Jokaisella on mielipiteensä vauvan oikeaoppisesta ravinnosta. Vau.fi:n lukijat kertovat, minkälaiset imetysneuvot ärsyttävät heitä. Varsinkin isovanhempien tyrkyttämät neuvot ovat aiheuttaneet välirikkoja, perhetyötä tekevä psykoterapeutti Jaana Pajunen kertoo.
Viimeksi päivitetty 14.1.2013
”Sain neuvolasta ja muiltakin superäideiltä esikoisen kohdalla ihan liikaa painostusta imetykseen. Kauheasti painostettiin, että pitää imettää, vaikka minulla väheni maito ja vauvalle ei riittänyt mikään”, Minna kertoo.
Nyt Minna odottaa toista lastaan. Hän on jälleen kuullut neuvolasta ja ystäviltä imetysneuvoja.
”Minua hirvittää jo valmiiksi ajatus imetyksestä, vaikka meinaan imettää ja tehdä parhaani. Painostus on vaan saanut lähinnä pelkäämään koko imetystä”, hän sanoo.
Lue myös: Anette on äiti – ja psyykkisesti sairas
Imettäminen ei tee hyvää äitiä
Imetyksen liittäminen hyvään ja onnistuneeseen äitiyteen ottaa monia päähän.
”Mulla on nyt kolme kertaa mennyt imetys päin peetä. On tullut sellainen olo, että en ole hyvä äiti, kun en imetä. Mutta jos ei pysty, niin ei pysty”, Maarit sanoo.
Monet imetysneuvot ovat hyvin mustavalkoisia. Koska imetys on hyvästä, pullomaito on tietenkin pahasta.
”Anoppi jaksoi pitkään jauhaa, ettei vauvalle saa antaa pulloa, kun tissi unohtuu niin helposti. Sain myös paheksuvia kommentteja Facebookissa julkaisemasta kuvasta, jossa poikamme juo tuttipullosta”, Terhi kertoo.
Lue myös: Tein lapsen yksin
Myös vauvan ruokailu aiheuttaa riitoja
”Minun äitini just viimeksi muisti sanoa, että miun pitää pilkkoa mandariinit pieniin osiin, ettei poika tuhehdu. Niinku mie muutenkaan kokonaisena niitä antasin”, Jenna-Riikka kertoo.
Minna on ollut tyytymätön neuvoloissa jaettavaan tietoon.
”Minulle on neuvottu, että lapsi ei saa syödä kuin tietyn määrän vuorokaudessa, eikä millilitraakaan sen yli. Itse en suostunut pitämään lasta nälässä, vaan käytin maalaisjärkeä”, hän kertoo.
Lue myös: Ydinperheellä on lyhyt historia
Neuvot luovat kitkaa
Vieraiden ihmisten heitot on helppo sivuuttaa. Asia saattaa kuitenkin mutkistua, jos neuvoja on anoppi tai oma äiti.
Perhetyötä tekevä psykoterapeutti Jaana Pajunen onkin huomannut työssään, että neuvominen aiheuttaa ikävää kitkaa juuri sukupolvien välille.
”Kasvatuskysymykset lapsen perushoidosta, syömisestä, nukkumisesta, rajoista ja lahjoista. Nämä ovat niitä sukupolvia hiertäviä kysymyksiä”, Pajunen kertoo.
Neuvominen ei tule aina ulkopuolelta. Myös perheen sisällä saatetaan kinastella lapseen liittyvistä asioista. Pajunen pitää perheen sisäisiä kiistoja hankalimpina.
”Jos vanhemmat ovat eri linjoilla kasvatusasioissa, se on lapsen kannalta haitallista. Vanhempien yksimielisyys on lapsen etu”, Pajunen sanoo.
Lue myös: Kolmosista vain yksi selvisi
Kuunteleminen auttaa ristiriitatilanteessa
”Isovanhemmilla on varmasti jokin syy neuvoa tietyllä tavalla. Heillä on kokemusta ja perspektiiviä kasvatukseen. Ovathan he kasvattaneet vanhemmatkin aikuisiksi”, Pajunen sanoo.
Toisaalta isovanhempienkin olisi syytä kuunnella vanhempia.
”Miksi vanhemmat ajattelevat tietyllä tavalla? Miksi joku kasvatusasia on vanhemmille tärkeä?”
Vanhempien kommentit on kerätty Vau.fi:n Facebook-ryhmästä.
