Kun maito on tiukassa ja lapsi itkee nälkäänsä, tekee tuoreen äidin mieli heittää imetyshanskat tiskiin. Ei kannata kuitenkaan hätäillä. Maitomäärään voi nimittäin itse vaikuttaa. Näin pääset eroon maitopulasta.

Viimeksi päivitetty 29.3.2015

Monet imettäjät pohtivat saako vauva riittävästi maitoa

Kätilö ja IBCLC, imetyksen erityisasiantuntija Leena Kaunisto kertoo, että maidon riittävyyteen liittyvä epävarmuus on yleinen syy imettämisen lopettamiseen varhaisessa vaiheessa.

 

 



 

”Etenkin ensisynnyttäjät ovat usein hyvin huolissaan maidon riittävyydestä. On kuitenkin harvinaista, etteivät terveen äidin rinnat pystyisi tuottamaan riittävää maitomäärää”, Kaunisto sanoo.

Lapsentahtinen imettäminen tärkeää

Täysiaikaisilla lapsilla suoraan äidin rinnalle pääseminen ja voimakas imemistarve takaavat sen, että maidon tuotanto lähtee tehokkaasti käyntiin pian synnytyksen jälkeen.

”Lapsentahtinen imettäminen on tärkeää, sillä lapsella on luontainen taito turvata maidon riittävyys. Vauvan pitäisi saada imeä maitoa omaan tahtiinsa ja niin kauan kuin haluaa”, Kaunisto sanoo.

Vauva osaa säädellä maidon määrää vaihtelemalla sitä, kuinka usein imee maitoa. Omiin ja vauvan taitoihin luottaminen onkin parasta, mitä äiti voi imetystä aloittaessaan tehdä.

”Jos lapsi kuitenkin nukkuu hyvin pitkiä unia eikä heräile imemään, rinnat eivät saa riittävästi ärsykkeitä. Tällöin maitomäärä ei lisäänny, eikä vauva saa enempää maitoa. Kovin uneliasta lasta voi herätellä välillä syömään”, Kaunisto sanoo.

Ensi hetket tärkeitä

”Äidin rinnat alkavat tuottaa maitoa jo raskausaikana ja ensimmäinen vauvan saama maito on juuri raskausaikana syntynyttä maitoa. Pari ensimmäistä päivää vauva tulee yleensä hyvin toimeen tällä proteiinipitoisella maidolla, jonka tärkein tehtävä on lisätä lapsen vastustuskykyä”, Kaunisto kertoo.

Äidin ja vastasyntyneen ensikontakti ja synnytystä seuraavat viikot ovat kriittisiä maidon tuotannon jatkumiselle ja maidon riittämiselle myöhemmin imetysaikana. Kun vauva tulee rinnalle, maitomäärä alkaa äidin hormonitoiminnan vaikutuksesta mukautua vauvan tarpeisiin.

Useat imetyskerrat edistävät maidon tuotantoa

Imetystaipaleen alussa kun vauva imee tiheästi rinnalla, rintojen maitoa muodostavaan kudokseen kehittyy prolaktiini-hormonille herkkiä reseptoreita. Kun vauva saa imeä rintaa, maitoa tuottavia kohtia syntyy enemmän kuin silloin, jos vauva ei syystä tai toisesta saa olla rinnalla syntymänsä jälkeen.

”Kun maidontuotantohormonille herkkiä reseptoreja on enemmän, rintarauhaset reagoivat herkemmin pienempiinkin määriin hormoneja. Tällöin maitoa syntyy tehokkaasti myös myöhemmin imetysaikana”, Kaunisto kertoo.

Vauvan tiivis rinnalla oleminen syntymän jälkeen auttaa lisäksi maitoa tulemaan ulos rinnoista, sillä vauvan läheisyys saa äidissä käytiin maidon herumista edistävän oksitosiini-hormonin tuotannon. Oksitosiinilla on äitiin rauhoittava vaikutus ja se on osallisena myös äidin ja vauvan kiintymyssuhteen kehittymisessä.

Lue myös: Suolanhimo opitaan jo puolivuotiaana

Saako vauva tarpeeksi matoa? Tarkkaile näitä merkkejä

Muutaman ensimmäisen päivänä lapsen paino laskee noin 5–10 % syntymäpainosta. Tämän suurempi painon lasku saattaa merkitä sitä, että lapsi ei saa riittävästi äidinmaitoa. Tällöin voidaan suositella lisämaidon antamista vauvalle. Myöhemmin lapsen riittävä kasvu on selkeä merkki siitä, että maitoa tulee tarpeeksi. Riittävä kasvuvauhti on noin 150 g viikossa ensimmäisen puolen vuoden ajan.

”Kotona vauvan maidonsaantia voi seurata esimerkiksi tarkkailemalla vauvan pissan ja kakan määrää. Ensimmäisen viikon jälkeen päivässä pitäisi kastua ainakin 5–6 pissavaippaa ja 2–3 kakkavaippaa. Kylläinen lapsi on myös tyytyväisen oloinen syötön jälkeen”, Kaunisto sanoo.

Pienen vauvan mahalaukkuun ei mahdu paljon maitoa kerrallaan

Pienen vauvan mahalaukkuun ei mahdu paljoa kerralla ja maito myös imeytyy nopeasti eteenpäin. Siksi imetyskertoja on oltava päivän aikana useita. Sopivana imetysmääränä pidetään noin 8 imetyskertaa vuorokaudessa. Alle puolivuotiaat täysimetetyt vauvat ruokailevat keskimäärin noin 11 kertaa vuorokaudessa.

Imetyskertojen määrän lisäksi keskeistä on se, että vauva todella saa maitoa vatsaansa rintaa imiessään. Maidon juomista voi seurata esimerkiksi tarkkailemalla, onko vauvan imu voimakas ja kuuluuko nielemisääntä. Jos nielemistä ei kuulu, voi olla että vauva tarvitsee apua oikean imutekniikan löytämisessä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vauva imee rintaa myös saadakseen lohtua. Nielemistä ei siis tarvitse tapahtua aivan koko ajan.

Lue myös: Voisiko mies imettää?

Lisää maitoa imetyskertoja lisäämällä

Imetyskertojen lisääminen on yleensä toimiva ratkaisu, kun halutaan lisää maitoa. Riittävän usein tapahtuva ja tehokas imeminen pitää maidontuotannon käynnissä. Vauvalle kannattaa Kauniston mukaan tarjota rintaa usein ja syöttää lasta samalla kerralla molemmista rinnoista. Etenkin yösyötöt lisäävät maidon tuotantoa.

Aina vauva ei saa maitoa kuitenkaan tarpeeksi, vaikka vauva viihtyisi rinnalla tuntikaupalla. Tällöin ongelma saattaa olla imutekniikassa. Vääränlainen imuote tekee kipeää, eikä tehoton imu saa rinnoissa olevaa maitoa liikkeelle.

Vauvan oikeaan imuotteeseen ja hyvään imetysasentoon kannattaa kiinnittää huomiota heti imetyksen alussa. Apua oikean imetysasennon ja imemisotteen löytämiseen saa esimerkiksi synnytyssairaalasta, imetysohjaajilta, imetyksen vertaistuesta ja neuvolasta.

Stressittömyys tukee maidon muodostumista

Myös maidon lypsäminen tai pumppaaminen imetyksen päätteeksi antaa rinnoille merkin siitä, että maitoa tarvitaan lisää. Rinnat kannattaa tyhjentää mahdollisimman hyvin, sillä tyhjä rinta tuottaa maitoa tehokkaammin kuin täysi rinta. Jos rinta ei tyhjene tarpeeksi, ei maitoakaan ala erittyä enempää.

”Jos vauva ei jaksa imeä enempää, parhaiten rinta tyhjenee käsin lypsämisen ja pumppaamisen yhdistelmällä, mikä jäljittelee vauvan käyttämää tekniikkaa. Tehokkainta lypsäminen on, jos saa vauvan lähelleen. Vauvan läheisyys saa myös oksitosiinin erittymään, jolloin maito heruu helpommin ulos rinnasta”, Kaunisto kertoo.

Äidin stressittömyys ja hyvä vointi tukevat maidon muodostumista. Ruokavaliolla ei sen sijaan ole havaittu olevan suurtakaan merkitystä maidon määrään. Esimerkiksi imetystee saattaa kuitenkin auttaa hieman maitomäärän lisäämisessä.

Lue myös: Mitä tehdä kun imetys sattuu?

Jos maitoa onkin liikaa? Vähennä rintoihin kohdistuvaa stimulaatiota

Joskus maitoa syntyy vauvan tarpeeseen nähden liikaa ja rinnat pakkautuvat täyteen maitoa. Vauvan voi olla lisäksi vaikeaa saada kunnon otetta kivikovista rinnoista. Liiallinen maidontuotanto yhdistettynä rinnan liian vähäiseen tyhjentämiseen altistaa myös kivuliaalle rintatulehdukselle.

Maidon määrää saadaan parhaiten vähennettyä siten, että vähennetään rintoihin kohdistuvaa stimulaatiota. Jos vauvalla on hankaluuksia imeä maitoa täysistä rinnoista, rintaa voi kuitenkin lypsää hieman ennen syöttöä.

”Rintaa ei tyhjennetä täysin tyhjäksi, vaan juuri sen verran, että vauva saa jälleen otteen. Samasta rinnasta kannattaa myös syöttää useasti peräkkäin. Näin rinnat saavat merkin, että maitoa ei tarvitse tuottaa enää yhtä paljon.”

Mitä jos maitoa on jatkuvasti yli oman tarpeen?

Jos rinnat tuntuvat liian täysiltä syöttöjen välissä, lypsäminen voi helpottaa oloa. Liiallista tyhjentämistä on kuitenkin vältettävä, ettei maitoa ala tulla entistä enemmän.

Erityistapauksissa maidon syntymistä voidaan vähentää myös lääkkeiden avulla. Lääkkeitä tarvitaan joskus esimerkiksi toistuvien rintatulehdusten yhteydessä. Normaalitilanteessa rinnasta vieroittuminen onnistuu asteittain imetystä vähentämällä. Jos maitoa tulee jatkuvasti yli oman tarpeen, äidin kannattaa harkita myös maidon luovuttajaksi alkamista.

Lue myös: Imettäjät ovat villipetoja

Lypsä lapsentahtisesti, jos et voi imettää heti

Jos äiti ei voi syystä tai toisesta imettää vauvaa heti syntymän jälkeen, maidon muodostumista voi edesauttaa lypsämällä rintaa lapsentahtisesti.

”Lypsykertoja olisi hyvä olla noin kahdeksan vuorokaudessa ja niistä ainakin yhden olisi sijoituttava yöaikaan. Muuten lypsyhetkien ajankohdalla ei ole suurta merkitystä”, Kaunisto sanoo.

Toisinaan maidon heruminen hankaloituu esimerkiksi äidin stressin vaikutuksesta. Herumisen lakattua voi vaikuttaa siltä, että maito loppuu kesken. Maidon eritys palaa kuitenkin yleensä entiselleen, kun äiti jälleen rentoutuu ja imettämistä tai lypsämistä jatketaan. Usein esimerkiksi ajatusten vaihto toisen imettäjän kanssa auttaa tilanteessa eteenpäin.

Imetyksen voi aloittaa uudelleen

Joskus äidit katuvat imetyksen varhaista lopettamista. Harva kuitenkin tietää, että imetys on mahdollista aloittaa uudelleen. Maidon erittyminen ei yleisestä harhaluulosta poiketen voi loppua kuin seinään.

”Maidon muodostumisen loppuminen on prosessi, joka kestää noin 40 vuorokautta. Jos imetystä jatketaan tämän ajan sisällä, maidon tuotanto lähtee uudelleen käyntiin. Näin voidaan päästä ainakin osittaisimetykseen”, Kaunisto kertoo.

Lähde: THL

Mitä mieltä olet artikkelista?