Vanhemmuus tuo tullessaan miljoona hyvää syytä olla itsestään ylpeä. Valitettavasti mukana tulee myös yhtä monta syytä potea huonoa omaatuntoa. Hyvän vanhemmuuden kriteerien täyttäminen on jokaista vanhempaa koskettava haaste. Vaikka vanhempi olisi miettinyt hyvin tarkkaan, miten haluaa lapsensa kasvattaa, lipsumisia tapahtuu jokaiselle. Vau.fi listasi kymmenen vanhempien yleistä mokaa.

1. Kitinästä hermostuminen


 


Vanhempia neuvotaan ottamaan tyynesti vastaan kaikki lapsen tunneryöpyt ja sanoittamaan ne lapselle ymmärrettävällä tavalla. Aina se ei kuitenkaan välttämättä onnistu. Etenkin uhmaikäisen lapsen vanhemman kestokyky on joskus olla kovalla koetuksella. Kun tilanteeseen lisätään vielä rahahuolien ja työelämän aiheuttama stressi, vanhemman rauhallisuus voi olla vaakalaudalla. Joskus lapsen kiukku tarttuu itsepintaisesti myös vanhempaan ja lopputuloksena on kaksi toisilleen lapsenomaisesti kiukuttelevaa olentoa. Lapselle rähjääminen jää anteeksipyyntöjenkin jälkeen kaihertamaan taantumistaan ihmettelevän vanhemman mieltä.

2. Lapsen tahtoon taipuminen

Ihannevanhempi asettaa lapselleen selkeät rajat. Joskus vanhemmilla voi kuitenkin olla kiusaus antaa periksi lapsensa vaatimuksille. Karkkipäivä on yleinen joustamiskohde lapsiperheissä. Ruokakaupassa kiukkukohtaus laantuu nopeammin, jos ostoskoriin napataan lapsen himoitsema karkkipatukka. Vaikka lapselle selitetään, että kyseessä on harvinainen poikkeustilanne, joustamisesta voi koitua harmia myöhemmin. Kun sokerinhimoinen lapsi nostaa metakan myös seuraavalla kauppareissulla, vanhempi tietää, että hän voi syyttää tilanteesta vain itseään.

3. Internetin selailu lapsen kanssa seurustellessa

Aito läsnäolo ja lapsen kuunteleminen on tärkeää. Lapsen tulisi saada kokemus, että hänestä ollaan kiinnostuneita. Poissaoleva vanhempi viestittää lapselle aivan päinvastaista. Arjessa tulee kuitenkin eteen tilanteita, jolloin on suuri kiusaus keskittyä johonkin muuhun kuin lapsen kanssa seurusteluun. Joskus esimerkiksi sähköpostin katsominen tuntuu välttämättömältä samaan aikaan, kun lapsi on kertomassa oman päivänsä kohokohdasta. Kun vanhempi myöhemmin kysyy, mitä lapsi olikaan aiemmin kertomassa, lapsi ei enää muista asiaa. Katumus ja huono omatunto ovat tällöin vanhemman taakkana.

Lue myös: Menikö lapseni pilalle?

4. Lupausten rikkominen

Lupausten tekeminen on helppoa, mutta valitettavasti niiden rikkominen on vielä helpompaa. Ennemmin tai myöhemmin vanhemman eteen tulee tilanne, ettei annettua lupausta ole yksinkertaisesti mahdollista pitää. Lapselle luvattu kalareissu saattaa osoittautua mahdottomaksi flunssan vuoksi tai isoäidin hautajaiset osuvat samalle päivälle sovitun seikkailupuistoretken kanssa. Hyvän syyn olemassaolo ei auta syyllisyydentuntoista vanhempaa, sillä pettymyksen aiheuttaminen lapselle on aina yhtä tuskallista.

5. Johdonmukaisuudesta tinkiminen

Jokainen vanhempi lienee kuullut säännön: johdonmukaisuus on kasvatuksen A ja O. Jämäkkä vanhempi, jonka sanaan voi luottaa, tuo lapselle turvaa. Epäjohdonmukaisuus taas voi olla lapselle hämmentävää. Jämäkimmänkin vanhemman tarkkaavaisuus kuitenkin herpaantuu joskus ja lapsen sääntörikkomus jää havaitsematta. Esimerkiksi koiran hännästä vetämistä ei aina edes huomata, vaikka normaalisti aikuinen lopettaisi toiminnan välittömästi. Myös epäselvissä tapauksissa vanhempi saattaa jättää helposti reagoimatta lapsen toimintaan. Syytöntä on turha nuhdella. Kun lapsi tarkoituksella rikkoo tuttuja sääntöjä yhä uudelleen ja uudelleen, vanhempi pohtii, mihin kaikkeen olisikaan pitänyt puuttua.

Lue myös: Kova todellisuus saa lapsen valehtelemaan

6. Epäkannustava kommentointi

Vanhemmilla on keskeinen tehtävä lapsensa terveen itseluottamuksen ja itsetunnon tukemisessa. Joskus vanhempien suusta kuitenkin lipsahtaa myös varsin epäkannustavia kommentteja. Lasten ominaisuuksista keskustelu muiden vanhempien kanssa on helppo, mutta riskialtis tapa löytää yhteinen puheenaihe. Kriittisen arvioinnin ja vertailun kohteena oleminen ei yleensä ole lapselle miellyttävää. Esimerkiksi lapsen kutsuminen kömpelöksi saa lapsen kokemaan, että hän on epäonnistunut vanhempansa silmissä. Valitettavasti lapselle aiheutettu paha mieli huomataan usein vasta, kun virhe on jo tapahtunut. Huonon omatunnon poteminen sammakon lipsauttamisen jälkeen on miltei väistämätöntä.

7. Omien unelmien tuputtaminen lapselle

Lapsen omien haaveiden selville saaminen voi olla haasteellista. Vanhemmilla saattaa siksi olla suuri kiusaus ohjata lastaan tekemään asioita, joista he ovat itse haaveilleet. Kuka ei haluaisi jakaa hohdokkaimpia kokemuksiaan rakkaidensa kanssa? Retkeilystä elämänsisältönsä saanut vanhempi vie myös lapsensa mielellään metsään tarpomaan, eikä aina ota kuuleviin korviinsa lapsen vastalauseita. Joskus vasta kipeitä rakkojaan itkevän lapsen valitus saa vanhemman havahtumaan ajatukseen, ettei lapsi ehkä sittenkään olisi halunnut viettää koko kesää Lapissa telttaillen. Tällöin vanhemman on helppoa syyttää itseään huonoksi isäksi tai äidiksi.

Lue myös: Lapsi tarvitsee vastuuta

8. Lapsen kautta kilpaileminen

Aito lapsen onnistumisista iloitseminen valaa lapseen itseluottamusta. Toisinaan vanhemmat kuitenkin kiinnittävät liikaa huomiota lapsen saavutuksiin. Esimerkiksi varhaisesta lukemaan oppimisesta tai kehittyneistä jalkapallotaidoista on kutkuttava keskustella muiden vanhempien kanssa. Lapsen kehityksen vertailu muihin lapsiin ei kuitenkaan ole lapsen etu. Kun lapsi huomaa olevansa jatkuvan kriittisen arvioinnin kohteena, hänelle kasautuu helposti liikaa onnistumisen paineita. Lapsen ilmaistessa epävarmuutensa vanhempi tuntee piston sydämessään. Olenko istuttanut epävarmuuden lapseni mieleen?

9. Lapsen ylisuojelu

Vastuun ja vapauden tasapainon ylläpitäminen lapsen kasvatuksessa on mutkikasta. Saattaa olla vaikea arvioida, millaisia tehtäviä lapselle voi turvallisesti antaa. Vanhemman onkin helppoa sortua lapsen liialliseen varjelemiseen ja asioiden tekemiseen lapsen puolesta. Esimerkiksi kakun leivontaan osallistuminen voi olla lapselle tärkeä onnistumisen kokemus. Vanhempi kuitenkin helposti tyrmää lapsen yrityksen osallistua leivontaan. Uunin kuumuus tai tehosekoittimen kovaäänisyys saattavat kuulostaa päteviltä syiltä jättää lapsi yhteisten askareiden ulkopuolelle. Yleensä löytyisi kuitenkin jokin työvaihe, johon pienikin lapsi voi osallistua. Kun vanhempi seuraavan kerran pyytää lasta auttamaan ruoan laitossa ja tämä vastaa surullisena, ettei osaa, tuttu syyllisyyden tunne hiipii vanhemman mieleen.

10. Huonon esimerkin näyttäminen

Vanhemman kuuluisi aina toimia esimerkkinä lapselleen oikeasta toiminnasta. Lapselle voi olla vaikea perustella periaatteita, joita vanhempi ei itsekään näytä kunnioittavan. Lähes jokainen vanhempi on opettanut lapselleen, että tupakointi on vaarallista ja että pyöräillessä on käytettävä kypärää. Syystä tai toisesta aikuinen saattaa kuitenkin itse jättää kypärän eteisen hyllylle ja sytyttää savukkeen ulos lähtiessään. Pyöräily hiukset tuulessa hulmuten ja savuke suupielessä ei kuitenkaan tunnu yhtä vapauttavalta kuin ennen lapsien saamista. Vapauden tunteeseen sekoittuu pelko siitä, että lapsi todella ottaa mallia kaikesta, mitä vanhempi tekee.

Listan innoituksen lähde: Huffington Post

Mitä mieltä olet artikkelista?