Kätilöliiton tuoreen kannanoton mukaan suomalaisvauvoja imetetään liian vähän. Syyksi epäillään huonoa tiedonvälitystä.

Lapsi ja maitopullo

Imetys edistää äidin ja lapsen läheisyyttä.

Tilastojen mukaan vain yksi prosentti suomalaislapsista elää pelkällä äidinmaidolla elämänsä ensimmäiset kuusi kuukautta. Ruotsissa täysimetettävien puolivuotiaiden määrä on 15 prosenttia.

Suomessa imetys loppuu myös turhan aikaisin. Suosituksen mukaan vauvaa pitäisi imettää yksivuotiaaksi asti. Kuitenkin vain 18 prosenttia suomalaislapsista saa maitoa yksivuotiaana. Muissa pohjoismaissa imetysajat ovat pidempiä.

Lisää tietoa

”Lähes kaikki suomalaisäidit haluavat imettää, mutta hoitokäytännöissä on paljon sellaista, mikä ei tue imetyksen onnistumista. Meidän täytyy parantaa synnytyssairaaloiden hoitokäytäntöjä ja avopuolen imetystukea”, Suomen Kätilöliiton imetyksen asiantuntija Heta Kolanen sanoo.

Kolanen toivoisi sairaalakäytäntöjen mukailevan WHO:n ja Unicefin laatimaa Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen -ohjeistoa.

”Lasta ei pitäisi erottaa äidistä sairaalassa ilman lääketieteellistä syytä. Ensimmäisen imetyksen pitäisi tapahtua jo synnytyssalissa. Terve täysiaikainen vastasyntynyt ei yleensä tarvitse lisämaitoa. Jos lisämaitoa annetaan, siihen pitäisi olla lääketieteellinen syy. Tutin käyttöä ei myöskään suositella ennen kuin imetys sujuu”, Kolanen luetteloi.

Sairaalassa annetun ohjauksen parantaminen ei tosin korjaa koko tilannetta, sillä äidin ja lapsen sairaalassa viettämä aika on lyhyt. Kolasen mukaan äideille pitäisi tarjota enemmän imetystukea myös sairaalan ulkopuolella.

”Äitien oikeus on saada asiantuntevaa imetysohjausta raskausajasta alkaen läpi koko imetyksen. Siksi pienten lapsien kanssa työskentelevien ihmisten eli lääkärien, terveydenhoitajien, puistotyöntekijöiden, hammashoitajien ja psykiatrien koulutukseen pitäisi kuulua pakollinen 20 tunnin imetyskoulutus”, Kolanen huomauttaa.

Muita syitä

Myös neuvolakäytännöt ovat puutteellisia.

”Neuvolassa voitaisiin puhua jo alkuraskaudesta imetyksestä ja kartoittaa onko äidillä sellaista taustaa, mikä vaikuttaa imetyksen onnistumiseen”, Kolanen sanoo.

Tiedon puutteen lisäksi lasten pitkää täysimetystä hapertaa esimerkiksi lastenruokajättien alle kuusikuisille suunnatut valmisruokapurkit.

”Vaikka esimerkiksi keskoslasten kohdalla kiinteät aloitetaan ennen kuuden kuukauden ikää, suurimmalle osalle vauvoista varhain annettu kiinteä ruoka on ainoastaan pois imetyksestä. Yritykset antavat väärän viestin vanhemmille, sillä he pyrkivät tekemään voittoa lastenruoilla, eivätkä ajattele lapsen optimaalista ravitsemusta”, Kolanen huomauttaa.

Imetyksen edut

Kätilöliiton huoli imetyksen heikosta tasosta on oikeutettua. Onnistuneella ja riittävän pitkällä imetyksellä kun on useita positiivisia puolia.

”Tutkimukset osoittavat, että pitkä imetys tukee elimistön immuunipuolustusjärjestelmää. Lapsentahtinen imetys myös synnyttää erityisen suhteen äidin ja lapsen välille. Kun lapsi on äidin lähellä, äiti oppii lukemaan lasta paremmin”, Kolanen sanoo.

Teksti: Jarkko Uro

Mitä mieltä olet artikkelista?  

JAA
Edellinen artikkeliMikroinjektiolla syntyy enemmän tyttöjä kuin poikia
Seuraava artikkeliPerätilasynnytys