Mistä tietää, milloin lapsi on valmis jäämään lastenvahdin hoiviin? Kuinka vanhempien tulisi toimia, jotta hoitoon jääminen olisi lapselle mahdollisimman stressitöntä? MLL:n asiantuntija vastaa.

Viimeksi päivitetty 15.4.2013

Ennemmin tai myöhemmin vanhemmuuden taipaleella tulee se hetki, jolloin tarvitaan lastenhoitajaa. Mitä tulee ottaa huomioon, jotta lastenhoitajan käyttäminen sujuisi mukavasti? Mannerheimin lastensuojeluliiton Vahvuutta vanhemmuuteen –hankkeen erityissuunnittelija Johanna Sourander antaa vinkkejä.

Ei tiettyä ikärajaa

 

Vanhempia usein askarruttaa, minkä ikäisen lapsen uskaltaa jättää ulkopuolisen hoitajan hoiviin. Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta –  lapset ja perheiden tilanteet ovat erilaisia.

”On vaikea määritellä jotain tiettyä ikää, jolloin lapsi on valmis jäämään ulkopuolisen hoitajan hoiviin. On tärkeää pohtia asiaa oman lapsen kannalta. Lapsi voi reagoida hoitoon jäämiseen eri tavoin, persoonansa, ikänsä ja kehitystasonsa mukaan. Tärkeintä on, että lapsella on turvallinen ja hyvä olo hoitajan kanssa ja hänen tarpeensa huomioidaan”, Sourander sanoo.

Hoitajan tuttuus ja hoitoajan pituus vaikuttavat myös asiaan.

”Se toki vaikuttaa, että onko hoitaja täysin vieras lapselle vai esimerkiksi isovanhempi tai ystävä, jonka kanssa lapsi on jo viettänyt paljon aikaa. Sekin vaikuttaa kuinka pitkästä hoitoajasta on kyse, tunti on eri asia kuin puoli päivää tai koko ilta.”

Lue myös: Saako äiti harrastaa?

Muistutusta vanhempien paluusta

Souranderin mukaan pienimmille lapsille hoitajan hoiviin jääminen saattaa tuntua turvattomalta.

”Alle 3-vuotias lapsi ei pysty pitämään yllä mielikuvaa vanhemmistaan pitkää aikaa. Lapsen kannalta on tärkeää, että hän pystyy ymmärtämään sen, että vanhemmat ovat poissa vähän aikaa, mutta tulevat pian takaisin. Hoitaja voi auttaa lasta kertomalla ja muistuttamalla hänelle asiasta. ”

Lapsen – ja lapsenvahdin – kannalta on helpompaa,  jos lapsella on keinoja ilmaista itseään.

”Olisi hyvä, jos lapsi osaisi ilmaista tarpeitaan niin, että hoitaja ymmärtää häntä mahdollisimman hyvin ja pystyy vastaamaan lapsen tarpeisiin”, Sourander korostaa.

Lue myös: Vanhempia – mutta myös rakastava pari

Aluksi harjoitellen

”On hyvä, jos lapsella on mahdollisuus rauhassa tutustua hoitajaan yhdessä omien vanhempien kanssa. On myös parempi harjoitella hoidossa oloa ensin lyhyt aika kerrallaan”, Sourander sanoo.

Hän kehottaa myös havainnoimaan lasta hoitajan seurassa.

”Omaa lasta kannattaa tarkkailla, kun hoitaja tulee tutustumaan. Lapsi kertoo paljon eleillään ja olemisellaan siitä, miltä hänestä tuntuu hoitajan seurassa.”

Lue myös: Näin palkkaat lastenhoitajan

Tilanteen mukaan

Lapsenvahdin käyttöä on hyvä miettiä lapsen kehitysvaiheidenkin kannalta.

”Hoitoon jääminen voi olla lapselle rankka kokemus, jos se ajoittuu esimerkiksi vahvimpaan vierastamisvaiheeseen. Jokainen tilanne kannattaa miettiä erikseen ja lapsen kannalta”, Sourander sanoo.

Apua ikävään

Lapsi saattaa hoidon aikana ikävöidä, mutta hyvä hoitaja keksii keinot ikävän lievitykseen.

”On luonnollista ja ymmärrettävää, että lapsella on hoitajan kanssa olleessaan välillä ikävä vanhempiaan. Lasta voi helpottaa, jos hänellä on oma rakas lelu tai turvarätti. Hoitaja voi myös katsella lapsen kanssa valokuvia vanhemmista ja kertoa jonkun konkreettisen asian avulla aikataulusta, esimerkiksi että vanhemmat tulevat sen jälkeen kun on käyty ulkona leikkimässä. Hoitaja voi helpottaa lapsen ikävää suhtautumalla lapseen rauhallisesti, lempeästi ja ymmärtävästi, noudattamalla lapselle tuttuja tapoja ja rutiineja sekä pysymällä itse rauhallisena”, Sourander sanoo.

Lue myös: Lapsen temperamentti ja resurssit

Vanhempien käytös tärkeässä roolissa

Lapsen jättäminen hoitajalla on usein vanhemmillekin kova paikka. Souranderin mielestä hoitajaan tutustumisesta ja valmistautumisesta on hyötyä vanhemmillekin.

”Myös vanhempien kannalta on helpottavaa, kun heillä ja lapsella on ollut mahdollisuus yhdessä tutustua hoitajaan ja kertoa hänelle lapsen luonteesta, tavoista ja perheen rutiineista. Vanhemman kannattaa valmistautua itse henkisesti hoitoon jättämiseen, jotta voit eroamisen hetkellä pysyä rauhallisena. Vanhemmalla on lupa olla surullinen, jos siltä tuntuu, mutta silti on tärkeää, että hän viestii lapselle, että kaikki on hyvin.”

Vanhemman kannattaa kiinnittää huomiota omaan käytökseensä erohetkellä. Parhaimmillaan tunnelma on leppoisa ja lapselle tulee luottavainen olo.

”Hoitaja kannattaa toivottaa tervetulleeksi ja ottaa hänet kiireettömästi vastaan. Vanhempien ei kuitenkaan kannata viivytellä lähtöä vaan toivottaa rauhallisesti ja lempeästi mukavia leikkejä hoitajan kanssa, antaa hali ja sitten lähteä. Vaikka lapsi olisi itkuinen ja takertuisi vanhempaan, on tärkeä viestiä omalla käytöksellä, että kaikki sujuu hienosti vaikka eron hetkellä tuntuu hankalalta.”

Kiirettä ja hosumista olisi hyvä välttää.

”Kiire hermostuttaa niin lapsia kuin aikuisia. Hoitoon jäämistä voi pyrkiä valmistelemaan niin hyvissä ajoin, että leppoisalle tunnelmalle on mahdollisuus. Kun vanhemmat palaavat, on hyvä hetken ajan levähtää yhdessä lapsen kanssa ja antaa huomiota ennen muihin puuhiin ryhtymistä”, Sourander tuumii.

Mitä mieltä olet artikkelista?