Lapsen ensimmäisiä kenkiä ostaessa on otettava huomioon monta eri asiaa, jotta jalkaongelmilta voidaan tulevaisuudessa välttyä. Lue vinkit ensikenkien ostoon!

Viimeksi päivitetty 30.4.2024

Kun taapero alkaa kävellä, on aika hankkia lapsen ensikengät. Kenkien tehtävänä on suojata lapsen jalkaa ja sen herkkää ihoa, joka on aikuisen ihoa huomattavasti ohuempi.



Pikkuvauvat sen sijaan eivät tarvitse kenkiä, kunhan jalat vain pysyvät lämpiminä talvellakin.

Ilman kenkiä liikkuminen kehittää lapsen tasapainoa sekä nilkan, jalkaterän ja varpaiden toimintoja.

”Joskus pienillä vauvoilla näkyy kenkiä, joita käytetään lähinnä asusteina. Niistä ei kuitenkaan ole haittaakaan, kunhan kenkä vain ei ole liian pieni tai muuten jalalle haitallinen,” Metropolia-ammattikorkeakoulun jalkaterapian tutkinnon tutkintovastaava Elina Wasenius kertoo.

Lapsen ensimmäisten kenkien ostoa ei kuitenkaan kannata kiirehtiä turhaan, sillä ilman kenkiä liikkuminen kehittää lapsen tasapainoa sekä nilkan, jalkaterän ja varpaiden toimintoja.

Sisällä leikkivä ja kävelevä lapsi ei tarvitse kenkiä, mutta ulkona niitä on hyvä käyttää jalan ja sen ihon suojaamisen vuoksi.

Ostoslistalla lapsen ensikengät – ota nämä asiat huomioon

Varmista oikea koko

Kenkäostoksille lähtiessä on hyvä mitata lapsen jalka etukäteen, jotta kenkä on varmasti sopivan kokoinen. Pituuden lisäksi on otettava huomioon myös jalkaterän leveys.

Helppo keino jalan mittaamiseen on piirtää lapsen jalka pahvinpalalle, jonka jälkeen piirrokseen lisätään 18 mm käyntivara.

Kun pahvipala sujautetaan kenkään, pystytään tarkasti näkemään oikean kengän koko pituus- ja leveyssuunnassa.

Jalkaa piirtäessä lapsen on hyvä seisoa hieman eteenpäin nojautuneena, jolloin jalkaterä on pisimmillään.

Jalan koko muuttuu aina hieman myös päivän mittaan – illalla jalkaterä on pisimmillään ja leveimmillään.

”Lapsen jalka tulisi mitata säännöllisesti useita kertoja vuodessa.”

”Oikeankokoisilla kengillä voidaan välttää jalkaongelmat tulevaisuudessa, joten kokoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pieni lapsi ei itse osaa vielä kertoa, onko kenkä sopivan kokoinen, ja siksi aikuisen on osattava mitata kengän koko oikein. Kenkään tulisi jättää aina 18 mm:n käyntivara, ja lapsen jalka tulisi mitata säännöllisesti useita kertoja vuodessa,” Wasenius kertoo.

Sopiva mittaustarve on n. 2–6 kertaa vuodessa tai aina, kun aiemmin ostettua kenkää aletaan käyttää uudelleen. Joskus keväällä ostettu kenkä voikin jo syksyllä olla liian pieni.

Toisaalta taas liian isojen kenkien käyttö voi olla haitallista, sillä tarpeettoman suuri käyntivara voi hankaloittaa lapsen kävelyä ja vaikuttaa kävelyasentoon myöhemminkin.

Jäykkyys: ensikenkiin pehmeyttä ja joustavuutta

Wasenius kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota myös kenkien jäykkyyteen. Hyvät lapsen ensikengät ovat pehmeät, joustavat ja hengittävät.

”Tervejalkainen lapsi ei tarvitse jäykkää kenkää.”

”Lapselle sopiva kenkä on joustava, tasapohjainen ja kevyt – lapsen ei pitäisi joutua raahaamaan painoa jalassaan. Kengässä tulisi olla tarpeeksi tilaa lapsen omille liikkeille, jotta jalan kaarirakenteet pääsevät kehittymään kunnolla. Tervejalkainen lapsi ei tarvitse jäykkää kenkää. Kengän pohjan täytyisi myös olla suora ja kiinnityksen sellainen, ettei lapsen tarvitse jännittää jalkaansa pitääkseen kengän jalassaan,” Wasenius kertoo.

Koska lapsen jalka kehittyy aina täysi-ikäisyyteen saakka, tulisi myös korkeita korkoja pyrkiä välttämään niin kauan kuin lapsi kasvaa. Mikäli kengän kannan alla on korkoa enemmän kuin etuosassa, tuo se liikaa painoa jalkaterällä jalan etuosalle vaikuttaen lapsen pystyasentoon ja linjaukseen.

Kengät käyttötarkoituksen mukaan

Myös kenkien käyttötarkoituksella on luonnollisesti väliä.

”Lapsen ensikengät valitaan ensisijaisesti sen perusteella, mihin vuodenaikaan ne ostetaan. Talvella kenkien on oltava lämpöiset, kesällä taas kevyet ja hengittävät. Kesällä kannattaa kuitenkin ottaa huomioon se, että lapsen jalka on aina suojattava auringolta, olipa kenkä minkälainen tahansa. Vaikka kesällä olisikin tarpeeksi lämmin paljain jaloin kulkemiseen, on kenkä kuitenkin hyvä olla suojaamassa lapsen herkkää ja pehmeää ihoa,” Wasenius sanoo.

Jalkapoikkeamat kuuluvat kasvuun

Alle kouluikäisen lapsen jalka on pyöreä ja pehmeä, joten jalkaa voi helposti muokata erilaisilla kenkävalinnoilla. Kovimmillaan jalan kasvu on murrosiässä, ja jalka luutuu täysin vasta täysi-ikäisyyden tienoilla.

Wasenius huomauttaa, että sopivista kengistä huolimatta erilaiset jalkojen asennot ovat täysin normaaleja lapsen ja nuoren kasvaessa.

Jalka luutuu täysin vasta täysi-ikäisyyden tienoilla.

”Kasvun eri vaiheissa jalkaterien asennot voivat muuttua, ja esimerkiksi niin kutsutut lattajalat, länkisääret ja pihtipolvet eivät vielä tarkoita, että lapsella olisi jalkaongelmia. Nämä poikkeamat katoavat ajan mittaan itsestään, joten niistä ei tarvitse huolestua. Mikäli näin ei kuitenkaan tapahdu ja ongelma tuntuu vain korostuvan, on syytä kääntyä ammattilaisen, kuten jalkaterapeutin puoleen.”

Huomio kenkien lisäksi sukkiin

Oikeanlaisten kenkien lisäksi Wasenius neuvoo kiinnittämään huomiota myös pienen lapsen sukkiin.

Sukka ei saa kiristää tai olla liian pieni, jolloin se vetää varpaita kippuraan. Myös sukan materiaalin on hyvä olla seosmateriaali, jotta se ei haudo ihoa.

”Sukka on tärkeä lisä myös kesällä, jolloin se suojaa jalkaterän ihoa mm. auringolta kevyissäkin kesäkengissä.”

Käytetyt ensikengät voi olla kelpo valinta

Koska pienen lapsen jalkaterä kasvaa noin 2–3 numeroa vuodessa, kenkiä saattaa helposti kulua vuodessa useampi pari.

Kengän oikeasta koosta ja materiaalista ei kuitenkaan kannata tinkiä, vaikka jatkuva kenkien ostelu turhauttaisikin.

Lapsen ensikengät voi hyvin ostaa myös kierrätettyinä – oleellista on, että kierrätettykin kenkä on juuri oikean kokoinen, tarpeeksi pehmeä ja edelleen käyttökelpoinen. On tärkeää varmistaa myös, ettei kenkä ole linttaan astuttu.

Lue lisää vauvojen ja lasten vaatteista ja muista hankinnoista:

Lähteet: Terveyskirjasto, Metropolia-ammattikorkeakoulun jalkaterapian tutkinnon tutkintovastaava Elina Wasenius

Mitä mieltä olet artikkelista?