Vastasyntyneen lapsen mahalaukku on pienen luumun kokoinen ja täyttyy nopeasti. Pian lapsi on kuitenkin taas nälkäinen, sillä äidinmaito sulaa nopeasti.
[Lue lisää]
Ensimmäisten elinkuukausien aikana lapsi ei tarvitse muuta ruokaa kuin äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta. Monen suomalaislapsen ensimmäinen lusikalla nautittu ateria on hyvin möyhennetty ja maidolla loivennettu perunasose.
[Lue lisää]
Vähintään kolmen kuukauden ajan rintaruokitut lapset eivät ole kouluiässä muita tasapainoisempia eivätkä kärsi esimerkiksi käytösongelmista yhtään harvemmin kuin lapset, jotka saavat pärjätä vähäisemmällä rintaruokinnalla.
[Lue lisää]
Yli neljä kuukautta rintaruokitut lapset ovat teini-ikäisinä hoikempia kuin lyhyemmän aikaa imetetyt. Myös heidän riskinsä tulla ylipainoiseksi oli vähäisempi.
[Lue lisää]
Imetys aloitetaan jo synnytyssalissa, kun vauva nostetaan äidin syliin. Noin tunnin kuluttua synnytyksestä lapsi saattaa jo availla suutaan ja etsiä rintaa.
[Lue lisää]
Yhdeksän kuukauden ikään jatkettu yksinomainen rintaruokinta saattaa lisätä yliherkkyysoireiden riskiä.
[Lue lisää]
Mikä avuksi, kun äidinmaito ei riitä ja lapsi on lehmänmaidolle allerginen? Lehmänmaidon lisäksi imeväisille on tarjolla muitakin äidinmaitokorvikkeita, mutta hinta saattaa yllättää.
[Lue lisää]
Tuoreen katsaustutkimuksen mukaan rintaruokinta voi auttaa kolesteroliongelmien välttämisessä.
[Lue lisää]
Tällä viikolla vietetään Pohjoismaissa Maailman imetysviikkoa teemalla "Äiti on tärkeä".
[Lue lisää]
Liian paljon maitoa? Huono maidoneritys? Rintapumppu tuo apua imetyksen ongelmiin.
[Lue lisää]
Kätilöliiton tuoreen kannanoton mukaan suomalaisvauvoja imetetään liian vähän. Syyksi epäillään huonoa tiedonvälitystä.
[Lue lisää]
Lastaan imettävät äidit saattavat säästyä metaboliselta oireyhtymältä muita äitejä todennäköisemmin. Erityisesti raskausdiabetesta sairastaneet hyötyvät imetyksestä, yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset osoittavat.
[Lue lisää]
Miehellä ei ole ainoastaan nännejä vaan myös maitorauhasia.
[Lue lisää]
YLE uutisoi 26.1. uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan allergiariskit nousisivat myöhäisten kiinteiden aloittamisen seurauksena. Tutkimus on kuitenkin tulkittu väärin uutisessa, kertoo lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo.
[Lue lisää]
Masennuslääkkeitä syövien äitien maidoneritys saattaa takkuilla synnytyksen jälkeen. Syynä saattaa olla serotoniinin toimintaan vaikuttavat lääkkeet, joiden takia eritys voi käynnistyä tavallista myöhemmin.
[Lue lisää]
Elin Carlberg ja Lilian Carlberg imettävät molemmat tytärtään Lovisia. Naisparin lapsi saatiin alulle IVF-hoitojen avulla.
[Lue lisää]
Mikä neuvoksi, jos vauva lopettaa maidon syömisen omasta aloitteestaan? Riikka Käkelä-Rantalainen Imetystukipuhelimesta kertoo nikseistä, jolla vauvan saa innostumaan syömisestä.
[Lue lisää]
Taaperoimettämisen puolustajat pitävät sitä lapsentahtisena. Vastustajat syyttävät äitejä jopa pedofiliasta. Neljä- ja puolivuotiasta poikaansa imettävä Hanna kertoo omista taaperoimetyskokemuksistaan.
[Lue lisää]
Ensimmäisinä elinkuukausina äidinmaito (vaihtoehtoisesti äidinmaidonvastike) on ainut lapsen tarvitsema ruoka. Kun imetys onnistuu, äidinmaito on luonnollinen ja paras ruoka ainakin ensimmäisenä elinvuonna. Ensimmäisen puolen vuoden aikana suositetaan täysimetystä, johon kuuluu yksinomaan äidinmaitoa ja kalanmaksaöljyä sekä mahdollisia lääkkeitä. Vasta 4–6 kuukauden ikäiselle voi antaa ensimmäisiä kiinteitä makuannoksia.
[Lue lisää]
Parasta mitä voit tehdä imettävänä äitinä, on pitää huolta itsestäsi. Raskausajan terveellinen ruokavalio toimii hyvin imetysaikanakin, ja toki vaikka läpi koko elämän.
[Lue lisää]
Toisten mielestä on järkevää, että vauva saa ruokansa oli tilanne mikä tahansa. Toiset taas pitävät tissien vilauttelua julkisilla paikoilla epäkorrektina. Kaksi äitiä kertovat omista kokemuksistaan.
[Lue lisää]
Imettäminen voi tuoreen tutkimuksen perusteella pienentää kätkytkuoleman vaaraa. Parhaan suojan saa täysimetyksestä, tutkijat kirjoittavat Pediatrics-lehdessä.
[Lue lisää]
Vastikkeen antaminen on kuin syöttäisi lapselle eineksiä, sivaltaa muuan imettäjä-äiti ja murehtii, että aitoa äidinmaitoa ei arvosteta tarpeeksi.
[Lue lisää]
WHO suositteli vuonna 2001, että täysimetys kestäisi kuusi kuukautta. Näin suosittelee sosiaali- ja terveysministeriö Suomessa.
[Lue lisää]
Vihamielisyys, kyynisyys ja epäluuloisuus saattavat olla ainakin osittain geeneissä, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.
[Lue lisää]
Nännien ympärillä olevat näppylät saattavat vaikuttaa tarkoituksettomilta, mutta
[Lue lisää]
Runsas alkoholinkäyttö imettäessä ei ole suositeltavaa. Mutta voiko vauva kuolla maitoon erittyneeseen alkoholiin, kuten Ilta-Sanomat uutisoi? Erikoislääkäri Heli Malm vastaa.
[Lue lisää]