Viimeksi päivitetty 16.6.2026
Kun lapsi valittaa tylsyyttään, ratkaisu on usein älylaitteen antaminen lapselle. Tällöin lapsi kyllä saa nopeasti itselleen tekemistä, mutta ei joudu käsittelemään tylsyyden tunnetta, eikä näin ollen myöskään keksimään ratkaisuja sen taltuttamiseen.
– Itse ajattelen, että lasta on hyvä suojata jatkuvalta ärsyketulvalta – on vain terveellistä, ettei huomio ole aina kiinnittynyt johonkin erityisen kiinnostavaan. Pysähtyminen ja tylsistyminen tekee hyvää hermostolle, auttaa laskemaan stressitasoja ja rauhoittumaan, psykologi ja psykoterapeutti Laura Peltonen kertoo.
Tylsistyminen kehittää myös mielikuvitusta, luovuutta ja kärsivällisyyttä.
– Tylsistyminen ei ole vaarallista! On vain hyvä, jos lapsi joutuu joskus itsekin miettimään, mitä tekemistä seuraavaksi voisi keksiä.
Artikkeli jatkuu
Tylsyyttä valittava lapsi ei aina ole tylsistynyt
Peltonen muistuttaa, että lapsi kyllä tarvitsee myös ikätasoonsa sopivia ärsykkeitä elämäänsä, jotta esimerkiksi aivojen kehitys ja sosiaalisten taitojen karttuminen sujuisi lapsen ikätason mukaisesti. Jatkuva tylsyyskään ei siis pidemmän päälle ole hyväksi.
– Mutta ihan jo päiväkodissa käyminen tarjoaa lapselle sopivasti ulkopuolelta ohjattua tekemistä. Ei siis haittaa, jos kotona ei koko ajan ole ohjelmaa.
Peltonen huomauttaa, että tylsyyttä valittava lapsi ei välttämättä aina olekaan tylsistynyt. Kyse voi olla esimerkiksi väsymyksestä, jolloin lapsi tarvitsee lepoa ja unta.
– Lapsi saattaa tarvita myös vanhemman huomiota ja toivoa, että aikuinen tekisi hänen kanssaan yhdessä jotain. Lapsi ei välttämättä pysty yksin ratkaisemaan sitä, mitä oikeasti tarvitsee, joten vanhemman täytyisi tällaisissa tilanteissa itsekin osata olla hieman kuulolla.
Tylsyys synnyttää uusia leikkejä
Tylsistyminen on Peltosen mukaan ennen kaikkea taito ja tunne, jota lapsen täytyy opetella säätelemään. Lasta ei siis tarvitse yrittää suojella tylsistymiseltä.
– Kaikessa tunnesäätelyssä on ideana se, että meidän on altistuttava tunteille, jotta voimme oppia säätelemään niitä. Esimerkiksi pettymyksen tunnetta opitaan säätelemään altistumalla sille ja saamalla siihen vanhemmalta apua. Samoin on tylsistymisen kanssa.
Lapsi tarvitsee aluksi aikuisen apua tunteiden säätelyyn. Tylsistymisen kohdalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aikuinen ohjaa lasta pohtimaan itse, miten hän voisi tylsyyden taltuttaa.
– Aikuisen kannattaa viestittää lapselle, ettei tylsistyminen ole huono asia. Lapselta voi esimerkiksi kysyä, millaisia leikkejä hän voisi itse keksiä, tai mitä hänen tekisi mieli tehdä. Se kehittää ongelmanratkaisukykyä ja mielikuvitusta – tylsyydestä voi kummuta kokonaan uusia leikkejä tai kiinnostuksenkohteita, Peltonen neuvoo.
