Olet täällä: Lapsi > Imetys

Imetys


Imetys – kuinka usein on tarpeeksi?

Vastasyntyneen lapsen mahalaukku on pienen luumun kokoinen ja täyttyy nopeasti. Pian lapsi on kuitenkin taas nälkäinen, sillä äidinmaito sulaa nopeasti.

Lue lisää

Mitä vauva syö?

Ensimmäisten elinkuukausien aikana lapsi ei tarvitse muuta ruokaa kuin äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta. Monen suomalaislapsen ensimmäinen lusikalla nautittu ateria on hyvin möyhennetty ja maidolla loivennettu perunasose.

Lue lisää

Imettäminen ei takaa hyvää tunne-elämää

Vähintään kolmen kuukauden ajan rintaruokitut lapset eivät ole kouluiässä muita tasapainoisempia eivätkä kärsi esimerkiksi käytösongelmista yhtään harvemmin kuin lapset, jotka saavat pärjätä vähäisemmällä rintaruokinnalla.
Lue lisää

Pitkään rintaruokitut lapset pysyvät hoikkina

Yli neljä kuukautta rintaruokitut lapset ovat teini-ikäisinä hoikempia kuin lyhyemmän aikaa imetetyt. Myös heidän riskinsä tulla ylipainoiseksi oli vähäisempi.
Lue lisää

Heti rinnalle

Imetys aloitetaan jo synnytyssalissa, kun vauva nostetaan äidin syliin. Noin tunnin kuluttua synnytyksestä lapsi saattaa jo availla suutaan ja etsiä rintaa.
Lue lisää

Täysimetyksen pitkittäminen saattaa lisätä allergiariskiä

Yhdeksän kuukauden ikään jatkettu yksinomainen rintaruokinta saattaa lisätä yliherkkyysoireiden riskiä.
Lue lisää

Allergisten äidinmaidonkorvikkeet

Mikä avuksi, kun äidinmaito ei riitä ja lapsi on lehmänmaidolle allerginen? Lehmänmaidon lisäksi imeväisille on tarjolla muitakin äidinmaitokorvikkeita, mutta hinta saattaa yllättää.
Lue lisää

Rintamaidolla kolesterolia vastaan

Tuoreen katsaustutkimuksen mukaan rintaruokinta voi auttaa kolesteroliongelmien välttämisessä.
Lue lisää

Tämä viikko on imetysviikko

Tällä viikolla vietetään Pohjoismaissa Maailman imetysviikkoa teemalla "Äiti on tärkeä".
Lue lisää

Monikäyttöiset rintapumput

Liian paljon maitoa? Huono maidoneritys? Rintapumppu tuo apua imetyksen ongelmiin.

Lue lisää

Kätilöliitto: Suomalaisäidit imettävät liian vähän

Kätilöliiton tuoreen kannanoton mukaan suomalaisvauvoja imetetään liian vähän. Syyksi epäillään huonoa tiedonvälitystä.

Lue lisää

Imettäminen vähentää äitien metabolista oireyhtymää

Lastaan imettävät äidit saattavat säästyä metaboliselta oireyhtymältä muita äitejä todennäköisemmin. Erityisesti raskausdiabetesta sairastaneet hyötyvät imetyksestä, yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset osoittavat. Lue lisää

Voisiko mies imettää?

Miehellä on nännit, mutta myös maitorauhasia. Voisiko mies tarjota ravintoa vauvalle?

Mies ja imetys – mahdotonko yhtälö?

Aiheuttaako pitkä täysimetys allergioita?

YLE uutisoi 26.1. uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan allergiariskit nousisivat myöhäisten kiinteiden aloittamisen seurauksena. Tutkimus on kuitenkin tulkittu väärin uutisessa, kertoo lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo. Lue lisää

Masennuslääkitys voi lykätä maidoneritystä

Masennuslääkkeitä syövien äitien maidoneritys saattaa takkuilla synnytyksen jälkeen. Syynä saattaa olla serotoniinin toimintaan vaikuttavat lääkkeet, joiden takia eritys voi käynnistyä tavallista myöhemmin.
Lue lisää

Imetys lesboäideillä helpompaa

Kun kaksi äitiä hankkii yhteisen lapsen, lastenhoito helpottuu. Näin on ainakin Elin Carlberg ja Lilian Carlberg perheessä, jossa molemmat naiset imettävät tytärtään Lovisia

Lue jutusta, miten homma hoituu.

Tissi ei kelpaa

Riikka Käkelä-Rantalainen Imetystukipuhelimesta listaa vinkkejä, jolla vauvan voi yrittää saada innostumaan syömisestä.

Mikä neuvoksi, jos vauva lopettaa maidon syömisen omasta aloitteestaan?

Taaperoimettäjä: "Sairaanhoitajakin painosti lopettamaan"

Taaperoimettämisen puolustajat pitävät sitä lapsentahtisena. Vastustajat syyttävät äitejä jopa pedofiliasta. "Uskon, että kyse on kulttuurieroista. Suomessa ei ymmärretä, että lapsia voi imettää pitkään, kun kerran suositus on vain yksivuotiaaksi saakka. Ajatellaan, että pitkä imetys on väärin, koska se ei ole tavallista", leikki-ikäistä poikaansa imettävä Hanna pohtii.

Lue lisää

Lapsen ravinto ensimmäisinä kuukausina

Ensimmäisinä elinkuukausina äidinmaito (vaihtoehtoisesti äidinmaidonvastike) on ainut lapsen tarvitsema ruoka. Kun imetys onnistuu, äidinmaito on luonnollinen ja paras ruoka ainakin ensimmäisenä elinvuonna. Ensimmäisen puolen vuoden aikana suositetaan täysimetystä, johon kuuluu yksinomaan äidinmaitoa ja kalanmaksaöljyä sekä mahdollisia lääkkeitä. Vasta 4–6 kuukauden ikäiselle voi antaa ensimmäisiä kiinteitä makuannoksia.

Lue lisää

Ravitsemusvinkkejä imettäjälle

Parasta mitä voit tehdä imettävänä äitinä, on pitää huolta itsestäsi. Raskausajan terveellinen ruokavalio toimii hyvin imetysaikanakin, ja toki vaikka läpi koko elämän.

Lue lisää

Julki-imetys: "Hoitaisit tuon jossain muualla"

Toisten mielestä on järkevää, että vauva saa ruokansa oli tilanne mikä tahansa. Toiset taas pitävät tissien vilauttelua julkisilla paikoilla epäkorrektina.

Julkisilla paikoilla imettävä Niina tulkitsee naisten ilkeät katseet kateudeksi.

Imettäminen suojaa kätkytkuolemalta

Imettäminen voi tuoreen tutkimuksen perusteella pienentää kätkytkuoleman vaaraa. Parhaan suojan saa täysimetyksestä, tutkijat kirjoittavat Pediatrics-lehdessä.

Lue lisää

Imettäjä: "Korvike on einesruokaa"

Äitiys on lapsen kanssa olemista. Sitä ei voi typistää pelkäksi imettämiseksi. Silti imetys on asia, joka rinnastetaan hyvään äitiyteen: Vastikkeen antaminen on kuin syöttäisi lapselle eineksiä, sivaltaa muuan imettäjä-äiti ja murehtii, että aitoa äidinmaitoa ei arvosteta tarpeeksi. 

Väitteet aiheuttavat paljon mielipahaa äideille, jotka eivät pysty imettämään.

Puolen vuoden täysimetys haitallista?

WHO suositteli vuonna 2001, että täysimetys kestäisi kuusi kuukautta. Näin suosittelee sosiaali- ja terveysministeriö Suomessa.

Nyt uusi brittitutkimus haastaa vanhat suositukset.

Rintaruokitut vähemmän vihamielisiä?

Vihamielisyys, kyynisyys ja epäluuloisuus saattavat olla ainakin osittain geeneissä, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Rintaruokinta ennusti lapsen vähäisempää vihamielisyyttä aikuisena.

Nänninäpyillä on väliä

Nännien ympärillä olevat näppylät saattavat vaikuttaa tarkoituksettomilta, mutta

imetysikäiselle vauvalle niillä on yllättävä merkitys.

Kuoliko vauva myrkkymaitoon?

Runsas alkoholinkäyttö imettäessä ei ole suositeltavaa. Mutta voiko vauva kuolla maitoon erittyneeseen alkoholiin, kuten Ilta-Sanomat uutisoi? Erikoislääkäri Heli Malm vastaa.

Lue lisää

Vauva kärsii maitokahvista

Lääketieteen tohtori Ruth Lawrence esittää, että jopa pienet määrät kofeiinia saattavat olla vastasyntyneelle haitaksi.

Lääketieteen tohtori Ruth Lawrence esittää, että jopa pienet määrät kofeiinia saattavat olla vastasyntyneelle haitaksi.

Veronica imetti tytärtään 8 vuotta

Brittiäiti Veronica Robinson imetti tytärtään Elizaa lähes 8-vuotiaaksi asti.”Minusta siinä ei ole mitään outoa, ei minulle eikä perheellemme. Se on meidän juttu”, hän sanoo taannoisessa brittidokumentissa.

Minkä ikäistä lasta sinä imettäisit? Osallistu gallupiin.

Imetys ei ole välttämätöntä hoivahormonin kannalta

Imetyksen sanotaan tukevan positiivisen äiti-lapsisuhteen kehittymistä. Hoivahormoni oksitosiinin kannalta imetys ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Oksitosiiniasiantuntija kertoo, miten hoivahormonia syntyy.

Lue lisää

Suomalaislapsia ei imetetä tarpeeksi pitkään

Puolen vuoden ikää lähestyvistä suomalaislapsista vain 9 prosenttia on täysimetyksellä, selviää THL:n tuoreesta katsauksesta.

WHO:n suosituksen mukaan lapselle ei tulisi antaa muuta kuin äidinmaitoa puolen vuoden ikään saakka.

Lapsilähtöisesti syötetyt älykkäämpiä?

Uusi englantilainen tutkimus löysi aikataulutetusti syötettyjen ja lapsilähtöisesti syötettyjen lasten älykkyydestä eron. 

Lue lisää tutkimuksesta.

Imettäjät ovat villipetoja

Imettävien nisäkkäiden aggressiivisuutta on tutkittu paljon. Esimerkiksi leijonien ja lampaiden on havaittu osoittavan poikkeuksellista aggressiivisuutta imetysaikana. Psykologian tutkija Jennifer Hahn-Holbrook päätti selvittää, pitävätkö eläintutkimuksissa havaitut tulokset paikkaansa myös ihmisillä.

Imettävä ihmisäiti saattaa olla vaarallinen otus.

Mitä tehdä, kun imetys sattuu?

Vastasyntynyt imee onnellisena rintaa, mutta tuore äiti puree huulta kivusta. Auuh, miksi ihmeessä imettäminen sattuu? Mitä äiti voi tehdä tilanteen parantamiseksi? Entä jos rinnanpäät ovat rikki, voiko silloin imettää laisinkaan? Miten kipeitä nännejä voidaan hoitaa? 

Kätilö ja imetysohjaajakouluttaja Mirka Salonen opastaa.

”Sairaala aiheutti minulle imetysfobian”

Minna halusi varta vasten synnyttää Vammalan aluesairaalassa, sillä sairaalaa on kiitelty vauvamyönteisyydestä. Vauvamyönteisyyteen kuuluu hyvä imetysvalmennus. Minnan kokemukset ovat kuitenkin päinvastaiset. 

Minna kokee, että Vammalan sairaala aiheutti toiminnallaan hänelle imetysfobian.

Imetysdieetti voi pelastaa perheen arjen

Äidin ruokavalio saattaa vaikuttaa vauvaan. Vauvan mahanpurut, ripuli, ummetus ja limainen kakka voivat juontua äidin ruokavaliosta, mutta aina kysymys ei ole ruoka-aineallergiasta. Useita allergiaperheitä hoitanut lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela kertoo, milloin imetysdieetti on paikallaan.

Mirva sai kaksikuisen Elsa-vauvansa oireettomaksi karsimalla omasta ruokavaliostaan lähes kaiken.

Pilaako tuttipullo imetyksen?

Lisämaitoa annetaan usein sairaaloissakin tuttipullosta. Pullo on kuitenkin asiantuntijoiden mukaan yksi syy imetyksen epäonnistumiselle. 

Asiantuntijat suosittelevat lisämaidon antamista hörpyttämiseen sopivasta kupista.

Alusvaatemainoksia suvaitaan paremmin kuin julki-imetystä

Imettäviä äitejä poistetaan ravintoloista ja kaupoista kaduille tai pyydetään jatkamaan imetystä vessassa. Särkänniemen Näsinneulassa tehtiin vuosi sitten imetyksestä loppu, etteivät ulkomaalaiset miesasiakkaat järkyttyisi. American Airlines halusi suojella pikkutyttöä näkemästä vilausta imetyksestä. Mediatutkija Iiris Ruoho ja imetystutkija Jenny Säilävaara pohtivat, miksi julki-imettäminen herättää tunteita.

Julki-imetys on haaste rintoja erotisoivalle kulttuurille.

Maito virtaa, muisti pätkii – imetysdementiaako?

Tuoreet äidit eivät välttämättä ole aivan terävimmillään. Usein hajamielisyydestä syytetään imetysdementiaa.

”Muistamattomuus on monenlaisten eri tekijöiden vyyhti”, imetysasiantuntija Heta Kolanen huomauttaa.

Rintamaito pumppaa järkeä päähän

Uuden tutkimuksen mukaan rintamaidosta saadut pitkäketjuiset rasvahapot tekevät lapsista älykkäämpiä.

Uuden tutkimuksen mukaan rintamaidosta saadut pitkäketjuiset rasvahapot tekevät lapsista älykkäämpiä.

Irti tissistä – kuuntele lapsesi viestejä

On aika vieroittaa lapsi rinnasta, mutta kauhukertomukset monen kuukauden taistelusta itkevän lapsen kanssa kummittelevat takaraivossa. Monelle äidillekin saattaa tulla yllätyksenä, kuinka ristiriitaisia tunteita imetyksen lopettaminen hänessä aiheuttaa. Mitä vanhempien olisi syytä tietää imetyksen lopettamisesta?

Lue lisää

Saku-vauva oppi imemään vieraan naisen rinnalla

Katilla, 39, oli ongelma. Hänen vastasyntynyt Saku-poikansa ei millään tahtonut sinnalle. Maitoa tuli ilmeisesti liian hitaasti, minkä takia poika päätyi torjumaan äitinsä imetysyritykset. Kati sai kuulla eräällä vierailulla, että hänen ystävänsä oli sijaisimettänyt aikaisemmin sukulaislasta. Voisiko Sakun antaminen toisen naisen imetettäväksi olla ratkaisu myös omaa tilanteeseen, Kati tuumi. Lue mitä sitten tapahtui.

Lue lisää

Paljon parjattu rintakumi - enemmän haittaa vai hyötyä?

Rintakumi on ohut silikonista valmistettu apuväline, joka helpottaa imettämistä varsinkin imetyksen alkuvaiheessa. Rintakumin käyttöä ei kuitenkaan usein suositella, ja imettäjiä pelotellaan maidon loppumisella ja imetyksen epäonnistumisella. Mutta millaisia kokemuksia itse rintakumin käyttäjillä on?

Lue lisää

Kehotus imettäjälle: "Mene vessaan"

Julkiseen imettämiseen suhtaudutaan intohimoisesti niin puolesta kuin vastaan. Imettäminen on yksi maailman luonnollisimmista asioista, sanovat julki-imettämisen kannattajat. Mutta niin on myös ulostaminen, toteavat vastustajat. Nyt äidit kertovat omat mielipiteensä ja kokemuksensa julkisella paikalla imettämisestä!

Lue lisää

Voisiko mies imettää?

 

 


<div id='div-gpt-ad-1411987253689-2' style='width:1px; height:1px;'><script type='text/javascript'>googletag.cmd.push(function() { googletag.display('div-gpt-ad-1411987253689-2'); });</script></div>


Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.