Lääkkeet, ruokalait ja lisäravinteet...mikä olikaan sallittua, mikä puolestaan kiellettyä? Kurkkaa listasta, niin tiedät!

Julkaistu 6.12.2015

Lääkkeet

Kipulääkkeet

Aspiriinia ei suositella imetysaikana käytettäväksi kivunhoitoon käytettävin annoksin, sillä lääkettä erittyy äidinmaitoon. Aspiriinin on epäilty olevan vaarallista pienille lapsille.

Paracetamolin (esim. Panadol) käyttö on turvallista myös imettäjälle.

Ibuprofeeni (esim. Burana) soveltuu myös käytettäväksi imetysaikana.

Allergialääkkeet

Pseudoefedriiniä (esim. Duact) sisältävät lääkkeet eivät sovellu imettäjille, sillä niiden käyttö voi vähentää maidontuloa. Lääkkeellä on myös keskushermostovaikutuksia.

Setiritsiiniä (esim. Zyrtec, Histec) sisältävien antihistamiinivalmisteiden käytöstä imetysaikana tulee keskustella lääkärin kanssa, sillä seritsiini erittyy rintamaitoon.

Loratadiinia (Esim. Tuulix) sisältävät allergialääkkeet sopivat myös imettäville äideille.

Masennuslääkkeet

Jos masennusläkkeiden käyttö imetysaikana ylläpitää äidin hyvinvointia, masennuslääkkeiden käyttöä ei pidä lopettaa imetyksen vuoksi. Masennuslääkkeiden pois jättäminen voi altistaa äidin synnytyksenjälkeiselle masennukselle, mikä vaikuttaa myös lapsen hyvinvointiin.

Lääkehoidosta on aina hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa jo ennen raskautta tai viimeistään raskausaikana.

Antibiootit

Valtaosa antibiooteista soveltuu myös imetyksen aikana käytettäväksi. Yleensä lääkettä kulkeutuu maitoon niin pieniä määriä, ettei siitä ole haittaa lapselle.

Lapsen suolen toimintaa kannattaa kuitenkin seurata äidin antibioottikuurin aikana. Lääkäriin on syytä ottaa yhteyttä, jos imetetyllä lapsella ilmenee ripulia.

Luontaistuotteet

Luontaistuotteita ei suositella käytettäväksi imetysaikana, sillä niiden turvallisuutta ei voida taata. Luontaistuotteista on löydetty tuoteselosteessa ilmoitettujen aineiden lisäksi myös myrkyllisiä lääkekasveja, raskasmetalleja ja synteettisia lääkeaineita.

Luontaistuotteita ei testata systemaattisesti.

Ruoka ja juoma

Raaka liha

Esimerkiksi tartarpihvi voi aiheuttaa toksoplasmavaaran raskausaikana. Imetettäessä vaaraa ei kuitenkaan ole, sillä toksoplasma ei tartu äidinmaidon välityksellä. Pihvin voi siis imetysaikana syödä halutessaan myös raakana.

Maksa

Maksa sisältää runsaasti retinoidimuotoista A-vitamiinia. A-vitamiinin jatkuva liikasaanti voi aiheuttaa turhan korkeita A-vitamiinipitoisuuksia, minkä vuoksi maksaa kannattaa aina syödä kohtuudella.

Maksaruokien rajoittamista suositellaan raskaana oleville, sillä liiallinen A-vitamiini voi aiheuttaa sikiövaurioita. Imetyksen aikana maksaa saa kuitenkin syödä yleisten suositusten mukaisesti.

Merilevä

Merilevävalmisteet sisältävät runsaasti jodia, minkä vuoksi niitä ei pidä käyttää ravintolisänä. Liiallinen jodi kertyy maitoon ja voi vaikuttaa lapsen kilpirauhasen toimintaan.

Esimerkiksi sushin nauttiminen kohtuudella sopii kuitenkin myös imettäjille, sillä sushin sisältämät jodimäärät eivät kasva liian suuriksi.

Korvasienet

Korvasieniä ei suositella imettäjän ruokavalioon edes ryöpättyinä, sillä ne sisältävät myrkkyä nimeltä gyromitriini. Gyromitriini on sienimyrkky, joka voi vaikuttaa keskushermostoon sekä maksan ja munuaisten toimintaan ja on lisäksi todennäköisesti syöpävaarallinen aine.

Pellavansiemenet

Pellavansiemenet sisältävät kadmiumia ja syaanivetyä, eikä niitä tulisi syödä runsaita määriä imetysaikana. Pellavansiemenrouhetta tulee siitä vapautuvan syaanivedyn vuoksi välttää kokonaan.

Kokonaisten pellavansiemenien käyttö tulisi olla lyhytaikaista tai satunnaista, ja rajoittaa määrä korkeintaan 1-2 ruokalusikallista/ pv. Pienet määrät siemeniä esimerkiksi leivän päälle ripoteltuna eivät aiheuta terveyshaittoja.

Petokalat

Sisävesien petokaloista etenkin hauki sisältää erityisen paljon elohopeaa, eikä sitä suositella raskaana olevan tai imettävän äidin ruokavalioon. Myös muiden petokalojen, kuten mateen, kuhan ja ahventen käyttöä kannattaa rajoittaa.

Itämeren lohi ja yli 17 cm silakka sisältävät haitallisen paljon dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Siksi niitäkin kannattaa syödä imetysaikana enintään 1-2 kertaa kuussa.

Yrtit

Yrttejä voi käyttää turvallisesti mausteena ruoanlaitossa. Ravintolisänä tai lääkekäytössä yrttejä ei suositella imettäjille mahdollisten haittavaikutusten vuoksi.

Allergisoivat ruoka-aineet

Imettäjän ei tarvitse välttää yleisesti allergisoivia ruoka-aineita, kuten sitrushedelmiä, pähkinöitä tai kananmunia ns. varmuuden vuoksi. Ruokavalioon liittyvistä mahdollisista rajoituksista on aihetta keskustella neuvolassa, jos lapsella ilmenee allergiaoireita.

Karkit ja limonadit

Imettäjille ei suositella runsasta makeisten ja sokerin käyttöä, sillä herkut vievät tilaa terveellisemmiltä vaihtoehdoilta. Herkuttelu kannattaa pitää kohtuudessä, ja pyrkiä mahdollisimman monipuoliseen ruokavalioon.

Makeisissa ja limonadeissa käytetyt makeutusaineet, esimerkiksi asesulfaami (E950), aspartaami (E951), sukraloosi (E955) ja stevioliglykosidi (E960), ovat kohtuukäytössä turvallisia myös imetysaikana.

Kofeiini

Kahvi, tee, virvoitusjuomat (esim. Coca Cola, Pepsi) ja energiajuomat sisältävät runsaasti kofeiinia. Kofeiini vaikuttaa keskushermostoon ja voi aiheuttaa vauvalle levottomuutta. Siksi imettäjän on syytä rajoittaa näiden juomien käyttöä.

Olisi suositeltavaa, että päivittäinen kofeiininsaanti olisi enintään 200mg, eli 2 kupillista kahvia.

Alkoholi

Pieni viinilasillinen ruuan kanssa silloin tällöin on sallittu myös imettäjille. Humalahakuista alkoholinkäyttöä pitää kuitenkin välttää imetysaikana, ja humalatilan jälkeen tulee imetyksessä pitää tauko, kunnes äiti on täysin selvä.

Äidinmaidon alkoholipitoisuus on sama, kuin äidin veren alkoholipitoisuus. Alkoholi on keskushermostomyrkky, jota pienen lapsen elimistö ei osaa vielä kunnolla käsitellä ja lisäksi lapsen keskushermosto on alkoholin haitoille erityisen herkkä. Vaikka imetettäessä vauvalle siirtyvän alkoholin määrä on pieni, alkoholista saattaa olla lapselle haittaa.

Turvallista rajaa vauvan alkoholin saannille ei ole asetettu. Imettäjän on hyvä muistaa, että vauvan käsittely alkoholin vaikutuksen alaisena on riskialtista.

Lähteet: Evira, Teratologinen tietopalvelu

 

 

Mitä mieltä olet artikkelista?