Mitä lapselle kannattaa pakata mukaan päiväkotiin?
Varavaatteita, lämpimiä vaatteita, viileitä vaatteita, vaippoja! Muistitko ihan varmasti kaiken? Lastentarhanopettaja Elina Rosti kertoo, mitä vanhempien kannattaa ottaa huomioon, kun lapsi aloittaa päiväkodissa.
Korvapuustit ja luunapit ahkerassa käytössä suomalaisperheissä
Tukistamista, luunappia, korvapuustia tai muita lievempiä, kuritusväkivallaksi miellettyjä keinoja käytetään suomalaisperheissä hyvin usein: Joka toista alle 13-vuotiasta on kuritettu fyysisesti kotonaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Joka viides vanhempi on sitä mieltä, että kuritusväkivalta on sopivaa lasten kasvatuksessa.
Potalle opettelu: Milloin se kannattaa aloittaa ja mitä lapselta voi odottaa?
Potalle opettelu ei ole hätähousun hommaa. Neuvolapsykologi Pirjo Latvanen kertoo, mitä pottakoulun päällystön on syytä pitää mielessä.
Äiti, valehtelun mestari
Äitiyden myötä nainen oppii uusia, välttämättömiä taitoja. Yksi niistä on valehtelun taito. Mallamoija kertoo tuoreessa blogimerkinnässään, kuinka paljon helpompaa elämä lapsen kanssa on, kun silloin tällöin voi lasketella luikuria.
Uhmaikäinen kasvaa itsenäiseksi
Itsenäisyyden ja kärsivällisyyden kehitykseen kuuluu myös omien kykyjensä ja lahjojensa löytäminen ja ilo siitä että noudattaa omia toiveitaan ja tarpeitaan. Itsenäisyyden myötä myös oma tahto vahvistuu. Muisti on nyt niin kehittynyt, että lapsella on selvä käsitys siitä, mikä on vialla, jos hän ei saa tahtoaan läpi – ja tämä tietysti lisää taisteluhalua.
”Äidille tulee paha mieli…” – Syyllistävän kasvatuksen jäljet voivat seurata aikuisuuteen asti
”Olisit nyt tyytyväinen, kun äiti on tehnyt niin paljon töitä tämän asian eteen. Äiti on tehnyt kaikkensa, että sinulla olisi kaikki hyvin.” Näin äidit saattavat syyllistää lastaan. Kuulostaako tutulta?
Mitä jos lapset ovat täysin erilaisia – miten kasvattaa kahta temperamentiltaan eroavaa lasta?
Samassa perheessä voi hyvinkin olla kaksi täysin toisistaan poikkeavaa lasta. Kaksi erilaista lasta tuntuu vaativan kaksi erilaista kasvatustapaa. Lue kehityspsykologian professori Kaisa Aunolan vinkit, miten kasvattaa samassa perheessä erilaisia lapsia.
Ota lapsi mukaan kodin askareisiin – nämä kotityöt taaperokin osaa
Lapsi kannattaa ottaa kotitöihin mukaan jo taaperona – näin hän oppii vastuuta ja saa onnistumisen kokemuksia yhteisistä askareista. Lue jutusta, mistä "kotihommista" on hyvä aloittaa!
Haluatko, että lapsestasi kasvaa huonokäytöksinen öykkäri? Näillä vinkeillä onnistut!
Jos tavoitteenasi on kasvattaa lapsestasi kuriton öykkäri, jolla on pohjattomasti vaatimuksia ja josta toisten on vaikea pitää, noudata tätä 10 kohdan listaa, niin onnistut.
5 typerintä kasvatusvinkkiä
Verkko on täynnä ihmisiä, jotka haluavat kertoa, kuinka lapset pitäisi kasvattaa. Lue Vau.fi:n lista viidestä typerästä kasvatusneuvosta.
”Tyttö saa rassata mopoja ja poika leikkiä prinsessaa”
Saako pojalle pukea vaaleanpunaista? Mitä jos tytöllä onkin lyhyt tukka? Etusivulla aiemmin ilmestynyt artikkeli Tyttö voi olla poikamainen, mutta poika ei saa olla tyttömäinen innosti myös foorumilaiset pohtimaan sukupuolistereotypioita. Nyt Vau.fi:n foorumilaiset kertovat, kuinka he itse ottavat sukupuolistereotypiat huomioon kasvatuksessa.
Lempeä loppu lapsen ruutuhetkelle – näin irrotat taaperon tabletista tai televisiosta
Television tai tabletin kirkas ruutu hurmaa lapsen siinä missä aikuisenkin – lastenohjelmat ja -pelit muuttuvat osaksi pientenkin lasten arkea. Mutta kun tulee aika sulkea ruutu, moni lapsi aloittaa helposti kovaäänisen protestin. Mistä mielenpahoitus johtuu ja miten lapsen ruutuhetken saa lopetettua lempeästi?
19 seikkaa, jotka sinun on hyvä tietää taaperoista
Netti on kyllä pullollaan tietoa vauvoista ja raskaudesta. Vanhemman todelliset haasteet alkavat kuitenkin, kun vauva täyttää vuoden ja siirtyy taaperoklaaniin. Tässä muutama seikka, jotka on syytä tietää jo ennen lapsen muuttumista vauvasta taaperoksi.
Vanhempi, yritä olla käyttäytymättä näin
Vanhemmuus tuo tullessaan miljoona hyvää syytä olla itsestään ylpeä. Valitettavasti mukana tulee myös yhtä monta syytä potea huonoa omaatuntoa. Hyvän vanhemmuuden kriteerien täyttäminen on jokaista vanhempaa koskettava haaste. Vaikka vanhempi olisi miettinyt hyvin tarkkaan, miten haluaa lapsensa kasvattaa, lipsumisia tapahtuu jokaiselle. Vau.fi listasi kymmenen vanhempien yleistä mokaa.
Ennakoimalla eroon taaperon tönimisvimmasta
Pureminen, töniminen, hiuksista repiminen... Näitä tavallisia taaperoelämän vaiheita. Mutta miten toimia, kun taapero tönii muita? Vau.fi:n foorumin äidit kertovat, kuinka ovat saaneet tönimisen taltutettua.
Eeva ei leiki lapsensa kanssa mielikuvitusleikkejä: ”Se ei ole aikuisen tehtävä”
Pitäisikö vanhempien leikkiä lastensa kanssa vai antaa lasten leikkiä kavereidensa kanssa? Yhden lapsen Eeva-äiti pitää vanhempien jatkuvaa leikkimistä lapsen kanssa jopa esteenä lapsen itsenäistymiselle. Asiantuntija ei ole asiasta samaa mieltä
Esiopetuksessa saa jokainen sopivasti haastetta
Jyväskylän Mäki-Matin päiväkodissa alkavat ensimmäiset eskarilaisten eli Pulmusten aamupiirit. Aluksi istutaan alas, kysellään kuulumisia ja keskustellaan, mikä päivä tänään on ja ketkä ovat paikalla. Sitten lapset jakaantuvat kahteen ryhmään. Tänään on luvassa kieli ja vuorovaikutus -nimellä otsikoitua ohjelmaa, ja lapset oppivat kirjaimia.
Näin käytöksesi muokkaa lastasi
Lapsen persoonallisuus on osin synnynnäinen, mutta se muovautuu vielä paljon lapsuuden ja nuoruuden aikana. Vanhemmilla on kehityksessä erittäin suuri merkitys. Tärkein lähtökohta vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle on, että vanhempi tutustuu lapseensa – ja itseensä. Vain omat motiivinsa ja painolastinsa tunnistamalla aikuinen voi auttaa lasta kasvamaan tasapainoiseksi ja luottavaiseksi aikuiseksi.
Asiantuntija: Supernannyn tuhmuustuoli on nöyryyttävä ja julma rangaistus
Supernannyn kaltaiset televisio-ohjelmat pitäisi kieltää. Ne viljelevät julmaa oletusta, että lapset ovat kuriton ”ihmislaji”, joka on kesytettävä ja rankaisemalla opetettava tavoille, brittiasiantuntija kritisoi.
Kasvatus on opastamista
Monien mielestä sanalla kasvatus on vähän kielteinen kaiku. Se voi tuoda mieleen autoritaariset vanhemmat ja lapset, jotka kuuliaisina alistuvat vanhempien määräysvallan alle. Olisikin ehkä parempi ajatella niin, että sinulla on tehtävä, jota voisi verrata opastukseen. Lapsi on maailmassa uusi tulokas, ja sinun tehtävänäsi on näyttää, kuinka täällä selviydytään.
Miten kertoa lapselle lemmikin kuolemasta?
Lemmikki on monessa perheessä ollut lapsen rinnalla jo lapsen syntymästä lähtien, joten sen kuolema on lapselle pysäyttävä kokemus. Lapsen suru on erilaista kuin aikuisen, sillä lapsi vasta harjoittelee tunteidensa kohtaamista ja käsittelyä – siksi aikuisen apu on tarpeen.
Miten selittää lapselle homous? Homo neuvoo
”Lapsia on suojeltava homojen tapaamiselta – kunnes sinä, arvoisa vanhempi, olet keksinyt miten selität lapsillesi meidän homojen olemassaolon”, päivän vierasbloggari Cary Vaughn kirjoittaa ja tarjoutuu auttamaan.
Elsa-asuun pukeutunutta pikkupoikaa arvosteltiin bussipysäkillä – näin äiti vastasi!
Haylee Bazenin poika pukeutuu välillä Elsa-asuun, sillä hän pitää äitinsä kanssa Disney-prinsessoista. Kun bussipysäkillä tuntematon nainen alkoi arvostella äitiä ja hänen poikaansa pojan Elsa-asun vuoksi, Haley päätti kirjoittaa naiselle julkisen vastauksen.
Lapsi näki vanhemmat harrastamassa seksiä – mitä nyt tehdä?
Useimmat vanhemmat harrastavat seksiä. Ja joskus lapset saattavat pölähtää paikalle todistamaan tapahtumaa. Voiko seksin näkemisestä olla lapselle haittaa, ja miten asiaa tulisi käsitellä hänen kanssaan?
Tyttö voi olla poikamainen, mutta poika ei saa olla tyttömäinen
Rasavilli tyttö on helpompi hyväksyä kuin tyttömäinen poika, poikakulttuuria tutkiva Tuija Huuki sanoo. Liian tiukat sukupuoliraamit eivät tee hyvää kummallekaan sukupuolelle, tutkija muistuttaa.
Toinen tiukkis, toinen pehmo? Kasvatustyylit törmäyskurssilla
Mielipide-erot kasvatuksessa tulevat usein esille vasta lapsen kasvaessa. Puolisot saattavat havahtua siihen, etteivät he ole kasvattamisessa samoilla linjoilla.
”Enkö minä ole vanhempani ajan arvoinen?” – Näin tärkeää on viettää kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa!
Kun vauva syntyy, hänen ja äidin välillä on kahdenkeskinen suhde. Vauvalle kahdenkeskisyys on luonnollista. Pian lapsi voi viettää kahdenkeskistä aikaa myös isän ja esimerkiksi isovanhempien kanssa. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu. Lue, miten tärkeää olisi taata lapselle kahdenkeskisiä hetkiä.
”Mitä ranskalainen äiti tekisi?”
Minkä maan kasvatus tuottaa maailman parhaita lapsia? Ranskan tietenkin, vihjailee amerikkalainen toimittaja Pamela Druckerman uudessa kirjassaan.
Älä sano näitä kolmea asiaa lapsellesi
Vanhemmuus on välillä rankkaa. Kun lapsi kiukkuaa jatkuvasti ja väsymys painaa, vanhemman pinna kiristyy joskus liikaa. Lapselle tuleekin joskus sanottua ikävästi. Vanhemmalta saatu palaute vaikuttaa kuitenkin valtavasti lapsen kehittyvään itsetuntoon. Syyllistävät ja häpeää aiheuttavat kommentit ovat lapselle erityisen vahingollisia. Lapsen tekojen kritisointi lapsen persoonan sijaan onkin taito, jota vanhemman kannattaa tosissaan harjoitella.
Lapseen kohdistuu sekä hyödyllisiä että haitallisia odotuksia – vanhemman on hyvä oppia tunnistamaan niiden ero
Lapsen kohdistuvat odotukset voivat parhaassa tapauksessa tukea lapsen kehitystä. Kaikki odotukset eivät kuitenkaan ole hyviä, sillä jotkin niistä voivat syödä lapsen itsetuntoa. Näin erotat hyvät ja huonot odotukset toisistaan.
Tällaisia leluja lapsesi tarvitsee
Pallot, kirjat ja palikat ovat perusleluja, joita lapsi käyttää monella eri tavalla vuosien ajan.
Mitä kaikkea joudutkaan opettamaan lapsellesi – 8 itsestään selvää asiaa
Aikuisille monet jutut ovat itsestään selviä. Verotoimiston lähettämiä tärkeitä papereita ei esimerkiksi syödä, eikä autotielle juosta päätä pahkaa. Lapsella ei kuitenkaan ole mitään käsitystä aikuisten oudoista tavoista. Lue kahdeksan tärkeää käyttäytymissääntöä, jotka joudut takomaan lapsesi päähän.
Kieltoja, nalkutusta, huutoa, hoputusta, jäähyjä – vai voisiko kasvatus olla jotain aivan muuta?
Tuntuuko kasvatustyö joskus toivottomalta? Lue 10 käytännönläheistä vinkkiä, miten voit omilla toimillasi saada lapsesi käytöksen kukoistamaan.
Suuri tavaramäärä ei tue vauvan kehitystä – ”Missään ei sanota, että lapsi tarvitsee leluja”
Mikä merkitys leluilla on lapselle? Mitä lapsi voi lelujen avulla oppia – tai päätöksellä jättää lelu kaupan hyllyyn? Aikuisella on leluilla leikittäessä tärkeä rooli.
Homomyönteisyys on lapsen etu
Usein argumentoidaan, että vanhempien homous on lapsen edun vastaista. Todellisuudessa ympäristön homovastaisuus tuottaa lapsille haittaa.
Kasvatus alkaa kommunikoinnilla
Vuorovaikutus luo pohjan kasvatukselle. Muutaman viikon ikäinen lapsi on oppinut tuntemaan vanhempien tapoja ja sen, millaista on yhdessä heidän kanssaan. Kaikkein pienimpien lasten tapauksessa ei tosin puhuta kasvatuksesta. Ensimmäiset kuukaudet olisi käytettävä uuteen ihmiseen tutustumiseen sekä siihen, että hän tutustuisi sinuun ja muuhun perheeseen.
Mikä motivoi lasta?
Äitiä kiinnostaisi metsäretki, mutta lapsi haraa vastaan. Mikä avuksi? Maanitellako pilttiä vaikkapa herkuilla tai uusilla leluilla vai löytyisikö parempia keinoja? Miten herättää lapsen oma innostus erilaisia asioita, monenlaista tekemistä ja oppimista kohtaan? Asiantuntija neuvoo.
Päiväkodin aloitus – vanhempien mielestä tämä on sopiva ikä
Päiväkodin aloitus on jännittävä paikka niin vanhemmalle kuin lapselle. Mikä on siihen sopivin ikä? Vanhempien käsityksiin asiasta vaikuttaa muun muassa lapsiluku.
Tee kodista lapselle turvasatama – ja 9 muuta tapaa osoittaa, että rakastat
Ole läsnä lapsen elämässä, muista helliä ja anna rakkautesi näkyä! Lue kaikki kymmenen rakastavaa kasvatustapaa.
Ongelmista taidoiksi
Muksuoppi on kasvatustyöväline, jonka avulla lapsen ongelmat käännetään taidoiksi. Opin avulla lapsi etenee vaihe vaiheelta kohti taidon hallitsemista.
Leikki-ikäinen oppii tekojensa seurauksia
Niillä kokemuksilla, joita lapsella on vuorovaikutuksesta kotona, on suuri merkitys sille, kuinka hän selviytyy muissa yhteyksissä. Jos lapsi on oppinut, että hänen aloitteisiinsa suhtaudutaan myönteisesti, on suurempi mahdollisuus, että hänellä on tarpeeksi itseluottamusta lähteä maailmaan myönteisin tuntein: hänellä on jotain annettavaa, ja hänet otetaan hyvin vastaan.
Kuinka tytöistä tulee tyttöjä ja pojista poikia?
Monen lasta odottavan mielessä pyörii yksi kysymys ylitse muiden: ”Kumpi se on, tyttö vai poika?” Sukupuolierojen on katsottu – ja edelleen katsotaan – vaikuttavan valtavasti lapsen tulevaisuuteen.
Sukupuoleton kasvatus – haitaksi vai hyödyksi lapselle?
Nykyään lapset saavat liikkua sukupuolirajojen yli helpommin kuin aikaisemmin. Äärimmäistä individualismia korostavat kasvatusopit saattavat sisältää kuitenkin ongelmia.
Mieti, miten puhut lapsestasi
Laiska, jörö, hidas, rasittava, mahdoton, aggressiivinen. Monet vanhemmat määrittelevät lapsensa ajattelemattomuuttaan tietynlaiseksi. Negatiiviset määritelmät saattavat alkaa toteuttaa itseään, psykologi varoittaa.
Äiti, näin tuet parhaiten poikalapsesi kehitystä
Äiti on tärkeä kaikille lapsille. Äidin ja pojan suhteessa on kuitenkin omat erityispiirteensä, jotka on hyvä ottaa huomioon kasvatuksessa. Asiantuntija kertoo, miten äiti voi parhaiten tukea poikansa kehitystä.
Tyttö, poika, vai sittenkin vain vauva? Sukupuolisensitiivisen kasvatuksen voi aloittaa heti syntymästä
Kun vauvalle juttelee ja häntä hoitaa, kannattaa miettiä vauvaa yksilönä, ei biologisen sukupuolensa edustajana. Sanojen lisäksi myös vanhemman omalla esimerkillä on vahva merkitys lapsen käsitemaailmalle.
Empaattisuutta voi opettaa ja oppia – 10 neuvoa lapsen empatiakyvyn vahvistamiseksi
Jos haluat lapsesi kasvavan empaattiseksi ja ystävälliseksi ihmiseksi, sinun on opetettava hänelle, mitä se tarkoittaa. Lapsi- ja perhepsykologi Richard Weissbourd Harvardin yliopistosta listaa kymmenen tapaa tehdä niin.
Vanhempien vaikeat lapsuudenkokemukset periytyvät usein vauvalle
Äidin odotusaikanaan kokema voimakas stressi vaikuttaa syntyvään vauvaan ja vaikutukset voivat näkyä koko elämän. Jos äidin tai isän omat lapsuudenkokemukset ovat vaikeita, oman lapsen odottaminen ja saaminen voivat laukaista ahdistuksen ja elämänhallinnan vaikeudet.
Runsas ruudun tuijotus voi viedä lapsen keskittymiskyvyn vuosiksi – näillä käytännön vinkeillä onnistut ruutuajan rajoittamisessa
Runsas ruutuaika varhaisvuosina voi häiritä lapsen kykyä oppia keskittymään. Vaikka ongelmia ei ilmenisi pikkulapsiaikana, niitä voi esiintyä myöhemmin.
Empaattisuuden pohja rakentuu jo vauvaiässä, mutta lisäksi sitä on tärkeää opettaa – myös perheen ilmapiirillä on väliä
Pienet lapset eivät osaa huomioida toisia samalla tavalla kuin aikuiset. Kyky empaattisuuteen kasvaa iän mukana. Pelkkä ikä ei kuitenkaan riitä, sillä muiden huomioiminen pitää opettaa lapselle kädestä pitäen.
Piirretyissä paljon väkivaltaa
Disney-tuotanto ja japanilaiset piirretyt. Erityisesti niitä kannattaa välttää, jos haluaa rajoittaa lastensa väkivallan katselua. Läheskään kaikki tv:n "lastenohjelmat" eivät sovi kaikenikäisille lapsille, mediatutkija Annikka Suoninen sanoo.
Anna lasten leikkiä itsekseen ja keskenään – se on hyväksi heidän mielenterveydelleen
Vapaa leikki vanhempien valvovan katseen ulottumattomissa tukee lapsen mielenterveyttä. Asiaa on tutkittu Yhdysvalloissa.
Kun lapsi lyö
Taaperoikäiset voivat olla todellisia nyrkkisankareita ja raivottaria. Vanhempien kannattaa kuitenkin pitää pää kylmänä, vaikka lapsen käytös olisi kuin kauhuelokuvasta.
Kiukkukohtaus päällä? Älä jätä taaperoa yksin tunnekuohuun
Kun taaperoa kiukuttaa, vanhemmat saattavat reagoida jättämällä uhmakohtauksen huomioimatta. Pientä kiukkupussia ei kuitenkaan saisi jättää selviämään tunnemyrskystä yksin. Lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen selittää, miksi.
Jos on lapsella kavereita vauvana, on niitä hänellä myös myöhemmin
Vuoden ikäisten lasten kavereiden määrä ennakoi ystävien määrää tulevaisuudessa. Asia selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta.
Luunappi otsaan
Jos pomo ei saa alaistaan muuten ruotuun, hänen kannattaa kokeilla, josko tukistamisesta olisi apua. Jos pariskunnalle tulee riitaa, voi kumpi tahansa osapuoli palauttaa kurin ja järjestyksen vaikkapa napsauttamalla reippaan luunapin toisen otsaan. Jos kadulla kohtaa kurittomasti käyttäytyvän – vaikkapa syljeskelevän ja kiroilevan – aikuisen,...
Myös lapsella on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen – siksi häntä ei saa pakottaa halaamaan
Halaamaan pakottaminen voi olla lapselle sekä ikävää että vahingollista: se viestittää, että lapsen keho ei ole hänen omansa, vaan toisten päätäntävallan alla.
Joutilaan vanhemman jalanjäljillä
Nykymaailma on pahasta. Lapset opetetaan kulutushyödykkeitä vaativiksi inttäjiksi ja vanhemmat tukehtuvat ylitöihin. Tom Hodgkinsonin kirja Joutilaat vanhemmat pyrkii vapauttamaan perheet taloussykkeen ikeestä.
”Se ei voi lähteä irti” ja 8 muuta tärkeää neuvoa pippelistä
Oikeanlainen pippelietiketti on hyvä omaksua jo varhain. Näin neljän poikalapsen äiti neuvoo omiaan.
Miksi lapsi valehtelee? Leikki-ikäinen ja koululainen puhuvat palturia eri syistä
Lapsi valehtelee tai narraa monesta syystä. Pikkulapsen kohdalla ei välttämättä ole edes kyse tietoisesta luikurin laskettelusta, mutta kouluikäinen tietää jo paremmin.
Älä nalkuta, uhkaile tai rankaise lasta tunteista – opettele sen sijaan ymmärtämään, miksi lapsi kiukuttelee
Parin vuoden korvilla lapselle iskee ensimmäinen uhmaikä. Itsenäistymiskausi on tärkeä vaihe lapsen kehityksessä, vaikka se koetteleekin usein koko perheen hermoja. Asiantuntija varoittaa vanhempia haitallisista tavoista suhtautua lapsen kiukkuun.
Pelottelu on kätevä kasvatuskeino
Uhkailu ja pelottelu eivät ole lainkaan hullumpia kasvatuskeinoja, Vau.fi:n bloggari Mallamoija tuumaa. Hän kysyy: ”Kasvatammeko me nyt ihmisiä, jotka kuvittelevat, että kaikesta pahasta selviää pienellä nurkassa istumisella ja että kaikki on hyvitettävissä pelkällä anteeksipyynnöllä?”
Uimaan opettelua – selkeät ohjeet vauvasta kouluikäiseen
Australiassa uimataitoinen kolme- tai nelivuotias lapsi ei ole mikään ihme, ja vedestä pelastautumisen taitoja harjoitellaan alle yksivuotiaasta asti. Veteen tutustuminen alkaa jo vauvana. Uimaohjaaja Sirje Perendi kertoo, millaisilla harjoituksilla eri-ikäisten lasten kanssa kannattaa vedessä edetä.
Rajojen asettaminen on muutakin kuin käskemistä – ”Myös vanhemman on elettävä ohjeidensa mukaisesti”
On selvää, että nukkumaanmenosta ja syömisistä päättää vanhempi. Mutta mitä muuta rajoihin kuuluu? Mitä oikeastaan tarkoitetaan sillä, että lapselle on asetettava rajat? Miten se tapahtuu? Kotikasvatusta tutkinut psykologian tohtori Merja Korhonen vastaa.
Kiristäminen ja uhkailu – osa kasvattajan arkea
Uhkailu ja kiristäminen kuulostavat karskeilta kasvatuskeinoilta. Silti jokainen vanhempi on joutunut tilanteeseen, joka muistuttaa rangaistuksella uhkailua tai kiristystä. Kasvatustieteen professori Juha T. Hakala pohtii käytännön hyötyjä ja haittoja.
Vanhemmat puuttuvat liikaa lastensa tekemisiin – rohkaise ja auta, mutta älä hyysää
Vanhemmat uskovat itsenäisyyteen kannustamisen olevan tärkeää lapsen kehitykselle. Silti he toimivat usein juuri päinvastoin. Näin tuet lapsen kasvua omatoimisuuteen.
Tärkeintä elämässä? Nämä asiat vanhempi toivoo lapsensa oppivan
Kunpa vain lapseni saisi elää onnellisen elämän! Se on varmasti jokaisen vanhemman toive. Vanhemmilla onkin usein mielessään kirkkaana monia asioita, jotka he haluavat lastensa oppivan. Viisautta ammennetaan usein oman elämän varrella kertyneistä kokemuksista. Tällaisia elämänohjeita vanhemmat haluavat antaa lapsilleen.
Uhmaikäisen lapsen oma tahto on rajaton mutta häilyväinen – uhmariidassa vanhemman on osattava olla aikuinen
Kuinka välttää tilanne, jossa uhmaiästä tulee todellinen taistojen tanner? Koska lapsi vasta opettelee tahtomaan, vanhemman tehtäväksi on olla rauhallinen ja johdonmukainen opas pienelle kiukkupussille.
Mistä ja miten kehua lasta?
Miten hieno hyppy! Ihana piirros! Lapsia kehutaan nykyään kaikesta. Amerikkalaiset kasvatusalan asiantuntijat neuvovat laittamaan jäitä hattuun, sillä liialla ja vääränlaisella kehumisella voi olla lukuisia haittavaikutuksia.
Lapsen yksityisyyden kunnioittaminen unohtuu monelta – mieti, mitä kerrot lapsestasi leikkipuistossa ja sosiaalisessa mediassa
Omat lapset ovat vanhemmille aina mieluinen puheenaihe. Lapsen hauskoista kommelluksista ja mieltä painavista asioista keskustellaan toisten vanhempien kanssa välillä hyvinkin avoimesti. Mutta tuleeko joskus paljastettua liiankin arkaluontoisia asioita?
Vanhemmat eivät osaa olla aikuisia lapselle
Lasten kasvatus on surkeassa jamassa, väittää kasvatusoppaiden bestseller-tehtailija ja lastenpsykiatri Michel Winterhoff. Ja syy on tietysti vanhempien.
Tuntuuko siltä, että lapsi ei kuuntele? Älä heti tulkitse uhmakkuudeksi tai tottelemattomuudeksi
Joskus vanhemmista tuntuu, että lapsi ei ota kuuleviin korviinsa yhtäkään vanhempien pyyntöä. Lasten ja nuorten psykologi Saara Saulio kertoo, miten saada lapsi kuuntelemaan.
Puhu rohkeasti pimpistä ja pippelistä – lapsen seksuaalikasvatuksessa tärkeintä on avoin ja luonteva asenne
Milloin seksuaalikasvatus pitäisi aloittaa? Miten suhtautua, jos lapsi koskettelee sukuelimiään? Milloin lapselle pitäisi puhua seksistä? Lue asiantuntijan vinkit eri ikäisten lasten seksuaalikasvatukseen.
Piiskaamatta paras – psykologi tyrmää aataminaikaiset opit
”Jotkut sanovat, että kodista on tehtävä lapsille turvallinen. Minä sanon, että lapsista on tehtävä kodille turvallisia”, kristillinen fundamentalistipastori Michael Pearl kirjoittaa uskonnollispainotteisessa kasvatusoppaassa To Train Up a Child. Pearlin mukaan lapsesta tulee syntinen rikollinen, jos vanhemmat laiminlyövät lapsen piiskaamisen. Psykologi Anne Posa kertoo, miksi väkivaltaa ei pidä käyttää kasvatuksessa.
Kehu tytön tekemisiä äläkä ulkonäköä – ja viisi muuta arvokasta neuvoa tyttölasten vanhemmille
Opituista – ja usein tiedostamattomista – roolimalleista irti pääseminen vaatii vanhemmilta aktiivista työstämistä. Siihen avuksi kokosimme 6 täsmäneuvoa tyttölapsen vanhemmille.
Miksi lapsi määräilee ja manipuloi vanhempiaan? Saatat kasvatustyylilläsi tietämättäsi rohkaista lasta siihen
Kun lapsi haukkuu, määräilee ja jopa alistaa vanhempiaan, syitä etsitään usein lapsesta: miten hänestä nyt tuollainen on tullut? Katse kannattaa kuitenkin kääntää vanhempien suuntaan. Tässä kolme kasvatustyyliä, joilla varmasti mennään metsään.
Ole myötätuntoinen itsellesi ja toisille äideille – näin teet sen
Viisi harjoitusta, joiden avulla voit opetella myötätuntoa sekä itseäsi että toisia kohtaan. Mitä myötätuntoisempi olet, sitä paremmin pystyt nauttimaan elämästä.
TV ja lastenohjelmat – kannattaako lapsen katsoa televisiota?
Lasten television katselu jakaa mielipiteitä. Yksi haluaa suojella lastaan lastenohjelmien väkivallalta, toinen ei salli yhtään televisiota lapselle, kolmas antaa television pauhata koko päivän taustalla. Vau.fi:n foorumilla äidit kertovat suhtautumisestaan tv-katseluun.
Marketin kassalla mitataan vanhemman auktoriteetti
Ajatteletko mielessäsi kasvatustilanteen tietynlaiseksi, mutta arjen pyörityksessä et pystykään pitämään näkemyksestäsi kiinni? Päädytäänkö perheessäsi jatkuvasti sellaisiin ratkaisuihin, jotka lapsi on saanut määritellä? Jos on näin, perheessäsi saattaa olla auktoriteettiongelma.
Saako toisen lasta komentaa? Näissä tilanteissa asiantuntija ei puuttuisi – ja näin vastaavat vanhemmat
Vieras leikki-ikäinen lapsi etuilee ja tönii leikkipuiston liukumäessä. Tulisiko käytökseen puuttua komentamalla lasta? Katso, miten lukijat vastasivat kyselyyn siitä, saako jonkun muun kuin oman lapsen toimintaan puuttua.
Lapsi tarvitsee vastuuta
Leikki on lapsen työtä ja vastuun kantaminen perheen hyvinvoinnista ei kuulu lapselle? Ei aivan. Lapsen kuuluu kantaa vastuuta ja huolehtia asioista perheessään, sillä silloin lapsi tuntee, että hänellä on merkitystä. Lapset kokevat vastuun tärkeänä osana hyvää elämää, sosiaalityön tohtori Susanna Helavirta sanoo.
Henkinen väkivalta vahingoittaa lasta, mutta jää helposti tunnistamatta – vähättelyllä ja pelottelulla on kauaskantoiset seuraukset
Henkinen väkivalta lasta kohtaan jää monesti fyysisen väkivaltakeskustelun varjoon. Sanoilla ja suhtautumisella lapseen on kuitenkin valtava merkitys, ja henkinen väkivalta voi jättää elämän mittaiset arvet.
Puhu lapselle rohkeasti pimpistä ja pippelistä!
Joillekin lapsille puhutaan pimpin ja pippelin sijaan esimerkiksi "etupyllystä", joka on käännös häveliäästä brittilästä rantautuneelle "front bottomille". Asiantuntija pitää kiertoilmausten käyttöä huonona ajatuksena.
Jo leikki-ikäinen voi oppia lukemaan
Lukemaan opetellaan tavallisesti 6-7 -vuotiaana koulun ensimmäisellä luokalla. Lapsella on kuitenkin valmiuksia lukutaidon oppimiseen jo aiemmin. Tutkimusten mukaan noin kolmannes suomalaislapsista osaa lukea koulun alkaessa.
Lapsenhoitoa vanhaan malliin
"Tauti-itiöitä" vilisevällä lattialla ryömiminen oli Arvo Ylpön mielestä 60 vuotta sitten vastenmielistä, jos ei peräti vaarallista. Entä mitä kirjoitettiin eräässä kasvatusoppaassa ruumiillisesta kurituksesta 1940-luvun alussa?
Uhmaikä, tahtoikä – välttämätön vaihe lapsen kehityksessä
Lapsi heittäytyy lattialle, kiljuu ja kieltäytyy kaikesta mitä vanhemmat ehdottavat. Uhma on raskasta aikaa vanhemmille, mutta samalla se on elintärkeä vaihe lapsen persoonallisuuden kehityksessä.
Kasvit kasvattavat pientä hoitajaansa monella tavalla
Yhteisen puutarhaharrastuksen aloittaminen maksaa vain muutaman euron, mutta antaa yllättävän paljon. Jo pieni hetki kasvin hoitamista yhdessä voi tuoda perheenjäsenet lähemmäksi toisiaan ja lisätä valtavasti lapsen hyvinvointia.
Itsetunnon portailla
Raisa Cacciatore luennoi 13.3. Jyväskylässä lasten itsetunnosta. Lue, mitä neuvoja Väestöliiton asiantuntijalääkäri antaa vanhemmille.
Ruumiillinen kuritus lisää lapsen aggressiivisuutta
Piiskaaminen ja muu ruumiillinen kuritus on monin tavoin haitaksi lapsille. Se myös lisää lasten aggressiivisuutta, Pediatrics-lehdessä julkaistu yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.
Mitä muutkin ajattelevat – ja 9 muuta asiaa, joita äidin ei pitäisi sanoa tyttärelleen
Äidillä on erittäin suuri vaikutus lapsen maailmankuvan ja itsetunnon kehitykseen. Useimmille äideille lapsen huomaavainen kohtelu on itsestäänselvää, mutta toisille sattuu välillä ylilyöntejä. Mutta miksi äidit ovat joskus ilkeitä lapsilleen ja mitä rumista kommenteista voi seurata?
Lapsen elämää: liikaa aikatauluja ja liian vähän leikkiä
”Mulla ei oo mitään tekemistä.” Tuttu lause lapsiperheessä. Mutta mitä olisi vanhemman tehtävä sen kuullessaan? Organisoida lapselle tekemistä? Ei, vastaavat kasvatuksen asiantuntijat.
Lasten itsetyydytys: yleistä ja normaalia
Jo sikiöillä havaitaan omien sukupuolielinten koskettelua ja usein lapset kiinnostuvat omasta alapäästään hyvin varhaisessa vaiheessa. Lasten kiinnostus itsetyydytykseen voi kuitenkin olla aikuisille vaikea aihe.
Joulupukki tuo kilteille lapsille leluja – ja 8 muuta emävaletta taaperoille
Vanhemmat syöttävät lapsilleen vaikka miten paksua pajunköyttä. Varsinkin taaperot joutuvat elämään varsinaisessa valheiden verkossa. Lue, miten sinäkin huijaat omia lapsiasi!
Lapsen itsetunnon tukeminen on vanhemman tärkeimpiä tehtäviä – kaikki alkaa hyväksyvästä katseesta
Lapsen itsetunnon tukeminen on yksi tärkeimmistä asioista, jonka vanhemmat voivat lapsensa hyväksi tehdä.
Näin pilaat poikalapsen! 6 tuhoisaa kasvatustapaa
Usein ajatellaan, että pojat kestävät mitä tahansa. Näin ei kuitenkaan ole. Lue lista vääristä kasvatusperiaatteista, joita noudattamalla pojille aiheutetaan psyykkisiä vaurioita.
Onko lapsen kasvattaminen aivopesua?
Kasvatukseen kuuluu omien tapojen, asenteiden ja arvomaailman siirtäminen lapselle. Muuttuuko kasvatus jossain vaiheessa aivopesuksi?
Älä kasvata lapsestasi suorittajaa – näin lapsen tekemisissä ja harrastuksissa säilyy ilo
Suorituskulttuuria pidetään yhtenä syynä lasten lisääntyville mielenterveyden ongelmille. Onnistumisen paineet kasautuvat lasten niskaan monelta suunnalta. Kehityspsykologi Kaisa Aunolan mukaan vanhemmat voivat kuitenkin omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, kuinka pakottaviksi lapsen suorituspaineet kehittyvät.
Lapset pomottavat ja piinaavat vanhempiaan – nämä vanhemmat ovat vaaravyöhykkeellä!
Lapset testaavat, kuinka pitkälle he voivat mennä. On kyse lapsen tahdosta suhteessa muiden tahtoon: Jos huudan tarpeeksi, saanko haluamani? Jos itken, saanko haluamani? Jos saan raivarin, antaako äitini periksi? On toimintatapoja, jotka saattavat vanhemman alttiiksi joutua lapsensa pomottamaksi. Tunnistatko niistä itsesi?
Tunnekylmyyttä voi esiintyä jo taaperoiässä – piirteeseen kannattaisi puuttua mahdollisimman varhain
Useimmat taaperot ja leikki-ikäiset käyttäytyvät välillä tunnekylmästi, mutta kaikkea törppöilyä ei voi laittaa ikäkauden piikkiin. On tiettyjä piirteitä, jotka tutkimuksien mukaan jatkavat kehittymistään jopa aikuisuuteen asti – ja voivat aiheuttaa vuosien kuluessa yhä vakavampia ongelmia.
Älä lähde mukaan lapsen raivokohtaukseen – näin kohtaat tunnemylläkkään joutuneen lapsen
Kun lapsi raivoaa, vanhemmat päätyvät usein reagoimaan tunteeseen tunteella. Lapsen räjähtävään raivoon on kuitenkin syytä suhtautua toisenlaisella tavalla. Asiantuntijat antavat 6 erilaista vinkkiä raivon käsittelemiseen.
30 asiaa, jotka jokaisen vanhemman pitäisi tietää taaperoajasta
Vanhemmat välttyisivät monelta shokilta, jos joku vain kertoisi heille etukäteen mitä tuleman pitää. Elämä taaperoiden kanssa ei aina suju kuin unelma.
Minuuden rajat rakentuvat läheisyydessä – kosketus on vauvan kehitykselle elintärkeää
Lapsi tarvitsee runsaasti kosketusta kehittyäkseen psyykkisesti eheäksi persoonaksi. Koskettamisella on paljon arvokkaita vaikutuksia: viime kädessä lapsen koko minuus rakentuu kosketuksen varaan.
Sanoa yhtä, kuulla toista
Vanhempi saattaa kuvitella olevansa yksiselitteinen ja selkeä sanomisissaan, mutta silti usein vaikuttaa siltä aivan kuin lapsi kuulisi asiat täysin toisin. Vierasbloggari Jona konkretisoi.
Neuvoksi neuvottelu
Ajattelemme yleisesti, että parivuotiaat lapset eivät neuvottele. He joko ovat kavereita tai sitten tappelevat keskenään. Kasvatustieteilijä Torgeir Alvestad esittää, että asia on toisin. Hänen mukaansa lasten pitäisi saada neuvotella keskenään.
Noitia ja paholaisia
Nykysadut ovat melko säyseitä verrattuna vaikkapa Grimmin veljesten kirjaamiin hurjiin tarinoihin. Ovatko tämän päivän sadut soveliaampia lapsille vai ovatko ne jo liian kilttejä?
Riehuminen kielletty – Päiväkotien ja koulujen säännöt sopivat paremmin tytöille kuin pojille
Päiväkoti- ja koulumaailmaa hallinnoidaan säännöillä, jotka sopivat paremmin tytöille kuin pojille. Väestöliiton Miehen Aika -projektin palvelunkehittäjä Miguel Reyes kertoo poikien ongelmista tyttömäisessä maailmassa.
Sosiaaliset taidot
Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä kunnioittaa niin itseään kuin muitakin. Tämän kaksoiskompetenssin kehittymiselle on tärkeää, että lapsi oppii pienestä pitäen ottamaan muut huomioon ja tekemään yhteistyötä.
Näin ehkäiset lapsen mielenterveysongelmia: jaa ilo hänen kanssaan!
Myönteisten tunteiden jakaminen lapsen kanssa on avain lapsen terveen itsearvostuksen kehittymiseen. Samalla syntyy kyky huomioida muut ihmiset. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan hyvällä vuorovaikutuksella voidaan ehkäistä käytösongelmia ja masennusta.
Alasti oman lapsen edessä? ”En todellakaan!”
Monissa maissa vanhemmat eivät uskalla esiintyä alasti lastensa seurassa. Nakuileville suomalaisille kainostelu on tosin vierasta. Lue muiden kulttuureiden suhtautumistavoista alastomuutta kohtaan.
Oppia tavoille, mitä se oikein tarkoittaa?
Meillä aikuisilla on monia tapoja, joista emme aina ole itse tietoisia. Kenties tarkkailemmekin enemmän muiden tapoja? Ja panemme erityisesti merkille tavat, joita pidämme silmiinpistävinä tai epäkäytännöllisinä ja jotka ehkä katsomme huonoiksi. Mitä sitten lasten "tavoille opettaminen" tarkoittaa?
Mitä lapsen tulisi oppia?
Lapsi saa jo ensi kokemuksistaan lähtien perusvalmiuksia ja -tietoja itsestään ja ympäristöstään. Se muodostaa pohjan lapsen oppimiselle – aikanaan koulussa mutta ennen kaikkea elämässä.
Ruutuaikasääntöjä
Telkkarit, kännykät, tietsikat, läppärit, konsolit, tabletit ja muut ruutuvekottimet ovat osa tavallista arkeamme. Kun kaiken laskee yhteen, saavat perheen pienimmätkin usein aimo annoksen ruututuijottelua. Kuinka paljon lapsi saisi viettää aikaa ruudun ääressä? Millaiset ovat hyvät ruutuaikasäännöt?