Vaikka lämpöaaltoja joudutaan vielä tovi odottamaan, valo ja pitenevät päivät houkuttelevat viettämään aikaa ulkona. Katso on lista asioista, jotka on hyvä muistaa kevään tullen – mukana muun muassa ohjeet oikeanlaiseen kerrospukeutumiseen.

Viimeksi päivitetty 23.3.2023

1. Milloin välikausivaatteet?

Useimmiten välikausivaatteet otetaan käyttöön, kun aamullakin mittarilukema on niukasti plussan puolella ja iltapäivän tullen se kipuaa 5–10 lämpöasteeseen.


 


Aluksi asusteina käytetään talvipipoa, toppahanskoja, paksumpaa huivia ja talvikenkiä: nämä lämmittävät kehon ääripäitä ja pitävät lämmön tasaisena. Kun kevät etenee ja aamullakin lämpötila on jo yli 5 asteen, kannattaa keventää asusteita.

2. ”Ei suuhun!”

Jääpuikot, lätäköihin yöllä muodostuneet jääkannet, lumen alta paljastuvat marjat, tupakantumpit, poissyljetyt purukumit, hiuslenkit…

Keväinen ulkoilma on täynnä ihmeellisiä asioita, jotka pieni (ja vähän isompikin) lapsi silkkaa uteliaisuuttaan haluaa laittaa suuhun. Taas on hyvä kerrata yksityiskohtaisesti, mitä kaikkea ulkona ei missään nimessä laiteta suuhun (ja se lista on pitkä).

3. Villasukat vielä tarpeen

Villasukille on tarvetta vielä keväälläkin. Jos jaloille tulee kylmä, on yleensä kylmä muutenkin.

Sukan paksuus valitaan kengän mukaan: kumisaappaaseen paksu sukka ja talvikenkään ohut sukka. Etenkin vuorettomissa kumisaappaissa jaloille tulee nopeasti kylmä, sillä saapas eristää huonosti lämpöä.

3. Asusteet säätelevät

Pipojen, huivien ja hanskojen paksuudella pystyt vaikuttamaan kokonaispaketin lämpötilaan. Pipon on syytä ylettyä reilusti niskaan ja korvien yli, sillä sitä kautta haihtuu muuten paljon lämpöä. Lippapipo on mainio vaate kirkkaisiin kevätpäiviin!

Fleecevuorelliset kurarukkaset ovat oiva varuste märkiin päiviin, vedenpitävät vuorettomat hanskat kuivempaan keliin.

4. Peppu palelee

Hiekkalaatikkoleikit sankoineen, muotteineen ja lapioineen kuuluvat kevääseen. Paikallaan istuessa pyllylle tulee kuitenkin helposti kylmä. Taitettava istuinalusta on kultaakin arvokkaampi apuvälinen – se pitää pepun kuivana ja eristää. Vakuuta lapsesi sen tarpeellisuudesta ostamalla esimerkiksi hauskan värinen istuinalusta ja koristelemalla se yhdessä vaikkapa tusseilla.

5. Suojaa silmät UV-säteilyltä

Lapsen kehittyvä silmä on erityisen altis UV-säteilyn haittavaikutuksille – aurinkolasit eivät siis ole ainoastaan tyylikysymys vaan myös suojelevat pikkuista.

Aurinkolaseja ostaessa kannattaa etsiä eurooppalainen CE-merkintä ja linsseistä 100% UV-suojauksesta kertova tarra. Jos lapsella on taipumus napata lasit päästään, niskan taakse laitettava lenkkihihna saattaa auttaa pysymisessä.

6. Myös ihon suojaaminen auringolta alkaa pian olla tarpeen

Lapsen herkkä iho on erityisen altis vaurioitumaan auringossa. Siksi UV-säteiltä suojautuminen kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin. Jos oleilette siellä, missä hanget vielä hohtavat, säteilyltä suojautuminen on tuplasti tärkeämpää.

Ilmatieteen laitoksen mukaan UV-säteilyltä on syytä suojautua aina, kun säteilyn voimakkuudesta kertova UV-indeksi nousee 3:een tai sitä korkeammalle. UV-indeksinennustetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

7. Housunpuntit säärissä?

Onko lapsi kasvanut yllättävän paljon talven aikana? Esimerkiksi välikausivaatteissa se näkyy ylös karkaavina housunpuntteina ja liian lyhyinä hihoina. Näiden kautta kosteus pääsee alempiin vaatteisiin, ja lapsi alkaa palella.

8. …ja varpaat kengän kärjissä?

Myös kenkien koko on syytä tarkistaa – kärkeen pitäisi lapsella jäädä noin 1-1,5 sentin verran käyntivaraa. Pieni lapsi ei osaa itse arvioida onko kenkä sopiva vai ei – lapsi kipristää varpaitaan pois kengänkärjen tieltä.

Helpointa arvio on tehdä, jos kengässä on irrotettava sisäpohja. Pyydä lasta seisomaan pohjallisten päällä ja suorita silmämääräinen arvio. Voit myös piirtää lapsen jalan pahville ja kokeilla pahvimallia kenkään – tunnet sormilla, jääkö kärkeen tarpeeksi tilaa.

9. Kypärä on pääasia

Pyörällä tai potkupyörällä liikkumiseen tarvitaan asianmukaiset suojavarusteet, sillä kaatumisia sattuu alkumetreillä aika tavalla.

Pyöräilykypärä myös jää ensimmäisien vuosien aikana helposti kausittain pieneksi, sillä pään ympärys kasvaa vauhdikkaasti.

Tarkista kypärän sopivuus ja oikeat säädöt hyvissä ajoin – et halua tehdä sitä kiireessä, kohmeisin sormin, malttamaton lapsi lahkeessasi roikkuen.

Leukahihnan tulee kulkea leuan alitse niin, että se ei pääse luiskahtamaan leuan kärjen yli. Katso, että kypärä istuu tarpeeksi syvälle lapsen päähän: silloin se suojaa myös takaraivon iskuilta. Kypärän tulee ympärysmitan kiristyksellä istua päässä jämäkästi – kiristä kypärä niskarullasta vasta päässä, niin että se sopii pipon päälle napakasti.

10. Hankaa, hankaa ja hankaa – käsienpesu

Käsienpesun huolellisuus korostuu kevään tullen – kynsien alta ja kämmenen poimuista löytyy ulkoilureissun jäljiltä reipas määrä maaperää. Käykää lapsen kanssa uudelleen ja uudelleen läpi se, miten kädet hangataan huolellisesti joka puolelta. Kynsiharjan käyttökin kannattaa opetella!

Koska lapsen on vaikea hahmottaa ajan kulumista, laulakaa käsienpesun yhteydessä jokin tuttu lastenlaulu: esimerkiksi Hämä-hämä häkki on säkeistöltään oikein sopivan mittainen, jotta kädet puhdistuvat kunnolla.

11. Ihmettely ja iloitseminen

Luonnon herääminen on ihmeellistä aikaa, joten muistakaa yhdessä tarkkailla vuodenkiertoon liittyviä ilmiöitä: miten linnut alkavat laulaa aamuisin pensaissa, lumet sulavat, silmut ja kukat puhkeavat, aurinko paistaa päivä päivältä pitempään.

Aikuinen erehtyy liian helposti pitämään näitä itsestäänselvyyksinä. Lapsen avulla voit itsekin opetella katsomaan asioita uusin silmin, ja se on hyvästä sinullekin. Yhteiset, jaetut kokemukset yhdistävät teitä!

Mitä mieltä olet artikkelista?