Harva muistaa ensiaskeliaan. Syy tähän piilee aivoissa. Vauvojen aivot eivät ole kehittyneet säilömään pitkäkestoisia muistoja – ainakaan kovin hyvin.

Viimeksi päivitetty 24.3.2010

Duke-yliopiston psykologian professori Patricia Bauer on tutkinut vauvojen muistia. Hänen mukaansa lapset muistavat asioita jo hyvin varhaisessa vaiheessa. He vain tuppaavat unohtamaan asiat nopeasti.

Lue myös: Vauvalla on älliä

Bauer on testannut vauvojen muistia näyttämälle vauvoille erilaisia kuvioita. Tutkimuksessa huomattiin, että vauvat katsoivat pidempään uutta kuviota. Kuusikuinen pystyi muistamaan yhden kuvion. Kymmenkuinen pystyi muistamaan kolme. 

Muistojen säilyvyys on iästä kiinni. Kun vauvoille opetettiin oven avaamista, huomattiin että kuusikuiset vauvat saattoivat muistaa opetetun tehtävän vuorokauden ajan. Osa yhdeksänkuisista muisti puolestaan opetetun liikkeen jopa yhden kuukauden ajan.

Beaur huomasi tutkimuksissaan, että osa lapsista osasi kuvata vauvaiällä tehtyjä testejä heidän opittuaan puhumaan. Ei ole siis täysin tavatonta, että aikuinen muistaa ensiaskeleensa.

Aivot kehittyvät, muistot kypsyvät

Vauvojen pitkäkestoisen muistin kehitystä voidaan tutkia aivosähkömittauksissa.

Muistamisen kannalta hyvin merkityksellinen hippokampus kehittyy lapsen ollessa noin puolivuotias. Aivojen etuotsalohko on valmis vuoden iässä. Pykäläpoimu saavuttaa aikuisiän valmiudet vasta 4–5-vuotiaana.

Kehitysvaiheet vaikuttavat muistamiseen, siihen kuinka tarkkoina ja kuinka pitkään muistot säilyvät: 2,5-vuotias voi hyvin muistaa puoli vuotta vanhoja tapahtumia, mutta tapahtumat voivat aivan hyvin vielä unohtua.

Vasta kun aivot ovat kypsät, lapsi pystyy säilömään muistoja samalla tavalla kuin aikuinen. Bauer esittää, että aikuisiän kaltainen muistaminen ja muistojen säilöminen onnistuu vasta ensimmäisinä kouluvuosina.

Tosin 6-vuotiaankaan aivot eivät ole vielä täysin valmiit muistamaan. Vielä teini-iässä tapahtuu muistin kannalta merkityksellisiä muutoksia aivoissa.

Mitä vauvaiästä jää käteen?

Jos vauvaiän tapahtumat painuvat unholaan, onko lapsuudella sitten mitään merkitystä lapsen kehityksen kannalta?

”Kun ihminen kuulee jonkin kappaleen tai haistaa tietyn tuoksun, hänelle tulee hyvä mieli. Hän ei osaa sanoa, mihin tilanteeseen tunne liittyy, mutta hän vaistoaa sen liittyvän johonkin positiiviseen”, Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä kertoo Vauva-lehdelle.

Lue myös: Ensimmäinen hymy hurmaa

Vauvaikä on merkityksellinen siitäkin huolimatta, että käsinkosketeltavia muistoja on vaikea muistaa jälkikäteen. Aistimuksien lisäksi aikuisella on myös muuta näyttöä vauvaiän muistoista: hän on nimittäin kehittynyt aikuiseksi.

Ilman pitkäkestoisia muistoja vauva ei voisi kehittyä.

Lähteet: Tiede-lehti; Aamulehti
Kuva: Crestock

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliVaunujen monet ominaisuudet
Seuraava artikkeliMonilapsisuus suojaa naista itsemurhalta
JAA