Ennen luultiin, että vastasyntyneillä ei olisi kykyä havainnoida ja reagoida ympäristöönsä. Pienten vauvojen parissa tehty vuosikymmenten tutkimustyö osoittaa luulon vääräksi: Lapset ovat syntymästään saakka kiinnostuneita siitä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Vuorovaikutus toisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää vauvan kehitykselle, sillä sen avulla hän oppii tutustumaan sekä itseensä että ympäristöönsä.

Viimeksi päivitetty 29.11.2007

Vastasyntynyt vastaa kysymyksiin


 


Osaako kaksi päivää vanha nyytti tunnistaa oman äitinsä tuoksun? Tutkijat selvittivät asiaa laittamalla vastasyntyneen oikealle puolelle liinan, jossa oli oman äidin maitoa ja vasemmalle puolelle liinan, jossa oli jonkun toisen naisen rintamaitoa. Vauva kääntyi oikealle. Kun liinojen paikkaa vaihdettiin, vauva kääntyi vasemmalle. Samankaltaisia menetelmiä käyttäen tutkijat ovat pystyneet selvittämään, mitä kaikkea vastasyntyneet osaavat — ja vauvat vastaavat tutkijoille omalla tavallaan.

Videolta vastasyntyneen ja hänen vanhempiensa välistä vuorovaikutusta voidaan tutkia yksityiskohtaisesti. Pysäytyskuvien ja hidastusten avulla nähdään, kuinka vauva on mukana ”keskusteluissa” ilmeillään ja eleillään. Ja kuinka vanhemmat vaistomaisesti viestivät lasta miellyttävällä tavalla: Käyttävät iloista, korkeaa ääntä ja rytmikkäitä toistoja, jotka yhdistyvät ”avoimiin” ilmeisiin.

Vauva käyttää aistejaan ja reagoi

Vastasyntynyt näkee ja kuulee. Hän näkee hyvin kasvosi noin 25 sentin etäisyydeltä ja kääntää päänsä äänen suuntaan. Jo syntymästä lähtien vauva on erityisen kiinnostunut muodoista, jotka muistuttavat ihmiskasvoja ja kuuntelemaan ääniä, jotka muistuttavat korkeita ja iloisia ihmisääniä. Pian pikkuinen osaa erottaa tutun tuntemattomasta: Ensin hän tunnistaa oman äitinsä tuoksun, sitten hänen äänensä, ja muutaman päivän jälkeen hänen kasvonsa.

Jo kolme päivää syntymän jälkeen vastasyntynyt osaa matkia kasvojen ilmeitä, esimerkiksi avata suun ja näyttää kieltä. Myös erilaisten tunteiden, kuten ilon, hämmästyksen ja pelon, ilmaisemiseen liittyvien ilmeiden matkiminen onnistuu.

Hallitsemattomat tunteet ja tarpeet

Pieni vauva ei pysty hallitsemaan omaa tilaansa. Ympäristön ärsykkeet, esimerkiksi yhtäkkisen kovat äänet ja hälinä, ovat joskus yksinkertaisesti liikaa. Kannattaa muistaa lisäksi, että ennenaikaisesti syntynyt on täysiaikaisena syntynyttä vauvaa herkempi yllätyksellisille tapahtumille. Ympäristöään vastasyntynyt pystyy havainnoimaan parhaiten rauhallisena, mutta ensimmäisten elinviikkojen aikana rauhalliset valveillaolon hetket ovat vielä lyhyitä, muutaman minuutin mittaisia. Näitä pieniä tuokioita kannattaa vaalia ja käyttää hyväksi tilaisuus pieneen ”rupattelutuokioon” lapsen kanssa.

Erilaisia jo syntyessään 

Varsinkin ne, joilla on useampia lapsia sen jo tietävät: vauvat eivät ole samasta puusta veistettyjä vaan omia yksilöllisiä persooniaan alusta lähtien. Yksi on ärtyisä ja itkuherkkä, toinen taas rauhallinen viilipytty. Yksi nukkuu yöt rauhallisesti, toinen heräilee tuon tuostakin. Yksi vaatii huomiota koko ajan, kun taas toinen viihtyy tyytyväisenä itsekseen.

Jos vauva on ”helppo”, yhteiselo alkaa nopeasti tuottaa palkitsevia vanhemmuuden kokemuksia. Elämä ”vaativamman” vauvan kanssa taas johtaa helposti kielteisten kokemusten ja tunteiden kierteeseen. Oman lapsen erityispiirteiden tunnistaminen ja hyväksyminen on hyvä alku: Oman kärtty-Kertun ei tarvitsekaan nukahtaa yhtä helposti kuin naapurin Roope-rauhallisen eikä valloittaa hymyllään ihan kaikkia naapurin tätejä.

Lue lisää 0–1-vuotiaista:

Mitä mieltä olet artikkelista?