Imettäviä äitejä poistetaan ravintoloista ja kaupoista kaduille tai pyydetään jatkamaan imetystä vessassa. Särkänniemen Näsinneulassa tehtiin taannoin imetyksestä loppu, etteivät ulkomaalaiset miesasiakkaat järkyttyisi. American Airlines halusi suojella pikkutyttöä näkemästä vilausta imetyksestä. Mediatutkija Iiris Ruoho ja imetystutkija Jenny Säilävaara pohtivat, miksi julki-imettäminen herättää tunteita.

Viimeksi päivitetty 16.8.2013

American Airlines -lentoyhtiö olisi halunnut peitellä imettävän äidin ja lapsen huovalla, ettei toiseen perheeseen kuuluva pikkutyttö joutuisi näkemään vilausta imetyksestä. Lentoyhtiö puolustelee asiaa seuraavalla tavalla:


 

 


”Me kyllä sallimme vauvojen imetyksen lennoillamme. Koska ihmiset saattavat loukkaantua imetyksestä, me pyydämme, että imetys tehdään hienotunteisesti ja säädyllisesti.”

Lentoyhtiö esittää vastauksessaan äidin tekemään valitukseen, ettei äiti ollut toiminut riittävän säädyllisesti imettäessään lastaan. Lentoyhtiön vastaus on nähtävissä täällä.

Jokunen vuosi sitten ravintola Näsinneula pyysi imettävää äitiä poistumaan vessaan.

”Koska hovimestari huomasi, että [intialaiset turistit] olivat selvästi kiusaantuneita tilanteessa, henkilökunta meni ystävällisesti sanomaan, voisiko imettämistä jatkaa jossain rauhallisemmassa paikassa”, Näsinneulan ravintolapäällikkö Jukka Ala-Leppilampi selvensi asiaa Iltalehdelle.

Lue myös: Imetysdieetti voi pelastaa perheen arjen

Julki-imetys tuomitaan myös Suomessa

Särkänniemi-kohun yhteydessä julki-imettämisen esteeksi esitettiin intialaisten turistien tunteet.

”Ei ole yksiselitteistä, että Suomessa voisi julki-imettää. Varsinkin hieman vanhemman lapsen imettäminen julkisella paikalla on hankalaa”, imetystutkija Jenny Säilävaara Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Julki-imetystä puoltavia flash mob -joukkoimetystapahtumia on yritetty jopa estää.

”Olen ymmärtänyt, että Helsingissä pohdittiin, voitaisiinko flash mob -imettäjät poistaa rautatieaseman aulasta. Koska tila on julkinen, syytä ei löydetty ja mielenilmaus sai jatkua”, Säilävaara kertoo.

Lue myös: Mainosten perhekuva 

Imetys ei ole seksikästä

Imetystilanteessa saattaa näkyä jopa vähemmän rintaa kuin alusvaatemainoksessa. Miksi silti ensin mainittu nostaa enemmän tunteita pintaan?

”Olemme tottuneet naisen kehoon eroottisen katseen kohteena. Kuva erotisoidusta naisesta, jolla myydään tuotteita, on ymmärrettävämpi kuin imettävä nainen. Luonnollinen puoli naisesta halutaan siivota julkisuudesta ja viedä intiimiin ja näkymättömään maailmaan”, mediatutkija Iiris Ruoho Tampereen yliopistosta sanoo.

Kuva imettävästä äidistä riitelee erotisoidun naiskuvaston kanssa.

”Eroottinen kuva on täysin erilainen kuin kuva äidistä syöttämässä lastaan. Imettäminen on luonnollinen tapahtuma, johon me kaikki olemme osallistuneet vauvana. Silti imettämisen näkeminen meidän kulttuurissamme nostattaa usein vaivaantumisen tunteita”, Ruoho sanoo.

Yksi syy tunteeseen voi olla imettämisen vieraus. Kulttuurillamme on vaikeuksia ymmärtää julkista äitiyttä.

”Populaarikulttuurissa on hyvin vähän imetyskuvastoa. Imetys ei ylipäänsä ole esillä”, Säylävaara huomauttaa. 

Lue myös: Erotisoivatko muotikuvat lapsen? 

Tissillä kaksi merkitystä

”Julki-imettämisestä loukkaantumisen taustalla voi olla ajatus siitä, että rinnat kuuluvat vain miehelle. Rinnat nähdään silloin ainoastaan heteroseksuaalisen halun kohteena. Jos rinta on vauvan suussa, syntyy ristiriita tähän asetelmaan”, Säilävaara kertoo.

Kun mies näkee vieraan naisen imettävän, ristiriitaiset tunteet saattavat myllertää hänen pääkopassaan.

”Koska rinnat liitetään seksiin, mies saattaa vaivaantua imettävän naisen seurassa, koska ei tiedä, mihin katsoa. Kun rinnat ovat paljaana, miehen saattaa tehdä mieli tuijottaa niitä”, Säilävaara huomauttaa.

Imettävä äiti kuuluu kuitenkin toiseen kategoriaan kuin mainoskuvion povettaret. 

”Julki-imettäminen rikkoo eräällä tavalla erotisoitua kuvaa rinnasta. Imettäminen voi jopa purkaa naisen kehoa seksuaalisista merkityksistä”, Ruoho huomauttaa.

Lue myös: Ei imetyskuvia Facebookiin 

Älä paljastele itseäsi!

”Usein koetaan, että julki-imettäminen on paljastelua. Minunkin tutkimuksessani haastatellut äidit painottavat, että yrittävät olla hienovaraisia ja käyttää esimerkiksi harsoa näköesteenä”, Säilävaara kertoo.

Imettävän äidin hienovaraisuudesta huolimatta tisseillä mässäilevä kulttuuri saattaa hyökätä juuri lastaan ruokkivan äidin kimppuun. Julki-imettävät äidit kertovat pelkäävänsä, että joku valittaa imettämisestä.

”Monet äidit kokevatkin olevansa vain kotona lymyäviä ’kaappi-imettäjiä’. Ei haluta ottaa riskiä, että lapsi joutuisi negatiiviseen tilanteeseen”, Säilävaara kertoo.

Kuitenkin ainoastaan julki-imettämällä ja keskustelemalla rintojen käyttämisestä kulttuurisessa kuvastossa Suomi voi muuttua imetysmyönteiseksi maaksi.

”Tarvitsemme kulttuurin kritiikkiä, joka ei liity ainoastaan yksittäisiin tapauksiin. On pohdittava sukupuolittunutta katsetta kokonaisuutena”, Ruoho peräänkuuluttaa.

Mitä mieltä olet artikkelista?