Puolitoistavuotias taapero on varsinainen menijä, joka kiipeilee, tutkii, kurottelee ja touhuaa aamusta iltaan. Hän on myös aiempaa itsenäisempi ja omatoimisempi. Nyt on hyvä hetki aloittaa pottatreenit!

Viimeksi päivitetty 13.10.2010

Lapsi on nyt puolitoistavuotias ja siis puolivälissä ensimmäistä taaperovuottaan. Hän osaa jo kävellä ja on muutenkin liikkuvainen: Hän kiipeilee ja tutkii, kurottelee ja heittelee – ja saattaa myös rikkoa esineitä. Lapsella on energiaa lähes loputtomasti, ja hän käyttää sen ympäristönsä tutkimiseen yhä rohkeammilla tavoilla.



Lapsen hienomotoriikka ja käden ja silmän yhteispeli paranevat koko ajan. Samalla lapsi oppii leikkimään entistä paremmin, tutkimaan asioita omatoimisesti ja toimimaan yhä itsenäisemmin esimerkiksi syömisen suhteen. Pikkuhiljaa hän alkaa olla omatoimisempi myös pukemis- ja riisumistoimissa.

Pottatreenejä – lapsen ehdoilla

Jos ette ole vielä aloittaneet pottatreenejä, nyt kannattaa alkaa opetella potalla käymistä. Lapsi ei varmaankaan opi aivan vielä kuivaksi, mutta harjoittelun kautta potalla istuminen tulee tutuksi. On hyvä edetä lapsen ehdoilla eikä istuttaa tätä potalle väkisin – pakottamalla lapsen vastarinta saattaa kasvaa entisestään.

Onko lapsesi terve kuin pukki vai vaivaavatko tiheät flunssat pientä touhottajaa? Tässä iässä lapset sairastavat vuodessa normaalisti 5-10 jonkinasteista hengitys- tai suolistoinfektiota. Päivähoidossa olevat lapset saattavat napata kotihoidossa olevia runsaammin erilaisia pöpöjä.

Sanavarasto kasvaa vauhdilla

Puolitoistavuotiaan lapsen sanavarasto kasvaa vauhdilla. Tämän ikäisillä lapsilla on yleensä merkityksellisiä sanoja, joita he osaavat käyttää oikeissa asiayhteyksissä. Puheen kehityksessä on kuitenkin suuria lapsikohtaisia eroja, ja siinä missä yksi lapsi voi tässä iässä puhua jo lyhyin lausein, ei toinen vielä sano montaakaan sanaa.

Lapsi alkaa huomata, että esineet eivät muuta muotoaan – rakennuspalikat pysyvät samanlaisina huolimatta siitä mitä lapsi tekee niiden kanssa. Tämä kokemus on tärkeä nyt, kun lapsi alkaa luottaa siihen, että hänen maailmaansa kuuluvat esineet ovat pysyviä.

Haasteita ruokapöydässä?

Syöminen ei ole aina yksinkertaista – etenkään pienille lapsille. Ruokailu on sosiaalinen kokemus, jossa on kysymys muustakin kuin ruoasta. Pienillä ruokailijoilla voi olla suuria toivomuksia ja vaatimuksia sen suhteen, mitä pöydän ympärillä pitäisi tapahtua ja mitä ruokaa heille tarjotaan. Lapsi aterioi useita kertoja päivässä, ja hänelle syntyy vähitellen odotuksia, jotka hän haluaa saada tyydytetyksi.

Puhukaa siitä, millaiset käytöstavat ovat toivottavia ja mitä hyvä ruokailu merkitsee teidän perheessänne. Sopikaa säännöistä, kuten siitä, voiko lapsi valita, mitä hän syö ja mitä sitten, jos lapsi muuttaa mieltään kesken aterian. Säännöistä on helpompi pitää kiinni kun niistä on keskusteltu etukäteen, ja aikuiset ovat niiden suhteen samoilla linjoilla. Muistakaa kuitenkin, että lapsi on vielä hyvin pieni ja vasta harjoittelee aterioimista ja kaikkea siihen kuuluvaa.

Lähde: Duodecim: Puolitoistavuotias lapsi neuvolassa

Mitä mieltä olet artikkelista?