Rikkoutuneet rinnanpäät tekevät kipeää ja saattavat toisissa tapauksissa jopa estää imetyksen kokonaan. Kätilö kertoo, mitkä seikat vaikuttavat rinnanpäiden rikkoutumiseen.

Kysymys:

Hei! Odotan esikoistani rv 29 ja ongelmanani ovat rikkoontuneet rinnanpäät, johtuen atooppisesta ihostani. Iho meni rikki jo n. kymmenisen viikkoa sitten. Välillä onnistun saamaan rinnanpäiden ihon hoidettua kuntoon, mutta ilo kestää yleensä vain muutaman päivän. Ilmakylvyt, keittosuolahauteet, bepanthenit on kokeiltu.

Tällä hetkellä ainut konsti, joka pitää tilanteen suht stabiilina on medelan ns. maidonkerääjät, joissa on ilmareiät. Ilman niitä rinnan joutuessa kosketuksiin mihin tahansa kankaaseen, alkaa jälleen rikkoontuminen, verestäminen ja kudosnesteen (?) tihkuminen.

Olen erittäin motivoitunut imettämään syntyvää lastani, mutta alan todella olemaan huolissani kuinka tulen siihen pystymään rinnanpäiden ollessa nyt jo näin huonossa kunnossa.

Onko vielä jotain, mitä voisin kokeilla? Kortisonirasvoja olen pyrkinyt välttämään. Mihin asioihin minun tulisi kiinnittää huomiota vauvan synnyttyä imetyksen suhteen, miten voisin ehkäistä tilanteen pahenemista?

Vastaus: 


Kysyjällä on ollut ongelmia rintojen ihon ehjänä pysymissä jo raskausaikana. Hiiva- tai bakteeritulehduksen poissulkemiseksi kannattaa ehdottomasti käydä lääkärissä jotta saat rintojen ihon kuntoon ennen imetystä. Jos rinnoistasi erittyy jo ternimaitoa eli kolostrumia, voit kokeilla puristaa kolostrumtipan nännien suojaamiseksi. Mietoja kortisonivoiteita voi käyttää sekä raskaus- että imetysaikanakin ihon paikallishoitoon. Lääkärin harkinnan mukaan ihonhoitoon voidaan määrätä reseptillä myös vahvempia paikallistuotteita tai suun kautta otettava kortisonilääkitys.


Merkittävin tekijä nännien ja nännipihan rikkoutumisessa imetyksen aikana on huono imuote ja tai huono imetysasento.  Huonossa imuotteessa vauvan ote rinnasta jää kapeaksi ja vauva ottaa suuhunsa liian pienen osan nänniä ja nännipihaa. Tällöin imetys on kivuliasta sillä nänni jää vauvan suussa liian eteen ja hankautuu kovaa kitalakea vasten. Nännin iho rikkoontuu tällöin herkästi. Joskus syynä voi olla myös esimerkiksi kireä kielijänne, joka estää vauvaa saamasta riittävän suurta osaa rinnasta suuhunsa. Tämä voidaan helposti korjata pienellä toimenpiteellä jo synnytyssairaalassa. Paras tapa korjata rikkoutunut iho on korjata vauvan otetta. Jos haavaumat paranevat hitaasti vauvan otteen korjaantumisesta huolimatta, voi syynä olla hiiva- tai bakteeritulehdus.


Hyvässä imetysasennossa äiti saa autettua vauvansa rinnalle siten, että nänni jaa nenän ja ylähuulen väliin jolloin vauva kääntää itse päätään yläviistoon (ns. linnunpojan asentoon) ja pudottaa alaleukaansa alaspäin avaten suunsa ammolleen. Vauva ottaa nännin ja osan nännipihasta syvälle suuhunsa.


Hyvä imuote ei tee kipeää, vauvan alahuuli on kääntyneenä ulospäin ja kieli tulee alaikenen yli. Vauvan suupielten välinen kulma on lähellä suoraa viivaa.


Imetysten välissä ihoa voidaan suojata äidinmaitotipalla tai lanoliinilla. Maidonkerääjien käyttö on toki mahdollista myös imetysaikana, mutta etenkin maidon noustua ne saattavat painaa rintoja ja altistaa tiehyttukoksille ja jopa rintatulehduksille.


Meri Haahtela, kätilö


 


Mitä mieltä olet artikkelista?  

JAA
Edellinen artikkeliOnko potalla käyntiä harjoiteltava?
Seuraava artikkeliGreippimehu ja hedelmällisyys