Siiri Nurmenniemi, 35, synnytti esikoisen 2 vuotta sitten. Lapsen pelättiin kasvavan suurikokoiseksi, joten synnytys jouduttiin käynnistämään. Maidon heruminen viivästyi, lapsen paino putosi ja Siiri myöntyi tuttipulloruokailuun. Syntyi kierre, jossa Siiri ei päässyt koskaan täysimettämään esikoistaan. Nyt hän pelkää, että sama tapahtuu myös toisen lapsen kohdalla. Siiri on nyt raskausviikolla 22.

Viimeksi päivitetty 4.4.2017

”Esikoisen synnytys piti käynnistää 2 viikkoa ennen laskettua aikaa. Painoennuste oli silloin 4,2 kiloa ja lapsen pelättiin kasvavan todella isoksi. Pelkäsin itsekin ison lapsen synnytystä”, Siiri kertoo.

Synnytys käynnistettiin 2 viikkoa ennen laskettua aikaa.

”Synnytys meni käynnistymisen jälkeen tosi nopeasti. Se kesti vain noin 6 tuntia. Menetin litran verta ja olin synnytyksen jälkeen pitkään todella heikkona”, Siiri kertoo.

Maito ei lähtenyt herumaan. Vauva sai ensin luovutettua äidinmaitoa, mutta pian korvike tuli käyttöön. Myös tuttipullo astui heti synnytyksen jälkeen mukaan kuvioihin.

”Bilirubiiniarvot olivat huonot ja lapsi joutui sinivalohoitoon. Suositeltiin, että annan pulloruokaa, kun hörppyyttäminen olisi ollut hidasta. Valohoidon aikana annoimme sitten korviketta pullosta”, Siiri sanoo.

Tuttipullo pilasi vauvan imuotteen

Siiri oli huolissaan lapsen sinivalohoidosta ja bilirubiiniarvoista. Imetyskysymys jäi sivummalle.

”Koska pulloa ehdotettiin, takerruin siihen, että se on paras vaihtoehto. Kyseessä kun oli ensimmäinen lapsi, minua huolestutti, ettei vauva olisi liian pitkään pois sinivalohoidosta. Jälkikäteen olen miettinyt, että ehkä siinä olisi ehtinyt hörppyyttää maitoa”, Siiri muistelee.

Hörppyyttämällä vauva ei opi väärää imutekniikkaa. Pulloruokinta puolestaan häiritsee imetystä ja on usein täysimetyksen epäonnistumisen takana. Näin kävi myös Siirin lapselle.

Temperamentiltaan kärsimätön lapsi oppi nopeasti, että maitoa saa helposti tuttipullosta ja rinnan imeminen vaatii enemmän vaivaa. Vauva ei suostunut enää rinnalle.

Kotona odotti ihanan vauva-arjen sijaan sietämätön pullorumba

Siiri ei halunnut, että lapsi joisi pelkkää korviketta. Niinpä synnytyksestä väsynyt äiti joutui aloittaa äidinmaidon pumppaamisen.

”Yritin tarjota rintaa mahdollisimman eri tavoilla. Hän ei siihen kuitenkaan suostunut. Pariksi sekunniksi tarttui rintaan ja sitten piti ottaa pullo esille”, Siiri kertoo.

Synnytyksestä väsyneen äidin jaksaminen oli pullojen kanssa koetuksella.

”Pullorumba – pullojen peseminen, keittäminen ja maidon pumppaminen – kesti todella pitkään. Nyt jännittää, ettei imetys onnistu seuraavankaan lapsen kanssa. En tiedä jaksanko samaa rumbaa enää uudestaan”, Siiri pohtii.

Imetys onnistui ensimmäistä kertaa vasta kun lapsi oli 3 kk vanha

Takana oli lukemattomia kertoa rinnan tarjoamisyrityksiä, kun lopulta lapsi suostui jäämään rinnalle.

”Se oli ihmeellinen hetki. Lapsi oli silloin 3 kk. Olimme mökillä. Huone oli hämärä ja viileä. Laitoin tyypilliseen tapaani lasta unille ja tarjosin hänelle rintaa. Yleensä hän halusi heti pullon. Mutta lapsi jäikin rinnalle. Hän vain itse oivalsi, että rinnalla oleminen onkin ihan kivaa”, Siiri kertoo.

Jatkuvista imetysyrityksistä huolimatta, Siiri oli menettänyt uskonsa. Lapsen imemään oppiminen tuli täytenä yllätyksenä.

”En ollut uskonut, että pääsisimme koskaan imetykseen saakka. En koskaan täysimettänyt, joten lapsi sai lähinnä pieniä maitoshotteja minulta”, Siiri kertoo.

Kun Siiri lopetti imetyksen lapsen ollessa 1,5-vuotias, lapsi haikaili pitkään rinnan perään.

Seuraavan lapsen imettäminen hirvittää

Siiri on raskausviikolla 22. Hän on hyvin huolissaan imetyksen onnistumisesta.

”Tämäkin lapsi saattaa olla iso, sillä miehelläni on suurikokoisuutta suvussa. Jos synnytys jälleen käynnistetään, joudunko jälleen pulloruokkimaan lastani”, Siiri pohtii.

Istukka on myös asettunut alhaalle. Jos istukka ei nouse, Siirille joudutaan tekemään sektio. Myös sektio luo haasteita täysimetyksen onnistumisen kannalta. Haasteista huolimatta Siiri on toiveikas ja uskoo täysimetyksen onnistuvan, olivat olosuhteet sitten minkälaiset tahansa.

”Olen jossain määrin viisaampi kuin esikoisen kanssa. Osaan olla kärsivällisempi. En anna vauvalle niin helposti pulloa, jos joudun antamaan lisämaitoa. Sanon myös voimakkaammin kätilöille, että toivon täysimetyksen onnistuvan. Uskon, että saan kätilöiltä vielä enemmän tukea imetykseen, kunhan osaan itse ilmaista asian paremmin”, Siiri kertoo.

Siiri kertoo kokeneensa Imetyksen tuen Facebook-ryhmän erittäin hyväksi paikaksi tuen saamisen kannalta. Ryhmässä saa sekä vertaistukea että virallisten tukiäitien apua.

Näin käynnistetty synnytys vaikuttaa imetykseen

”Käynnistetyn synnytyksen vaikutusta imetykseen ei ymmärretä täysin. Tiedetään kuitenkin, että käynnistyksellä on merkitystä imetyksen onnistumiseen. Maito voi nousta hitaammin myös sektion jälkeen. Imetys näissä tapauksissa saattaa vaatia erilaista huomiota”, Vauvantai-synnytysvalmennuksen kehittäjä Silja Seppänen kertoo.

Näiden seikkojen tiedetään vaikuttavan:

  • Aikaisemmilla viikoilla syntynyt lapsi saattaa olla taitamattomampi ja vaatia enemmän harjaannusta rinnan imemisen suhteen.
  • Synnytys käynnistetään synteettisellä oksitosiinilla. On näyttöä, että synteettisen hormonin käyttö vaikuttaa synnyttäjän omaan hormonituotantoon kielteisesti. Tämä puolestaan voi haitata maidon herumista.
  • Käynnistetty synnytys voi olla kivuliaampi, jolloin synnyttäjä ottaa herkemmin epiduraalipuudutuksen. Epiduraalin tiedetään myös vaikuttavan äidin hormonituotantoon ja lapsen kykyyn imeä.

Imetyksen onnistuminen on kiinni monesta tekijästä

”On myös muita seikkoja, jotka vaikuttavan täysimetyksen onnistumiseen. Esimerkiksi lapsen ikä, äidin stressitasot, ihokontaktin määrä ja varhainen pulloruokinta vaikuttavat imetykseen”, Seppänen kertoo.

Jos odottaja tietää, että hänen synnytyksensä käynnistetään tai että hänelle tehdään sektio, kannattaa hakeutua imetystiedon äärelle. Vauvan pääseminen rinnalle heti syntymän jälkeen on esimerkiksi yksi tärkeä täysimetyksen onnistumista tukeva tekijä. Näin voidaan menetellä myös sektion jälkeen.

 

Mitä mieltä olet artikkelista?