Äitiysvaatteet ja imetysvaatteet ovat nykyisin oma vaatekategoriansa, ja niiden hankkiminen kiinnostaa naisia. Varsinkin imetykseen sopivat vaatteet ovat hyötyneet "kotimaisuusbuumista", ja niinpä Suomesta löytyy tällä hetkellä useita kotimaisia imetysvaatteiden valmistajia.

Julkaistu 16.3.2018

Vaikka suomalainen vaateteollisuus on monelta osin vain kalpea muisto menneistä vuosikymmenistä, on yksi vaateteollisuuden ala, joka kukoistaa: äitiys- ja imetysvaatteet.

Suosio johtuu siitä, että erilliset äitiyteen ja imetykseen sopivat vaatteet ovat varsin uusi muodin haara: varsinkin imettämiseen sopivat vaatteet ovat lyöneet läpi vasta 2000-luvun taitteen jälkeen.

Suomalaisia äitiys- ja imetysvaatteita tarjoavia vaatemerkkejä on monta: alalla pidempään ovat toimineet esimerkiksi Maitotyttö, Myllymuksut ja Sampsukka. Vuonna 2017 perustettuja uusia tulokkaita puolestaan ovat Hujaus ja PidiBob.

Myllymuksujen valikoimista löytyy myös erityisesti raskausaikaan ja kasvavalle mahalle suunniteltuja paitoja.

 

Mikä suomalaisessa vaatteessa maksaa?

Kun suomalaisille myydään suomalaista, halpa hinta ei ole se, millä ostamisen järkevyyttä perustellaan. Hintakilpailu ketjuliikkeiden kanssa ei kannata, sillä kotimaan ja kaukoidän tuotantoa on mahdoton asettaa samalle viivalle.

”Suomalainen kuluttaja on tiedostava kuluttaja. Tärkeä ostopäätökseen vaikuttava asia on tuotteen turvallisuus kuten vaikkapa kankaan sertifiointi, ekologisuus sekä tuotantoketjun eettisyys” Myllymuksut-merkin perustaja Johanna Putkonen kertoo.

PidiBob on vuonna 2017 perustettu merkki, jonka mallikuvissa poseeraa perustaja Mira Welling itse.

Laatu, yksilöllisyys ja eettisyys kiinnostavat

Hinnan sijaan ostajia houkutellaan lupauksilla läpinäkyvästä tuotantoketjusta, korkeasta laadusta ja yksilöllisyydestä. Nämä on mahdollista toteuttaa, kun tuotteet tehdään lähituotantona ja pienissä sarjoissa. Myös asiakkaiden palautteen kuuntelu on mahdollista ruohonjuuritasolla.

”Muokkasimme esimerkiksi helman pituutta ja imetysluukun mallia vastaamaan asiakkaidemme toiveita. Olemme molemmat itsekin imettäviä äitejä, joten voimme todella samaistua asiakkaidemme tarpeisiin”, kertovat Hujaus-vaatemerkin perustajat Iina ja Laura Purontaus.

Hujaus-imetysvaatemerkki on markkinoiden uusin tulokas, jonka verkkokauppa avautui vasta 2018 keväällä.

Malli suomalaiseen vartaloon

Kuosit ja kaavoitus ovat kotimaisille äitiys- ja imetysvaatemerkeille selkeitä erottumistekijöitä. Suomalainen ruumiinrakenne on usein keskieurooppalaista rotevampi ja pidempi, joten mitoituksen sommittaminen siihen kannattaa.

”Itse koin, että kansainvälisten imetysvaatteiden mitoitus oli aika pientä. Itse pidän vähän reilummista vaatteista. Olen myös aika pitkä, joten monissa merkeissä saattavat hihat jäädä lyhyeksi tai selkä vilkkua”, vertaa PidiBobin perustaja Mira Welling.

Kukkaa, printtiä ja graafista – joka makuun

Myös kuosimaku on suomalaisilla hieman länsimaiden valtavirrasta poikkeava. Meillä menestyvät niin retrohenkiset kukkakuviot, suloiset hahmot, graafiset printit kuin perusvarmat yksivärisetkin. Kotimaiset merkit myös hakevat keskenään erottuvuutta ja tunnistettavuutta juuri kuosityyleillään

”Parhaiten menevät kaupaksi iloisen väriset ja kuosiset tunikat ja mekot, jotka ovat käytännöllisiä, kestäviä ja armollisia vartalolle”, Maitotyttö-merkin perustaja Milla Koskinen kertoo.

Käytettyjen kotimaisten markkinat

Myös kestävyys on suomalaisille vaatteille tärkeä arvo, sillä monet kotimaiset äitiysvaatevalmistajat nimeävät jälleenmyyntiarvon tärkeäksi argumentikseen. Asiakkaan on helpompi ostaa hieman kalliimpi vaate, jos hän tietää, että se on mahdollista aikanaan myydä eteenpäin ja saada osa omista rahoistaan ”takaisin”.

”Olemme todenneet, että useilla asiakkailla on yhteisenä piirteenä se, että ostetaan perusmallia ja perusvärejä, pidetään ja pestään ahkerasti ja kierrätetään se vielä hyväkuntoisena eteenpäin” kertoo puolestaan Myllymuksut-merkin Johanna Putkonen.

Myllymuksujen imetysvaatteista suosituimpia ovat perusvärit.

Suomalaisilta äideiltä, suomalaisille äideille

Suomalaisuus on merkeille myös mielikuva ja lupaus siitä miten suomalaiset äidit omalla ostopäätöksellään tarjoavat toisille suomalaisille äideille töitä.

”Alussa tein kaiken itse, kaavoituksesta ompeluun. Kun työmäärä kasvoi, palkkasin ompelutaitoisia kotiäitejä lisäkäsiksi. Tämä malli on toiminut hienosti: äidit saavat ommella kotona lastenhoidon ohessa, itse määrittelemällään työtahdilla”, luonnehtii Maitotyttö-merkin Milla Koskinen.

Myös Hujaus-vaatemerkin omistajat istuvat suunnittelupöydän ääreen aina lasten  nukkuessa.

”Meistä on yrittäjinä tullut äärimmäisen tehokkaita. Päiväuniajat käytetään todellakin hyödyksi ja työinspiraatiota ei paljon tarvitse odotella” Iina Purontaus kertoo.

Maitotyttö-merkin vaatteet ovat suomalaisten ompelevien kotiäitien käsialaa.

Omakohtainen kokemus tuo alalle

Imetysvaatteiden valmistajien tarinat ovat hyvin samasta puusta veistettyjä: perustaja on itse löytänyt itsensä äitiyden myötä uudesta elämäntilanteesta, eikä markkinoilta ole löytynyt mieluisaa päällepuettavaa. Niinpä toimeen on pitänyt tarttua itse.

”Esikoiseni syntyi 2010 syksyllä. En löytänyt mistään mieleisiä ja täysin toimivia imetysvaatteita joten päätin kokeilla tehdä sellaisen itse. Ammatiltani olen ohjelmistosuunnittelija, joten melkoinen oppimiskäyrä oli edessä vaatteen valmistuksessa, mutta kyllähän siitä hyvä tuli”, muistelee Maitotyttö-vaatteiden perustaja Milla Koskinen.

PidiBob-vaatemallistosta löytyy myös juhlavampi mekko, joka silti mahdollistaa helpon imetyksen.

Samansuuntainen tarina on uudella PidiBob-merkin perustajalla, Mira Wellingillä:

”Toisen raskauden jälkeen vatsalihakseni eivät palautuneet nopsaan ja kilojakin jäi muutama sulatettavaksi. Kaipasin rentoja ja laadukkaita tunikoita, joissa olisi mukava imettää. Halusin, että voin lähteä iloisella mielellä ulos talosta ja tuntea näyttäväni hyvältä. En löytänyt kaupoista vaatteita, jotka olisivat miellyttäneet silmää, joten siitä se ajatus sitten lähti”, Welling kertoo.

Mistä nimi

”Hujaus sanana symboloi imetyksen kestoa; siinä hetkessä se täyttää koko elämän, mutta jälkikäteen ajateltuna monenkin vuoden imetystaival on ohi hujauksessa. Hujauksen tarkoituksena on tehdä imetysajasta, kesti se sitten viikkoja tai vuosia, äidille ja lapselle helppoa ja mukavaa.”

”PidiBob on nimi yhdistelmä kahden tyttäreni ”masunimistä”. Ensimmäinen tyttäreni kasvoi vatsassa Pidipadinä ja toinen sai tekonimen Bobi Kätyrit-elokuvan mukaan.”

”Myllymuksut juontaa juurensa yrityksen sijaintiin, kotitilallamme on vanha meijeri- ja myllyrakennus, jonka puutarhassa omat lapset viihtyivät retkeilemässä ja leikkimässä.”

”Nimeä pohdin pitkään, samalla kun vaate kehittyi: halusin jotain suomalaista, rehellistä ja raikasta. Maitotyttö sopi siihen aivan täydellisesti.”

Muita tämän lukeneita kiinnostivat myös:

 

Mitä mieltä olet artikkelista?