmevuotias on ketterä menijä, joka osaa ehkä jo hypätä ilmaan ja seistä hetken yhdellä jalalla. Tässä iässä lapselta ei puutu päättäväisyyttä, ja raivokohtaus syttyy usein juuri silloin, kun sitä vähiten toivoisit.
35 kuukautta: pukemista ja pelkoja
Lapsi lähestyy kovaa vauhtia kolmen ikävuoden rajapyykkiä. Itsenäinen pukeutuminen sujuu jo, vaikka kengät saattavatkin vielä eksyä vääriin jalkoihin. Lapsen mielikuvitus kehittyy, mikä saattaa ilmetä pelkoina ja painajaisina.
Kolmevuotias lapsi on täynnä tiedonhalua
Kolmevuotias lapsi on motorisesti yhä taitavampi. Hän on loputtoman utelias ja kysyy lukemattomia kysymyksiä. Lapsi osaa nyt myös ilmaista toiveensa ja tarpeensa entistä selkeämmin. Hän on monin tavoin jo iso – ja silti samaan aikaan vielä hyvin pieni.
Kaksiviikkoinen vauva kasvaa vauhdilla
Täysiaikaisten tyttövauvojen normaalipaino on 2,8-4,6 kg ja pituus 48-55 cm. Täysiaikaisten poikavauvojen normaalipaino on 2,8-4,8 kg ja pituus 48-56 cm.
Korvikkeesta diabetes?
Ykköstyypin diabetes on yleistynyt niin Suomessa kuin muuallakin räjähdysmäisesti. Onko syy vauvojen juomassa lehmänmaidossa. Outi Vaarala Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
Rinnalta vieroittaminen? Kuuntele lapsesi viestejä
Monelle äidille saattaa tulla yllätyksenä se, kuinka ristiriitaisia tunteita ajatus imetyksen lopettaminen hänessä aiheuttaa. Mitä vanhempien olisi syytä tietää imetyksen lopettamisesta?
Vältä imetyksen sudenkuopat – 8 pääpilaria onnistuneeseen imetykseen
Imetyksen onnistuminen mietityttää monia äitejä. Lue Imetyksen tuki ry:n vinkit siitä, kuinka imetys onnistuu.
Sijaisimetys auttoi Saku-vauvan imetyksen alkuun
Sijaisimetystä saatetaan oudoksua. Imetyksen jakaminen ystävän tai sukulaisen kanssa voi kuitenkin olla hyödyllistä. Lue, miksi äidit ovat lähteneet sijaisimetykseen mukaan.
Rintakumi voi auttaa imetyksen haasteissa, mutta toisaalta haitata imetystä
Rintakumi on silikoninen imetyksen apuväline, josta voi parhaimmillaan olla suurikin hyöty imetyksen haasteissa. Ensisijaiseksi avuksi imetysongelmiin tai pitkäaikaiseen käyttöön rintakumia ei kuitenkaan suositella, sillä se voi myös haitata imetystä.
Kehotus imettäjälle: ”Mene vessaan”
Julkiseen imettämiseen suhtaudutaan intohimoisesti niin puolesta kuin vastaan. Imettäminen on yksi maailman luonnollisimmista asioista, sanovat julki-imettämisen kannattajat. Mutta niin on myös ulostaminen, eikä sitäkään saa julkisella paikalla tehdä, toteavat vastustajat. Nyt äidit kertovat omat mielipiteensä ja kokemuksensa julkisella paikalla imettämisestä!
Neuvolan imetyssuositukset muuttuvat – mutta kuinka paljon?
Uudet pienten lasten ruokavaliota sekä imetystä koskevat ravintosuositukset astuvat voimaan syksyllä 2015. Uusien suositusten mukaan kiinteitä voi antaa lapselle jo neljän kuukauden iässä, jos lapsi osoittaa kiinnostusta ruokailuun. THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo kertoo, mikä muuttuu ja miksi.
Imetystarina
Imettäminen on niin luonnollinen juttu, että sehän sujuu keneltä tahansa äidiltä tuosta vain! Ai ei vai? ReginaVeritas kertoo blogissaan omasta prosessistaan, josta ei ole käänteitä puuttunut. Hän korostaa, kuinka suuri merkitys voi olla asiantuntevalla tuella ja ohjeilla.
Näin puoliso auttaa äitiä imetyksessä – jaa vinkit isälle!
Useimmiten syy lyhyeen päättyneeseen imetykseen on äidin epäluottamus oman kehon maidontuotantokykyä kohtaan. Puoliso voi tukea imetystä arvostamalla äidin ponnistuksia ja valamalla äitiin imetysluottamusta.
Mitä äidit miettivät yöllä imettäessään?
Lastaan syöttävät äidit pyörittelevät mielessään monenlaisia sumuisia ajatuksia – sillä välin, kun muu maailma nukkuu makeasti.
Saako vauva riittävästi maitoa? Näin vaikutat rintamaidon määrään
Kun maito on tiukassa ja lapsi itkee nälkäänsä, tekee tuoreen äidin mieli heittää imetyshanskat tiskiin. Ei kannata kuitenkaan hätäillä. Maitomäärään voi nimittäin itse vaikuttaa. Näin pääset eroon maitopulasta.
Imettäjältä kielletyt lääkkeet ja elintarvikkeet – katso lista
Useimpia raskausaikana kiellettyjä elintarvikkeita voi nauttia imetysaikana huoletta. Joitakin poikkeuksia kuitenkin on. Katso listalta, mitä elintarvikkeita ja lääkkeitä imetysaikana tulisi välttää.
Katso satumaiset imetyskuvat imettävistä jumalattarista!
Kun valokuvaaja Ivette Ivens sai ikävää palautetta imetyksestä, hän päätti tehdä imetyskuvasarjan, jossa imettäjät olisivat kauniita kuin jumalattaret. Katso jutusta satumaiset imetyskuvat!
Imetysmasennus saattaa yllättää: ”Tunnen ahdistusta, ärtyneisyyttä ja toivottomuutta”
Imetysmasennus voi iskeä tuoreeseen äitiin, vaikka elämässä kaikki olisi hyvin. Usein ilmiön taustalla jylläävät hormonit, mutta myös elämänmuutos vaikuttaa.
Suloiset kuvat taaperoimetyksestä suututtivat somekansan
Texasilainen äiti Chelsea Graig pyysi äitiyteen erikoistunutta ammattikuvaaja Mae Burkea ottamaan kuvia hänestä ja kahdesta taaperoikäisestä tyttärestään. Koska tytöille tuli reissussa nälkä, Chelsea tandem-imetti tyttöjään. Burke kaappasi herkät imetyshetket kuviinsa.
Tiedät olevasi imettävä äiti, kun…
Arjessa tulee vastaan monia tilanteita, joissa huomaat olevasi imettävä äiti. Esimerkiksi silloin, lähdet kaupungille ja palaat muutaman tunnin kuluttua kotiin kahta kuppikokoa suurempien rintojen kanssa.
Odottaja: ”Imetys ällöttää!”
Imettäminen tuntuu vieraalta ja oudolta monesta uudesta äidistä. On luonnollista, että ajatus imetyksestä aluksi mietityttää ja pelottaakin. Mutta entä, jos imetys kerta kaikkiaan ällöttää?
Imetä tunnin sisällä synnytyksestä – ripeä ensi-imetys parantaa vauvan elinmahdollisuuksia
Äidinmaito on vastasyntyneelle äärimmäisen tärkeää, tiedottaa UNICEF. Jos ensimmäinen imetyskerta tapahtuu yli tunnin päästä synnytyksestä, vauvan kuolemanriski kasvaa huomattavasti.
Näin hoidat vauvan puraisemaa haavaa nännissä
Hampaiden puhkeaminen ei ole imettävälle äidille aina mukava yllätys. Vauva nimittäin saattaa purra todella lujaa nännistä. Toiset vauvat purevat rintaa jopa ikenillä. Kätilö ja imetysasiantuntija Meri Haahtela kertoo, mitä on tehtävissä, kun vauva puree tissiä.
Imetys on mahdollista myös raskausaikana
Imetys muuttaa hormonitoimintaa, joten raskaana imettäminen saattaa tuntua haasteelliselta. Jos kuitenkin raskaus etenee normaalisti, raskaana imettämiselle ei ole esteitä.
Kuinka paljon imetys kuluttaa kaloreita?
Täysimetys kuluttaa 400-600 kaloria päivässä. Jos kalorimäärää ei lisää ruokavalioon, äiti laihtuu. Onkin tyypillistä, että mahdolliset raskauskilot sulavat imettäessä.
Voiko vauvaa imettää antibioottikuurin aikana?
Antibiootit tuhoavat mikrobeja niin hyvässä kuin pahassa. Samalla kun pahat pöpöt häädetään, tulee usein lähtöpassit myös terveyttä edistäville kavereille. Kun imettävä äiti syö antibiootteja, vauva saa maidon mukana pienen määrän samoja mikrobeja tuhoavia aineita. Voiko maidon mukana tulleista antibiooteista olla haittaa lapsen suolistomikrobistolle?
Käynnistetty synnytys sysäsi imetysongelmat liikkeelle – nyt Siiriä pelottaa seuraavan lapsen imetys
Siiri Nurmenniemi, 35, synnytti esikoisen 2 vuotta sitten. Lapsen pelättiin kasvavan suurikokoiseksi, joten synnytys jouduttiin käynnistämään. Maidon heruminen viivästyi, lapsen paino putosi ja Siiri myöntyi tuttipulloruokailuun. Syntyi kierre, jossa Siiri ei päässyt koskaan täysimettämään esikoistaan. Nyt hän pelkää, että sama tapahtuu myös toisen lapsen kohdalla. Siiri on nyt raskausviikolla 22.
Rinnanpäät rikki? Näin hoidat ja ehkäiset
Jos rinnanpäät on rikki, se voi pahimmillaan estää imetyksen. Kätilö neuvoo, miten ehkäistä vaurioita ja miten rikkoutunutta ihoa hoidetaan
Kätilön vinkit onnistuneeseen tuplaimetykseen
Kaksosten imetys sisältää enemmän haasteita kuin yhden lapsen imetys. Kätilö kertoo nimimerkille, miten selättää tuplaimetyksen ongelmakohdat.
Näistä merkeistä tunnistat hyvän imuotteen
Hyvän imuotteen tunnistaa seuraavista merkeistä:
Äidin imetysasento on mukava.
Imetys ei satu.
Vauva ottaa suuhunsa myös nännipihaa, ei pelkkää nänniä.
Vauva ottaa rinnasta epäsymmetrisen otteen, nännipihaa on suussa leuan puolelta enemmän kuin nenän puolelta.
Vauvan suu ei ole supussa, vaan reilusti auki supielistä.
Huulet...
Puolen vuoden täysimetys haitallista?
Maailman terveysjärjestö WHO suositteli vuonna 2001, että täysimetys kestäisi kuusi kuukautta. Tätä neuvoa on jakanut eteenpäin myös muut tahot, kuten sosiaali- ja terveysministeriö Suomessa. Nyt uusi brittitutkimus haastaa vanhat suositukset.
Miksi nännissä on näppyjä?
Nännien ympärillä olevat näppylät saattavat vaikuttaa tarkoituksettomilta, mutta imetysikäiselle vauvalle niillä on yllättävä merkitys.
Voiko vauva kuolla alkoholipitoiseen rintamaitoon?
Runsas alkoholinkäyttö imettäessä ei ole suositeltavaa. Mutta voiko vauva kuolla maitoon erittyneeseen alkoholiin, kuten Ilta-Sanomat uutisoi? Erikoislääkäri Heli Malm vastaa.
Veronica imetti tytärtään 8 vuotta
Brittiäiti Veronica Robinson imetti tytärtään Elizaa lähes 8-vuotiaaksi asti.”Minusta siinä ei ole mitään outoa, ei minulle eikä perheellemme. Se on meidän juttu”, hän sanoo taannoisessa brittidokumentissa. Minkä ikäistä lasta sinä imettäisit?
Vauva voi kärsiä kahvista äidinmaidossa
Äidin nauttimasta kofeiinista vain murto-osa imeytyy rintamaitoon. Lääketieteen tohtori Ruth Lawrence kertoo Journal of Caffeine Research -lehdessä, minkälaisia vaikutuksia pienilläkin määrillä voi olla vastasyntyneeseen.
Imetti ravintolassa – lensi kadulle
Rintamaito on vauvan ruokaa myös ravintolassa. Kaikialla ei kuitenkaan katsota suopeasti julki-imettämistä.
Suomalaislapsia ei imetetä tarpeeksi pitkään
Puolen vuoden ikää lähestyvistä suomalaislapsista vain 9 prosenttia on täysimetyksellä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta katsauksesta. Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksen mukaan lapselle ei tulisi antaa muuta kuin äidinmaitoa puolen vuoden ikään saakka.
Ihmisäiditkin ovat tavallista aggressiivisempia imetysaikana – hormonaaliset muutokset lisäävät rohkeutta puolustaa jälkikasvua
Kaikki tietävät, että äitikarhu kannattaa kiertää kaukaa. Uuden tutkimuksen mukaan myös imettävä ihmisäiti saattaa olla vaarallinen otus.
Imetys saattaa kiihottaa äitiä: ”Nännit ovat aina olleet taikanappini”
Imetyksessä erittyy hormoneita, jotka aiheuttavat äidille mielihyvää. On jopa mahdollista, että imetys kiihottaa äitiä. Imetykseen liittyvät seksuaaliset tuntemukset ovat niin vaikea pala yhteiskunnallamme, että asiasta ei pystytä keskustelemaan neutraalisti.
Mitä tehdä, kun imetys sattuu?
Imetyksen alkutaival voi joskus olla kivulias ja rinnanpäät saattavat jopa rikkoutua. Tavallisin syy kipuun on vauvan huono imuote. Imetysohjaaja kertoo, miten kipuja voi ehkäistä ja hoitaa.
”Sairaala aiheutti minulle imetysfobian”
Minna halusi varta vasten synnyttää Vammalan aluesairaalassa, sillä sairaalaa on kiitelty vauvamyönteisyydestä. Vauvamyönteisyyteen kuuluu hyvä imetysvalmennus. Minnan kokemukset ovat kuitenkin päinvastaiset. Hänen mukaansa sairaala aiheutti hänelle imetysfobian.
Imetys ei ole välttämätöntä hoivahormonin kannalta
Imetyksen sanotaan tukevan positiivisen äiti-lapsisuhteen kehittymistä. Hoivahormoni oksitosiinin kannalta imetys ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Oksitosiiniasiantuntija kertoo, miten hoivahormonia syntyy.
Pilaako tuttipullo imetyksen?
Lisämaitoa annetaan usein sairaaloissakin tuttipullosta. Pullo on kuitenkin asiantuntijoiden mukaan yksi syy imetyksen epäonnistumiselle. Asiantuntijat suosittelevat lisämaidon antamista hörpyttämiseen sopivasta kupista.
Alusvaatemainoksia suvaitaan paremmin kuin julki-imetystä
Imettäviä äitejä poistetaan ravintoloista ja kaupoista kaduille tai pyydetään jatkamaan imetystä vessassa. Särkänniemen Näsinneulassa tehtiin taannoin imetyksestä loppu, etteivät ulkomaalaiset miesasiakkaat järkyttyisi. American Airlines halusi suojella pikkutyttöä näkemästä vilausta imetyksestä. Mediatutkija Iiris Ruoho ja imetystutkija Jenny Säilävaara pohtivat, miksi julki-imettäminen herättää tunteita.
Imetysdieetti voi pelastaa perheen arjen
Imetetty vauva saattaa saada oireita äidin ruokavalion mukana rintamaitoon kulkeutuneista aineista. Vähäiset oireet eivät anna aihetta välttämisruokavalioon. Asiantuntija kertoo, milloin imetysdieetti on paikallaan.
Heitti peiton rintaa imevän vauvan päälle – ”Täällä on miehiä paikalla!”
Työvoimatoimiston virkailija Uudessa-Seelannissa paheksui näyttävin elkein tytärtään imettävää nuorta äitiä.
Rintamaito pumppaa järkeä päähän
Uuden tutkimuksen mukaan rintamaidosta saadut pitkäketjuiset rasvahapot tekevät lapsista älykkäämpiä.
Maito virtaa, muisti pätkii – iskikö imetysdementia?
Tuoreet äidit eivät välttämättä ole aivan terävimmillään. Usein hajamielisyydestä syytetään imetysdementiaa. ”Muistamattomuus on monenlaisten eri tekijöiden vyyhti”, imetysasiantuntija Heta Kolanen kertoo.
Täysimetyksen pitkittäminen saattaa lisätä allergiariskiä
Yhdeksän kuukauden ikään jatkettu yksinomainen rintaruokinta saattaa lisätä riskiä lapsuusiän atooppiseen ihottumaan ja ruokayliherkkyysoireiden lisääntymiseen.
Heti rinnalle syntymän jälkeen
Imetys aloitetaan jo synnytyssalissa, kun vauva nostetaan äidin syliin. Noin tunnin kuluttua synnytyksestä lapsi saattaa jo availla suutaan ja etsiä rintaa.
Pitkään rintaruokitut lapset pysyvät hoikkina
Yli neljä kuukautta rintaruokitut lapset ovat teini-ikäisinä hoikempia kuin lyhyemmän aikaa imetetyt. Myös heidän riskinsä tulla ylipainoiseksi oli vähäisempi.
Imetys – kuinka usein on tarpeeksi?
Vastasyntyneen lapsen mahalaukku on marmorikuulan kokoinen ja täyttyy nopeasti. Pian lapsi on kuitenkin taas nälkäinen, sillä äidinmaito sulaa nopeasti.
Rintamaidolla kolesterolia vastaan
Tuoreen katsaustutkimuksen mukaan rintaruokinta voi auttaa kolesteroliongelmien välttämisessä.
Monikäyttöiset rintapumput
Liian paljon maitoa? Huono maidoneritys? Rintapumppu tuo apua imetyksen ongelmiin.
Kätilöliitto: Suomalaisäidit imettävät liian vähän
Kätilöliiton tuoreen kannanoton mukaan suomalaisvauvoja imetetään liian vähän. Syyksi epäillään huonoa tiedonvälitystä.
Aiheuttaako pitkä täysimetys allergioita?
YLE uutisoi 26.1. uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan allergiariskit nousisivat myöhäisten kiinteiden aloittamisen seurauksena. Tutkimus on kuitenkin tulkittu väärin uutisessa, kertoo lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo.
Masennuslääkitys voi lykätä maidoneritystä
Masennuslääkkeitä syövien äitien ei pidä pelästyä, jos maidoneritys takkuilee synnytyksen jälkeen. Syynä saattaa olla serotoniinin toimintaan vaikuttavat lääkkeet, joiden takia eritys voi käynnistyä tavallista myöhemmin.
Molemmat äidit imettävät tytärtään
Kun kaksi äitiä hankkii yhteisen lapsen, lastenhoito helpottuu. Näin on ainakin Elin ja Lilian Carlbergin perheessä, jossa molemmat naiset imettävät tytärtään Lovisia. Lue jutusta, miten homma hoituu.
Vauva hylkii rintaa – mikä neuvoksi imemislakkoon?
Joskus vauva voi lopettaa maidon syömisen omasta aloitteestaan, ja tilanne on äidille usein raskas. Riikka Käkelä-Rantalainen Imetystukipuhelimesta listaa mahdollisia syitä lakkoilulle ja antaa vinkkejä, jolla vauvan voi yrittää saada innostumaan syömisestä.
Taaperoimettäjä: ”Sairaanhoitajakin painosti lopettamaan”
Taaperoimettämisen puolustajat pitävät sitä lapsentahtisena. Vastustajat syyttävät äitejä jopa pedofiliasta. Neljä- ja puolivuotiasta poikaansa imettävä Hanna kertoo omista taaperoimetyskokemuksistaan.
Lapsen ravinto ensimmäisinä kuukausina
Ensimmäisinä elinkuukausina äidinmaito (vaihtoehtoisesti äidinmaidonvastike) on ainut lapsen tarvitsema ruoka. Kun imetys onnistuu, äidinmaito on luonnollinen ja paras ruoka ainakin ensimmäisenä elinvuonna. Ensimmäisen puolen vuoden aikana suositetaan täysimetystä, johon kuuluu yksinomaan äidinmaitoa ja kalanmaksaöljyä sekä mahdollisia lääkkeitä. Vasta 4–6 kuukauden ikäiselle voi antaa ensimmäisiä kiinteitä makuannoksia.
Ravitsemusvinkkejä imettäjälle
Parasta mitä voit tehdä imettävänä äitinä, on pitää huolta itsestäsi. Raskausajan terveellinen ruokavalio toimii hyvin imetysaikanakin, ja toki vaikka läpi koko elämän.
Julki-imetys: ”Hoitaisit tuon jossain muualla”
Julkinen imettäminen herättää tunteita. Toiset pitävät järkevänä, että vauva saa ruokansa oli tilanne mikä tahansa. Toiset taas pitävät tissien vilauttelua julkisilla paikoilla epäkorrektina. Kaksi äitiä kertovat omista kokemuksistaan.
Imettäminen suojaa kätkytkuolemalta
Imettäminen voi tuoreen tutkimuksen perusteella pienentää kätkytkuoleman vaaraa. Parhaan suojan saa täysimetyksestä, tutkijat kirjoittavat Pediatrics-lehdessä.
Imettäjä: ”Korvike on einesruokaa”
Äitiys on lapsen kanssa olemista. Sitä ei voi typistää pelkäksi imettämiseksi. Silti imetys on asia, joka rinnastetaan hyvään äitiyteen. Käytäntö aiheuttaa paljon mielipahaa äideille, jotka eivät pysty imettämään.
Imetys tukee varhaista äitiyttä
Imetyksen on sanottu tukevan äitiyttä. Ainakin se vaikuttaa siihen, miten äidin aivot reagoivat vauvan itkuun, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Aivosolujen joukkopako eli kun imetys pehmentää pään
Vauvalla on päässään pehmeä kohta, aukile. Eräänlainen ”aukile” on myös äidillä, sillä vauvan ensimmäisten kuukausien aikana äidin äly ei useinkaan ole terävimmillään. Tuoreet äidit unohtelevat yksinkertaisempiakin asioita ja arki täyttyy joskus hullunkurisistakin töppäilyistä.
Imetyspainostus ahdistaa: ”Sain tuttipullokuvasta paheksuvia kommentteja Facebookissa”
Jokaisella on mielipiteensä vauvan oikeaoppisesta ravinnosta. Vau.fi:n lukijat kertovat, minkälaiset imetysneuvot ärsyttävät heitä. Varsinkin isovanhempien tyrkyttämät neuvot ovat aiheuttaneet välirikkoja, perhetyötä tekevä psykoterapeutti Jaana Pajunen kertoo.
Saippuaa, koruja ja jäätelöä – äidinmaidosta
Äidinmaidon päätarkoitus on tietenkin päätyä imeväisen vatsantäytteeksi, mutta maidolle on innostuttu keksimään muitakin käyttötapoja. Rintamaidosta syntyy esimerkiksi saippuaa ja jopa koruja. Tai saisiko olla annos äidinmaitojäätelöä?
Tissi – uusi rauhan symboli?
Onko tissi pelkkä maitotynnyri vauvalle tai seksiobjekti miehelle? Voisiko rinnan nostaa jopa rauhan symboliksi? Anu Korpinen pohtii kysymystä blogissaan.
Imettävä äiti, tunnistatko imetysaggression?
Ihmisäiti on myös emo, joka puolustaa jälkeläistään raivoisasti – vaikka sitten käsimerkein auton takaikkunasta. Imetysaggressio voi saada äitien hermot pintaan tilanteissa, joita nainen normaalisti ei noteeraisi lainkaan. Kuulostaako tutulta?
Suurimmalla osalla naisista vasen rinta on suurempi
Jopa 99 prosentilla naisista rinnat ovat keskenään eri kokoiset. Suurimmalla osalla naisista vasen rinta on suurempi kuin oikea. Vau.fi:n foorumin naiset pistivät aiheesta oman gallupin pystyyn – kurkkaa, mitä tulokset kertovat! Kuulutko sinä enemmistön joukkoon?
Riittääkö maito? Tee imetystesti niin saat vastauksia imetyshuoliisi!
Äidinmaito on monella tavalla hyödyllistä. Esimerkiksi ravintoaineet imeytyvät paremmin äidinmaidosta. Imetys myös pienentää vauvan infektioriskiä ja antaa hyvät lähtökohdat terveeseen elämään. Toisinaan imetys ei kuitenkaan onnistu äidin imetystahdosta huolimatta. Testi antaa vastauksia juuri sinun imetyshuoliisi.
Suomalaiset äitiys- ja imetysvaatteet ovat nouseva tähtituote
Äitiysvaatteet ja imetysvaatteet ovat nykyisin oma vaatekategoriansa, ja niiden hankkiminen kiinnostaa naisia. Varsinkin imetykseen sopivat vaatteet ovat hyötyneet "kotimaisuusbuumista", ja niinpä Suomesta löytyy tällä hetkellä useita kotimaisia imetysvaatteiden valmistajia.
Suoraa puhetta äideiltä: Tällaista on imettää taaperoa ja leikki-ikäistä
Pitkään jatkuvasta imettämisestä kiinnostuneet eivät uskalla kysyä mieltään askarruttavia kysymyksiä, ja pitkään imettävät puolestaan eivät rohkene kertoa. On aika murtaa tabut. Tässä jutussa äidit kertovat, millaista on imettää vuosia.
Miksi taaperoimetys on tabu? Asiantuntija: ”Pitkään jatkuva imetys on luonnollista”
Itse asiassa ihmiselle olisi luonnollista imettää lastaan noin 3–4-vuotiaaksi asti, ellei pidemmällekin, huomauttaa evoluutiobiologi ja psykologi Tiina Kaitaniemi. Pitkällä imetyksellä on lukemattomia hyötyjä sekä äidille että lapselle. Miksi siis emme imetä?
Laihduttaminen ja imetys
Imetys on hyvä keino päästä takaisin synnytystä edeltäneeseen painoon, mikäli kokee tarvetta päästä eroon raskauden aikana kertyneistä kiloista, sillä täysimetys kuluttaa 400-600 kaloria päivässä.
Suositus kuitenkin on, ettei alle raskautta edeltäneen painon tulisi imetysaikana laihduttaa. Ja jos painoa tiputtaa, se tulee tehdä maltillisesti ja muistaa...
Imettäjän ruokavalio – parasta maitoa lapsellesi!
Syömällä oikein varmistat, että myös imetysikäinen lapsesi saa parasta mahdollista maitoa.
Imetys voi toimia ehkäisykeinona vauvan ensimmäisten kuukausien ajan – mutta vain tietyin edellytyksin
Imetys ehkäisee raskauksia, sanotaan. Tiettyjen ehtojen täyttyessä se pitääkin paikkansa – noin 98 prosentin todennäköisyydellä.
Imetyksen ensipäivät – mitä tapahtuu?
Kun vauva on syntynyt maailmaan, hän on aluksi väsynyt koettelemuksestaan. Nopeasti kiinnostuksen keskipisteeksi nousee kuitenkin maidon saaminen tasaisin väliajoin.
Tiesitkö tämän äidinmaidosta? Viisi kiinnostavaa faktaa!
Rintamaito on hämmästyttävää tavaraa – ja juuri täydellistä ravintoa juuri ihmisvauvalle!
Rintatulehdus on imettäjän kivulias vaiva
Rintatulehdus on varsin yleinen vaiva imettävillä äideillä. Oireena on voimakas kipu tarkkarajaisella alueella, punotus ja kuumotus. Jos rintatulehdus on bakteerin aiheuttama, se nostaa korkean kuumeen. Toisilla vaiva saattaa uusia kerta toisensa jälkeen.
Tiehyttukos on aloittelevan imettäjän yleinen vaiva – näin tunnistat ja hoidat
Tiehyttukos tarkoittaa sitä, että maitorauhasesta nännin päähän johtava maitotiehyt tukkeutuu, Vaivaa kannattaa hoitaa ohjeiden mukaisesti, sillä hoitamattomana se saattaa edetä rintatulehdukseksi.
Mitä tehdä, jos imetys sattuu?
Kun imetys tapahtuu oikein, sen ei kuuluisi aiheuttaa kipua. Jos imettäminen sattuu, syynä voi olla esimerkiksi hiivatulehdus tai liian kapea imuote.
Tiheän imun kausi – vauva viihtyisi rinnalla vaikka koko ajan!
Tiheän imun kausi ajoittuu suurinpiirtein kolmen viikon, kuuden viikon, kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden ikävaiheisiin. Kun tiheän imun kausi on päällä, vauva haluaa olla rinnalla erittäin usein ja kautta kestää muutaman päivän ajan. Parasta mitä voit tehdä on vastata vauvasi tarpeeseen imettämällä häntä runsaasti.
Imetys alkoi ja rinnanpäät aristavat? Tässä kotikonsteja olon helpottamiseen
Lanoliinivoide, kaalinlehdet, ilmakylvyt... Aristavien rinnanpäiden hoitoon on onneksi monta hyvää konstia.
Rintaraivarit – yleisimmät syyt ja ratkaisut niihin
Rintaraivarit tarkoittaa sitä, että imetysikäinen vauva hermostuu joko jo ennen rinnalle pääsyä tai hetken rinnalla oltuaan. Seurauksena on huutoa, vääntelehtimistä ja jopa rinnan puremista. Imetysohjaaja kertoo, mistä kaikesta ilmiö voi johtua ja mitä asialle voi tehdä.
Riittääkö maito? Nämä 5 merkkiä kertovat, että riittää
Maidon riittäminen huolettaa monia imettäviä äitejä. Näistä merkeistä tiedät, että maitoa tulee riittävästi.
Enemmän maitoa vauvalle – näin lisäät rintamaidon määrää
Imetyksen tehostamisessa ja maitomäärän kasvattamisessa tärkeintä ovat tiheät imetykset ja ihokontakti. Maitomäärää voi kasvattaa vielä viikkoja synnytyksen jälkeenkin.
Raskaudenaikainen äidinmaidon lypsäminen edistää imetyksen onnistumista
Rintamaidon lypsämisellä loppuraskaudessa on useita hyötyjä imetyksen onnistumisen kannalta. Se helpottaa maidontuotannon käynnistymistä, vähentää imetysongelmia ja ennen kaikkea lisää äitien imetysluottamusta.
Helsinki, Kuopio ja Rovaniemi: Äidinmaitonäytteitä kaivataan THL:n tutkimukseen ympäristömyrkyistä
Tavoitteena on löytää tuoretta 100 äitiä jokaiselta paikkakunnalta. Tutkimukseen osallistuva äiti kerää kotona usean viikon aikana yhteensä desilitran verran äidinmaitoa näytepulloon ja täyttää ravintokyselylomakkeen – hän saa myöhemmin omaa maitoaan koskevat tulokset itselleen.
D-MER on ilmiö, josta saattaa kärsiä yllättävän moni imettäjä – keinoja olon helpottamiseksi onneksi löytyy
D-MER on lyhenne, johon imettäjä voi törmätä siinä vaiheessa, kun hän alkaa ihmetellä imetykseen liittyviä hankalia tuntemuksiaan. Tästä siinä on kysymys.
Karkkikalenteritesti
Lapsi- ja äitiraati testasivat kahdeksan suklaa- ja karkkikalenteria. Äitien ja lasten mielipiteet eroavat toisistaan monessa asiassa. Siinä missä lapset nauttivat melkein mistä tahansa makeasta, äidit eivät koskaan ostaisi kalenterisuklaata kaupasta itselleen.
Lapselle margariinia ja makeutusainetta?
Tulisiko lapsen leivälle levittää voita ihan kuin ennen vanhaan? Onko keinotekoinen makeutusaine vaarallista?
Karkkia 8-kuiselle – ”Elimistö ei ole valmis”
Karkkipusseja ja herkkuja notkuu joka puolella: tienvarsien mainoksissa, koulujen ja työpaikkojen automaateissa ja jopa posteissa. Kaupoissa on vielä kassankin kupeessa suklaapatukoita tyrkyllä. Lapsia ympäröi siis melkoinen herkkupaljous. Perheiden välillä on jonkin verran eroa siinä, milloin lapsi tutustutetaan karkkiin.
Kun lapsi ei halua syödä – ruokatottumukset luodaan kotona
Lapsi omaksuu ruokatottumukset ennen kaikkea kotoa. Siksi ei ole yhdentekevää, miten ruuasta puhutaan ja millaisia ruokailuhetkiä kotona vietetään.
Lapselle tervettä energiaa
Terveellinen ruoka antaa energiaa ja hyvän olon keholle.Terveellinen ruoka sisältää vähintään viisi annosta hedelmiä ja vihanneksia päivässä, mielellään kolme annosta vihanneksia ja kaksi hedelmiä tai marjoja. Lapsen annos mahtuu lapsen kouraan. Lisäksi terveellinen ruoka käsittää vähärasvaista lihaa ja kaikenlaista kalaa, vähärasvaisia meijerituotteita, täysjyväleipää ja muita kuorimattomia viljatuotteita sekä lisäksi hieman sokeria.
Puolivuotiaan ravinto
Ateria saa lapsen kannalta uutta sisältöä, kun hän alkaa syödä muutakin ruokaa kuin äidinmaitoa. Maidontuotannon ylläpitämiseksi on tärkeää, että imetät lapsen ennen muun ruoan antamista. Kun haluat vähentää imetystä, voit antaa lapselle rintaa ruoan jälkeen. Tässä on joukko ohjeita ja reseptejä ruoista, joita lapsi toivottavasti syö halukkaasti.
9-12 kuukautisen ravinto
Lapsi saa nyt luultavasti aiempaa vähemmän äidinmaitoa. Lapset tutkivat innokkaasti uusia ruokia ja makuja. Jotkut antavat jo tässä vaiheessa merkkejä siitä, mistä he pitävät ja mitä eivät ehdottomasti halua. Lapsi on luultavasti laajentanut ruokavalikoimaansa, eikä sinun pidä pelätä, että erilaiset makukokeilut veisivät häneltä ruokahalun. Juusto on hyvä särvin tässä iässä.
Yli 1-vuotiaan ravinto
Lapselle muodostuu vähitellen muun perheen ateriamalli. Kun lapsi on viettänyt ensimmäistä syntymäpäiväänsä, hän on jo varmaankin havainnut ateriat hyviksi tilaisuuksiksi kehittää itsenäisyyttään. Muulle perheelle tämä on sekä antoisaa ja viihtyisää että haasteellista. Jos teette nyt maultaan, koostumukseltaan ja väriltään uudenlaisia ruokia, lapsi kokeilee uutta ja kehittää näin hyviä ruokatottumuksia jo varhain.
Ruoka-allergiat ja -yliherkkyys
Parille kolmelle prosentille lapsista kehittyy ruoka-allergia. Vain harvat heistä syntyvät allergiasta kärsivään sukuun, eikä heillä siten ole erityistä allergiataipumusta. Perinnöllisesti allergiaan taipuvainen lapsi voi olla viisasta tutustuttaa allergiaa aiheuttaviin ruoka-aineisiin, kun hän saa vielä äidinmaitoa.
Onko kaneli vaarallista lapsille? Kumariini voi vaurioittaa maksaa
Suurin osa Suomessa myytävästä kanelista sisältää kumariinia, joka voi liian suurina annoksina aiheuttaa maksavaurioita. Lapset saavat joulun aikaan helposti liikaa kumariinia. Pitäisikö joulupipareista ja muista herkuista siis luopua?
Suomalaislapsille syötetään eniten purkkiruokaa Euroopassa
Suomalaiset ostavat vuosittain 55 miljoonaa lastenruokapurkkia. Se on yhtä vauvaa kohti enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Laiskojako täällä ollaan vai mistä moinen johtuu? Osallistu kyselyyn ja kerro, kuinka usein sinun lapsesi saa ruokaa purkista.
Vauva ja maitoallergia
Maitoallerginen lapsi reagoi lehmänmaitoon tavallisesti ihottumalla ja suolisto-oireilla. Maitoallergikko voi joutua tiukalle ruokavaliolle, mutta useimmiten allergia on onneksi ohimenevä vaiva.
Probiootit hillitsevät lapsen ylipainoa
Lapsen varhaisvaiheen suoliston mikrobiston muokkaus probiootilla näyttää hillitsevän lapsen ylipainon kehittymistä ensimmäisten elinvuosien aikana, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Ruokapöytähermoilu pahentaa nirsoilua – pakottaja voi aiheuttaa lapselle jopa syömishäiriön
Kun lapsi ei syö, vanhempien pinna kiristyy. Ruokakasvatuksessa maltti on kuitenkin valttia, sillä hermoilemalla lapsen nirsoilu vain pahenee.
Ruokaa ja höpötystä
Suu on mahtava lihaskimppu. Sillä jauhetaan ruoka muusiksi ja tuotetaan sanoja ja lauseita. Häiriöt vauvan syömisessä voivatkin vaikuttaa myöhemmin lapsen puheen kehitykseen.
Vauvan kielletyt ruoka-aineet: Mitä vauva ei saa syödä ja miksi?
Mitä haittaa on hunajasta? Miksi lehmänmaito ei sovi pikkuvauvalle? Alle vuoden ikäisten vauvojen ravintosuosituksissa on tiettyjä ruoka-aineita koskevia rajoituksia. Katso listasta, mitä vauvalle ei kannata tarjota.
Täällä syön minä
Meillä Suomessa on totuttu tehokkaaseen syöttötapaan. Vauva istutetaan syöttötuoliin ja aikuinen mättää ruoan lapsen suuhun. Vauvat kuitenkin nauttivat omatoimisesta napostelusta. Lapsille kannattaakin tarjota helposti syötäviä sormiruokia heti, kun lapsen kehitystaso sen sallii.
Nirsoilu kiristää pinnaa
Elli suostuu syömään vain kalapuikkoja, Jesse söisi melonia aamuin, päivin ja illoin, Nooraa ei syöminen kiinnosta lainkaan ja Niko jättää aina kaiken vihreän lautaselle. Vanhempia raivostuttaa, mutta kuitenkin enimmäkseen huolestuttaa: Saako lapsi tarpeeksi ravintoaineita ja vitamiineja?
Ruuat väärään kurkkuun?
Vauva tutustuu maailmaan maistamalla ja laittaa suuhunsa lähestulkoon kaiken tiellensä osuvan. Joskus voi käydä niin, että esine eksyy hengitysteiden tukoksi, mutta onneksi uhkaavasta tilanteesta selvitään useimmiten kakomisella ja säikähdyksellä. Pahimmillaan vieras esine henkitorvessa voi kuitenkin aiheuttaa todellisen tukehtumisvaaran.
Lapsen ruoka-aineallergiaa voidaan selvittää monin tavoin
Ruoka-aineallergia on varsin yleinen vaiva. Varhaislapsuudessa noin joka kolmannella lapsella on ruuan epäilty aiheuttavan erilaisia oireita. Yleisimpiä oireita ovat erilaiset iho- ja suolioireet. Usein lapsella on samanaikaisesti monenlaisia oireita.
Liian varhainen kiinteiden aloittaminen lisää vauvan infektioriskiä
Monet suomalaislapset saavat kiinteitä jo ennen neljän kuukauden ikää. Mutta minkälaisia riskejä kiinteiden aloittaminen ennen suositeltua neljän kuukauden rajaa aiheuttaa?
Ruuan kakominen on tavallista, kun vauva harjoittelee syömistä – ”Tukehtuminen erittäin harvinaista”
Vauvat ja taaperoikäiset vasta harjoittelevat syömistä, joten ruoan väärään kurkkuun vetäminen ei ole harvinaista. Kaikkein tärkeintä on muistaa, että lasta saa syöttää vain pystyasennossa – sitterissä makaava lapsi vetää ruokaa helposti henkeensä.
Sokeri ja lohduttaminen – vaarallinen yhdistelmä
Kaikki lapset pitävät sokerista. Kun lapsi saa makeasta lohdun, hänen makutottumuksensa kallistuvat epäterveelliseen suuntaan. Lapsi tottuu nopeasti sokeriin ja alkaa karttaa muita makuja.
Kiinteitä ensimmäistä kertaa
Kokonainen uusi maailma avautuu lapselle, kun hän pääsee maistamaan kiinteitä ensimmäistä kertaa. Katso videoilta, miten nämä pienokaiset reagoivat.
Näytä lapselle terveellisen syömisen malli
Haluatko lapsesi oppivan syömään terveellisesti? Siinä tapauksessa sinun pitää itse näyttää esimerkkiä. Asiantuntijat kertovat, miten lapsen saa innostumaan terveellisestä ravinnosta.
Aliravituilla vauvoilla heikommat edellytykset menestyä
Ensimmäisenä elinvuotenaan aliravitsemuksesta kärsineet menestyvät heikosti myöhemmin elämässä, vaikka aliravitsemustila rajoittuisi vain varhaisvaiheisiin.
Sormiruokailu saattaa edistää lapsen terveellistä ruokavaliota
Sormiruokailevat lapset saattavat ajautua terveellisemmille raiteille. Englantilaisen tutkimuksen valossa lapsen syöttäminen lusikalla nimittäin nostaa lapsen myöhempää lihavuusriskiä.
Ruokaa ”suusta suuhun” -menetelmällä – ällöä vai hyödyllistä?
Alicia Silverstone on kohauttanut syöttämällä lastaan suusta suuhun -menetelmällä. Hän sanoo, että "lintutekniikalla" on paljon hyötyjä. Katso Silverstonen omalta videolta, miten homma toimii.
Suolanhimo opitaan jo puolivuotiaana
Mieltymys suolaiseen ruokaan opitaan puolen vuoden iässä, kun lapset alkavat saada kiinteää ruokaa ja sen mukana suolaa.
Menikö lapsella ruoka väärään kurkkuun? Katso videolta, miten autat lasta
Usein vanhemmat pelästyvät pikkulapsen tai vauvan kakomista. Pelätään, että lapsi on tukehtumassa. Yskiminen ei yleensä ole suuren vaaran merkki. Jos lapsi ei enää yski, ei itke, eikä pysty ääntelemään, ollaan tilanteessa, jossa ruokapala tai vierasesine on tukkinut täysin hengitystiet. Silloin ripeä toiminta on ehdottoman tärkeää.
Lasten ylipainon taustalta löytyy tavallisia asioita, joista useimpiin voi vaikuttaa – kyse on tavoista ja tottumuksista
Lasten ylipaino yleistyy niin maailmalla kuin Suomessa, sillä lapset liikkuvat vähemmän ja toisaalta syövät sokeri- ja rasvapitoisempaa ruokaa kuin ennen. Lisäksi kilojen kertymiseen vaikuttaa vahvasti myös lapsen suolistomikrobisto ja sen kehitys.
Sormiruokailu voi olla helppoa ja hauskaa – ”Ottaa vain omasta ruoasta jotain vauvalle sopivaa”
Sormiruokailu ei vaadi pitkää oppimäärää, vaan siitä on mahdollista tehdä pienellä vaivalla hauskaa ja helppoa. Ota talteen kätevät vinkin sormiruokailun aloittamiseen.
Pieni pulloruokintaopas
Miten korvikemaito valmistellaan? Kuinka usein vauvan tulisi saada maitoa? Mikä on sopiva määrä maitoa ruokintakertaa kohti? Kuinka pullojen puhtaudesta pidetään huolta? Montako pulloa tarvitaan? Tässä lista asioista jotka on hyvä tietää, kun vauva aloittaa pulloruokailun.
Toteutuvatko uudet ravitsemussuositukset teidän perheessänne – näin pääsette tavoitteeseen!
Lasten uudet ravitsemussuositukset julkaistiin perjantaina 22.1. Ravitsemussuosituksissa painotetaan seuraavia seikkoja:
Kiinteiden aloitus – näin teet sen turvallisesti ja oikein
Kiinteiden aloitus imetyksen tai pulloruokinnan rinnalla tapahtuu 6 kuukauden ikään mennessä. Pienillä makuannoksilla voidaan aloittaa 4 kuukauden iästä lähtien.
Tältä maistuu nyhtökaura – lapsiraati testasi tuotteen!
Lihan korvaajaksi ja uudeksi Nokiaksi povattu nyhtökauratuote yllätti testiraadin vanhemmat positiivisesti. Tuotteella sanottiin olevan "tonnikalamainen rakenne" sekä "soijarouhemainen ensituoksu". Koska uusi suomalainen innovaatio on suunniteltu myös lapsiperheiden käyttöön, tärkein kysymys on: maistuuko nyhtökaura pikkulapsille? Katso lapsiraadin ensi reaktiot videolta.
Sokerin saantisuositus lapsille – kohtuuden raja tulee vastaan yllättävän helposti
Sokerin saantisuosituksen mukaan vähemmän kuin 10 prosenttia ihmisen energian saannista saisi tulla vapaista sokerista. Lasten kohdalla määrä voi tulla täyteen hetkessä. Lue myös, onko karkkipäivä ravitsemusterapeutin mielestä hyvä vai huono idea.
Älä tarjoa lapselle kokonaisia viinirypäleitä tai kirsikkatomaatteja!
Kauniin väriset kirsikkatomaatit ja viinirypäleet houkuttavat lasta maistamaan. Muista kuitenkin tarjota niitä lapsille sopivassa muodossa.
”Meillä ei vauva purkkiruokaa syö”
Purkkiruoka vastaan kotisoseet -jaottelu nostaa monesti tunteet pintaan, ja keskustelu kärjistyy helposti. Tasaisin väliajoin sosiaalisessa mediassa leimahtaa, kun äidit vaihtavat mielipiteitä vauvan ruokkimisesta. Mutta mikä on Vau.fi:n foorumilaisten suhde purkkiruokaan? Äidit kertovat, kuinka usein purkkiruokaa kulutetaan!
Näin valmistat terveellistä vauvanruokaa – 7 helppoa reseptiä
Kun tekee ruoan vauvalle itse, saa päättää mitä aineita ruoka pitää sisällään. Ruoasta tulee myös monipuolisempaa kuin valmisruoasta. Ravitsemusasiantuntija Maiken Walle jakaa parhaat reseptinsä hyvään, terveelliseen ja helppoon vauvanruokaan!
Älä pakota syömään lautasta tyhjäksi – näin houkuttelet lapsen maistelemaan
Lähes jokainen on joskus elämässään kuullut käskyn syödä lautanen tyhjäksi. Onneksi useimmat nykyvanhemmat tietävät, että syömään painostaminen ei ole suositeltavaa.
”Olen niin kyllästynyt tähän syömistaisteluun” – Mitä tehdä, kun kiinteät eivät kiinnosta vauvaa?
Kaikki vauvat eivät innostu maistelemaan kiinteitä, vaan haluaisivat mieluiten jatkaa äidinmaidosta tai korvikkeesta koostuvalla linjalla. Ravitsemusterapeutti kertoo, milloin asiasta kannattaa huolestua, ja miten lähteä ratkaisemaan tilannetta.
Kenen ruokavalio epäterveellinen? Vertailussa vegaani-, liha- ja limsaperhe
Asiantuntijat pitävät kasvispainotteista ruokavaliota suositeltavana. Silti monet vanhemmat ajattelevat, että lasten ruokavaliossa pitää olla runsaasti juuri punaista lihaa. Jutussa vertailussa vegaani-, liha,- ja sokeripainotteinen ruokavalio.
Lapsilähtöisesti syötetyt älykkäämpiä?
Uusi englantilainen tutkimus löysi aikataulutetusti syötettyjen ja lapsilähtöisesti syötettyjen lasten älykkyydestä eron.
Mitä vauva syö?
Ensimmäisen kuuden elinkuukautensa aikana pieni lapsi ei tarvitse muuta ruokaa kuin äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta. Noin 4-6 kuukauden ikäistä lasta voi alkaa vähitellen totuttaa kiinteään ravintoon: monen suomalaislapsen ensimmäinen lusikalla nautittu ateria on hyvin möyhennetty ja maidolla loivennettu perunasose. Ensimmäisen ikävuoden lopulla lapsi voi enimmäkseen syödä samaa ruokaa kuin muutkin perheenjäsenet.
Allergisten äidinmaidonkorvikkeet
Mikä avuksi, kun äidinmaito ei riitä ja lapsi on lehmänmaidolle allerginen? Lehmänmaidon lisäksi imeväisille on tarjolla muitakin äidinmaitokorvikkeita, mutta hinta saattaa yllättää.
Milloin lapselle saa antaa karkkia?
Kysymys, jota jokainen vanhempi tulee jossain vaiheessa pohtimaan: Milloin on sopiva aika antaa lapsen maistella karkkeja? Entä milloin ja kuinka paljon muita herkkuja pitäisi sallia? Vau.fi:n foorumin äidit kertovat, kuinka heillä suhtaudutaan herkkumaailmaan tutustumiseen!
Takaloiden koko perhe syö heinäsirkkoja – näin valmistat herkullisen sirkka-aterian
Kun saavumme Jyväskylän Vaajakoskella sijaitsevan idyllisen 50-lukulaisen omakotitalon pihaan, 3-vuotias Elli-tyttö juoksee pihalle meitä vastaan. ”Mahtavaa, että tulee vieraita! Voin näyttää teille mun huoneen!” Ellin pettymykseksi emme tulleet katsomaan hänen huonettaan. Tulimme tekemään juttua perheen yhteisestä harrastuksesta: hyönteisruokailusta.
Lapsi ei tarvitse lihaa kasvaakseen
Suomalainen ruokakulttuuri on lihakeskeistä. Varsinkin lasten katsotaan tarvitsevan lihaa kasvaakseen. Kasvisruokaperheen äiti, Kaisa kertoo, minkälaisia asenteita kasvisruokaperhe kohtaa.
Näin huijaat lapsen syömään terveellisemmin: 5 erilaista ruokavinkkiä lapsiperheelle
Kasviksien, hedelmien ja marjojen syöminen on toisille lapsille ylitsepääsemättömän vaikeaa. Moni vanhempi pohtii, miten saa lapsen syömään terveellisesti. Marttaliiton lapsiperheiden arjen tukemistoiminnassa työskentelevä koordinaattori Katariina Juurikkala kertoo omat niksinsä, kuinka nirsonkin lapsen saa maistelemaan erilaisia ruokia.
Minkä ikäiselle vauvalle vettä? Milloin on maidon ja mehun aika?
Täysimetetylle terveelle lapselle vesi ei ole tarpeen – edes helteisellä kelillä. Äidinmaidossa on nimittäin noin 87 prosenttia vettä. Se toimii mainiosti myös janojuomana helteellä. Vesi ei kuitenkaan ole mitään myrkkyä vauvalle, joten asiasta ei kannata ottaa paineita.
Mitä tehdä, kun lapsi haluaa elää pelkällä mannapuurolla? Lapset nirsoilevat monesta syystä
Niinan kuusivuotias tytär on melkoinen ronkeli syömisiensä suhteen. Mirkan taaperopoika eläisi puolestaan pelkällä mannapuurolla. Katso jutusta, mitä nirsoina pidetyt lapset syövät.
Helppoa, halpaa ja hyvin säilyvää – 10 erinomaista ideaa eväsretkelle
Olipa kyseessä retkipäivä tai muunlainen poikkeustilanne, lista hyvistä eväisideoista on aina tarpeen. Tässä 10 ehdotusta siitä, mitä voit pakata lapsellesi mukaan, kun kylmäsäilytystä tai lämmitysmahdollisuutta ei ole.
Ihottuma lapsella – syyn selvittämiseen tarvitaan kärsivällisyyttä ja tarkkuutta
Kun lapselle ilmestyy ihottumaa, alkaa monivaiheinen tarkkailuaika. Pyritään selvittämään, mikä oireet on aiheuttanut: uusi pesuainemerkki, ruoka-aineallergia, virusinfektio vai jopa stressi. Oireiden tunnistaminen allergiaksi vaatii pitkäjänteistä ja sinnikästä seurantaa.
Ei kiinteitä ennen 4kk ikää – saattaa altistaa diabetekselle!
Lisäruuan tarjoaminen ennen neljän kuukauden ikää saattaa altistaa lapsen esidiabetekselle, ja sitä kautta tyypin 1 diabetekselle.
Saako vauvalle antaa kananmunaa?
Kananmuna on simppeli, mutta monipuolisesti käytettävä, terveellinen herkku. Mutta saako sitä antaa vauvalle? Katso virallinen ohjeistus.
Yli yksivuotiaan ravinto: Omatoimista ruokailua, monipuolista ja terveellistä ruokaa
Kun lapsi täyttää vuoden, vauva-aikaa koskeneet ruokiin liittyvät rajoitukset jäävät taakse. Lapsi voi nyt syödä pitkälti samaa ruokaa kuin muukin perhe – olettaen, että koko perheen ruokailutottumukset ovat kunnossa.
Keliakia lapsella – tunnista oireet ajoissa
Keliakia voi puhjeta lapsella missä tahansa iässä, mutta vaatii perinnöllisen alttiuden. Oireet voivat vaihdella vatsavaivoista kasvun hidastumiseen ja murrosiän viivästymiseen. Nopealla diagnoosilla ja gluteenittomalla ruokavaliolla oireet saadaan hallintaan ja arki helpottuu. Jos perheessä on keliakiaa, lapsen oireisiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
Vegaaniruokavalio raskaana oleville, imettäville ja lapsille
Nykyään yhä useampi valitsee vegaaniruokavalion. Raskauden ja imettämisen aikana kannattaa kuitenkin olla tarkkana siitä, että ruokavalio sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet. Myös lapsen vegaaniruokavalio vaatii tiettyjen asioiden huomioon ottamista.
Lapsen ruoka-aineallergia on harvoin pysyvää
Noin kolmasosa vanhemmista epäilee lapsellaan ruoka-aineallergiaa jossain vaiheessa. Epäilyistä huolimatta allergiaa todetaan kuitenkin vain n. 5–8 %:lla suomalaisista lapsista.
Tiedätkö lasten ravitsemussuositukset? Katso ohjeistus leikki-ikäisille
Terveelliset ruokailutottumukset lähtevät kotoa, ja vanhemmilla onkin suuri rooli toimia esimerkkinä lapsille. Vuonna 2024 päivitetyissä ravitsemussuosituksissa kasvisten osuutta painotetaan entistä enemmän.
Lasten uniopetuksen menetelmiä
Joidenkin lasten on vaikeaa nukkua omin päin tai läpi yön, vaikka vanhemmat loisivat kaikki edellytykset hyvine tapoineen ja vakituisine käytäntöineen. Toiset nukkuvat hyvin mutta ovat tottuneet nukkumaan joka yö vanhempien vuoteessa, mikä voi verottaa näiden yöunta. Sekä lapsi että vanhemmat voivat uupua unenpuutteesta.
Ferberin menetelmä avuksi lasten univaikeuksiin
Tämä uniopetuksen menetelmä on ehkä maailman tunnetuin ja kiistellyin. Amerikkalaisen lastenlääkäri Richard Ferberin luoma menetelmä tuli tunnetuksi 1980-luvun puolivälissä. Menetelmän uskotaan olevan hyvin tehokas, jos sitä noudatetaan johdonmukaisesti. Siitä on tullutkin pelastus monille perheille, joissa unenpuutteen vuoksi sekä vanhempien että lasten on vaikea hallita arkea. Ferberin metodia voidaan soveltaa terveisiin ja normaalisti kehittyneisiin lapsiin, erityisesti 6–18 kuukauden ikäisiin.
Vastasyntyneen uni
Lapsen ei voi olettaa omin avuin löytävän vakinaisia ja säännöllisiä unitottumuksia ensimmäisinä viikkoina. Silti voi alkaa vakiinnuttaa hyviä tapoja ja pikku rituaaleja, jotka vähitellen opettavat lapselle päivän ja yön eron ja auttavat iltanukkumiseen ja yövalvomiseen.
Nelikuisen uni
Useat lapset nukkuvat jo nelikuisina koko yön yhteen menoon, mikä käytännössä tarkoittaa tässä vaiheessa 5-6 tuntia.Voit siis iloita siitä, että lapsi pysyy valveilla ja haluaa leikkiä ja pitää hauskaa yhä pitempiä hetkiä päivästä. Lapsen kiinnostus yhdessäoloon muiden perheenjäsenten kanssa lisääntyy. Nuo aktiiviset valvejaksot tekevät päivästä rikkaamman. Tämä myötävaikuttaa puolestaan yhtenäisen yöunen muodostumiseen, ja vuorokausirytmi asettuu vähitellen paikoilleen.
Puolivuotiaan uni
Monet kokevat, että puolivuotiaana lapsen vuorokausirytmi paranee ja valvotut yöt harvenevat. Eräät lapset nukkuvat helpommin läpi yön alkaessaan syödä kiinteää ruokaa, kun taas toisten uusilla ruokailutavoilla ei ole suurta vaikutusta nukkumismalliin. Ravitsemuksen kannalta lapsi ei tarvitse yöruokintaa, jos hän syö riittävästi päivällä, mutta lapset ovat usein tottuneet yösyömiseen ja heräävät jatkuvasti yöllä.
Taaperon uni
On tavallista, että lapsi aloittaa päiväkodissa tai hoitopaikassa noin yksivuotiaana. Tämä merkitsee suurta muutosta lapselle sekä vanhemmille. Päivistä tulee kiireisempiä, ja nyt on entistä tärkeämpää, että on olemassa yhdessäolon käytäntöjä ja muotoja. Silloin lapsi ei koe arkea käsittämättömänä ja sekasortoisena. Perheen aikuisille voi puutteellinen yöuni olla suurempi rasitus, kun molemmat vanhemmat työskentelevät kodin ulkopuolella.
Leikki-ikäisen uni
Iltamenot ja unimalli ovat useimmilla hyvin juurtuneet leikki-ikäisellä. Kuitenkin tulisi olla valmis tekemään vähän töitä sen eteen, että rutiinit pysyisivät vakinaisina. Lapsen väsymys iltaisin vaihtelee sen mukaan, kuinka aktiivinen päivä on ollut. Parasta on kuitenkin pitää kiinni vakituisesta nukkumaanmenoajasta.
Koliikki itkettää ja valvottaa vauvaa – Näin tunnistat ja hoidat
Koliikki valvottaa lapsiperheitä. Mikä koliikki on, mistä se johtuu ja mitä sille voi tehdä?
Miksi uni ei tule? Mikä herättää keskellä yötä? Lapsen uni voi häiriintyä monesta syystä
Yksi ei nukahda, toinen könyää vanhempien väliin, kolmas kukkuu hereillä jo ennen kukkoa. Lasten uniongelmat ovat vaihtelevia, ja niiden taustalta löytyy kirjava joukko erilaisia syitä.
Levotonta menoa yöaikaan
Monenlaiset nukkumiseen liittyvät ongelmat voivat häiritä lapsen unta. Painajaiset voivat häiritä hyvin pieniäkin. Unissakävely on myös melko tavallista.
Äidit heräävät isiä useammin
Veteleekö isä usein sikeitä, vaikka vauva kiljuu vieressä? Et ole asian kanssa yksin. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan monet työssä käyvät äidit kärsivät katkonaisesta unesta työssä käyviä isiä useammin.
Lyhyet yöunet lihottavat pikkulasta
Vähän nukkuvat alle viisivuotiaat saattavat olla muita herkempiä lihomaan, yhdysvaltalaistutkimuksesta ilmenee. Tätä vanhempien lasten painoon unella on pienempi vaikutus.
Lapsi pelkää yöllä mörköjä ja kummituksia – mikä neuvoksi?
Pienten lasten mielikuvitus on vilkasta. Ei ihme, että lapset näkevät usein painajaisia. Kun lapsi pelkää hirviöitä, on vanhempien tehtävänä olla turvana myös vanhemmille lapsille.
Unikoulu – lempeä apu väsyneelle perheelle
Kun lapsi heräilee ja valvoo yöllä, tulee unikoulu kyseeseen. Ennen neuvottiin huudattamaan lapset uneen. Nyt uusin muotivillitys on tassuhoito. Entä voiko perhepeti auttaa lasta ja vanhempia nukkumaan yönsä hyvin?
Vauvan sänkyvarustelu
Pienen lapsen sänkyä ei neuvota täyttämään tavaroilla. Mutta miksi vauvalle ei saa laittaa tyynyä? Entäpä miten on peiton käytön laita?
Perhepeti luo lapselle turvaa – Psykologi: ”On luonnollisinta, että lapsi nukkuu aikuisten vieressä”
Lapsen kannalta paras nukkumisjärjestely on perhepeti, esittää perheneuvolan psykologi Kirsi Kuronen. Lastenlääkäri Turkka Kirjavainen muistuttaa, että perhepeti lisää hieman kätkytkuolemariskiä.
Iltarutiinit vähentävät vauvan univaikeuksia
Illasta toiseen samanlaisena toistuvat rutiinit helpottavat pikkulapsia nukahtamaan ja vähentävät yöllisiä heräilyjä. Samalla äidin mieliala kohoaa, osoittaa yhdysvaltalaistutkimus.
Philadelphialaisessa Saint Joseph's -yliopistossa tehty tutkimus kesti kaksi viikkoa ja siihen osallistui 400 huonosti nukkuvaa 7-36 kuukauden ikäistä lasta.
Lasten äideistä puolet ohjeistettiin kylvettämään lapsi, hieromaan tai rasvaamaan...
Kätkytkuolemat vähentyneet selvästi
Suositus nukuttaa vauvoja selällään on vähentänyt kätkytkuolemia dramaattisesti. Kätkytkuolemien määrä on pudonnut neljännekseen 1980-luvun lopusta.
Vauvan unirytmi: Yö ja päivä opitaan – myös temperamentilla on osansa rytmin löytymisessä
Mitä vähemmän lapsi on rytmisyyteen taipuva ja mitä enemmän hänellä on vaikeuksia itsesäätelynsä kehityksessä, sitä enemmän hänen nukkumiskäyttäytymisensä tarvitsee säätelyn tukea ulkoapäin. Miten se tehdään? Miten luodaan hyvä pohja vauvan unelle? Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä kertoo.
Ylivilkkailla lapsilla paljon uniongelmia
Tarkkaavaisuushäiriöisistä lapsista ehkä jopa kolme neljästä kärsii erilaisista uniongelmista.
Vauvan nukuttaminen ulkona läpi vuoden on Suomessa arkipäivää – kuinka kylmässä niin voi tehdä?
Useimmat vauvat nukkuvat Suomessa päiväunensa ulkosalla, satoi tai paistoi. Nukuttaminen ulos myös talvella on vakiintunut tapa – mutta missä pakkasasteissa lapsi kannattaa suosiolla nukuttaa sisälle?
Hyvää yötä ja kauniita unia!
Noin joka kolmannessa vauvaperheessä uuteen nukkumisrytmiin totuttelu ei käy kädenkäänteessä. Lastensairaanhoitaja Karin Naphaug on koonnut vinkkejä hyvän unirytmin löytämiseksi eri ikäkausina.
Vitutusventtiili väsyneille vanhemmille
Mikä vittu siinä on, kun lapset eivät nukahda silloin kun pitäisi? Yhdysvaltalainen hittikirja kertoo lastensadun keinoin aikuisten epätoivon tunteista.