Joskus vauva voi lopettaa maidon syömisen omasta aloitteestaan, ja tilanne on äidille usein raskas. Riikka Käkelä-Rantalainen Imetystukipuhelimesta listaa mahdollisia syitä lakkoilulle ja antaa vinkkejä, jolla vauvan voi yrittää saada innostumaan syömisestä.

Viimeksi päivitetty 21.2.2011

Eräs äiti kertoo 3,5-kuukautisen poikansa imetyksestä:

”Poika on saanut pelkkää tissimaitoa koko ikänsä. Nyt on jo reilun kuukauden tissinsyönti ollut yhtä tappelua. Heti kun otan imetysasentoon tai tissin esiin niin huuto alkaa. Kääntää päätä pois ja valittaa, tai ottaa pari imaisua ja irrottaa eikä huoli enää”, äiti kirjoittaa.

Ongelma ei ole tavaton. Myös toinen äiti kertoo kamppailleensa saman tilanteen kanssa:

Imettäminen meni tosiaan siihen, että päätä pyöriteltiin, itkettiin, ja loppujen lopuksi syljettiin maidot äidin päälle kun yritin imettää. Ensin jäi pois päiväimetykset, sitten iltaimetys ja viiden kuukauden iässä aamuimetys.”

Kiinteiden aloittaminen saattaa hankaloittaa

Imetyksen hankaloituminen saattaa johtua kiinteiden aloittamisesta.

”Joskus kiinteät ruoat alkavat maistua vauvalle liiankin hyvin. Silloin vauvalle voi tulla vaikea vaihe imetyksen suhteen”, imetystukihenkilö Riikka Käkelä-Rantalainen Imetyksen tuki ry:n Imetystukipuhelimesta kertoo.

Pullomaidon syöminen on myös yksi tekijä, josta saattaa olla haittaa imetykselle.

”Osittaisimetyksessä oleva vauva saattaa tottua pulloon. Pullosta maitoa tulee helpommin ja imuote on erilainen. Rinnanimemistekniikka saattaa silloin unohtua”, Käkelä-Rantalainen sanoo.

Vaikea kausi, hampaita tulossa, korvatulehdus…

Hampaiden tulo tai muut ulkoiset tekijät kuten korvatulehdukset vaikuttavat maidon maistumiseen. Joskus kuitenkin nirsoilulle ei ole ulkoista syytä. Varsinkin kolmen ja neljän kuukauden välissä vauvoilla on usein kausi, jolloin maito maistuu huonosti.

”Ei kannata tunkea rintaa väkisin vauvalle. Pakottaminen todennäköisesti vain pahentaa ongelmia. Toimivampi tapa on houkutella vauva rinnalle”, Käkelä-Rantalainen huomauttaa.

Kyse voi olla siitä, että vilkas vauva ei malta keskittyä syömiseen. Silloin rintaruokinnasta on tehtävä joko jännittävämpää tai sitten virikkeitä ympäristössä on vähennettävä.

”Syöttöä voi kokeilla jossain erilaisessa asennoissa nostamalla vauvan esimerkiksi pystyyn. Myös imetyspaikan vaihtaminen hämärään ja virikkeettömään tilaan voi auttaa. Kannattaa myös kokeilla jotain radikaalisti uutta. Vauvaa voi syöttää esimerkiksi kävellen tai suihkussa”, Käkelä-Rantanen kertoo.

Tahti harventuu vähitellen

Toisinaan lakkoilu johtuu yksinkertaisesti siitä, että lapsi haluaa syödä harvemmin. Käkelä-Rantalainen muistuttaa, ettei 3–4 kuukauden ikäisen lapsen tarvitse syödä päivällä yhtä usein kuin vastasyntyneen.

”Lakkoilukauden ajan vauvaa voi vaikka syöttää aina päiväunien aikaan, sillä usein nirsoileva vauva huolii rinnan puolinukuksissa. Unisen vauvan syöttäminen saattaa riittää tankkaamaan tarvittavan määrän maitoa tämän ikäiseen vauvaan.”

Monet vauvat viihtyvät rinnalla öiseen aikaan, ja tankkaavat maitoa nukkumispyrähdysten välissä. Vaikka rinta ei päiväsaikaan malttaisi maistua, vauva tasapainottaa energiansaantiaan juomalla yöllä. On yksilöllistä, miten vauva ja äiti saavat tämän järjestelyn toimimaan.

”Äitiys on muutakin kuin imetystä”

Mikäli tuntuu siltä, että imettäminen ja sen ajattelu alkavat olla päivittäinen ahdistuksenaihe, on viimeistään syytä kääntyä ammatiavun puoleen. Imetyksen tuki ry:n imetystukiäidit päivystävät esimerkiksi Facebookissa ja imetystukipuhelimessa.

Neuvolan kautta voi järjestyä aika imetystukiohjaajalle tai imetykseen perehtyneelle kätilölle tai terveydenhoitajalle. Älä jää yksin ongelman kanssa!

Ja jos yrityksestä huolimatta imetys ei onnistu, se ei tarkoita, että olisit epäonnistunut äitiydessä. Olet yrittänyt parhaasi.

”Jos imetys tuntuu raskaalta, yksi hyväksi koettu keino on seuraava: äiti päättää etukäteen, että jaksaa vielä yrittää esimerkiksi päivän, kolme päivää, viikon tai kuukauden. Riippuen siitä, mikä kenelläkin se oma raja on. Sitten antaa itselleen luvan luovuttaa”, Käkelä-Rantalainen kertoo.

Syyllisyyttä imetyksen loppumisesta ei kannata kantaa.

”Imetyksessä ei ole mitään yleistä onnistumismääritelmää, johon jokaisen tulisi pyrkiä hampaat irvessä. Pikemminkin näkisin niin, että jokaisella on se oma tavoite, johon haluaa pyrkiä. Jos se ei onnistu, se varmasti kirpaisee, mutta ei siitä kannata syyllisyyttä potea. Äitiys on paljon muutakin kuin imetystä”, Käkelä-Rantalainen summaa.

Mitä mieltä olet artikkelista?