Vuoden ikäisten lasten kavereiden määrä ennakoi ystävien määrää tulevaisuudessa. Asia selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. 

Viimeksi päivitetty 3.11.2023

Mitä enemmän vuoden ikäisellä oli sosiaalisia kontakteja päiväkodissa, kerhoissa tai muualla, sitä enemmän hänellä oli kavereita päiväkodissa nelivuotiaana, paljastaa Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa tehty tutkimus.


MAINOS | PAMPERS: Mitä kosketus merkitsee vauvalle?


 

Tulokset kertovat jo aivan pienimpienkin lasten sosiaalisten kontaktien ja kohtaamisten merkityksellisyydestä myöhempiä vertaissuhteita ajatellen.

Vanhempien ihmissuhteet näkyvät lapsen kaverisuhteiden määrässä

Jo aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään, että lasten ja heidän vanhempiensa sosiaaliset verkostot kietoutuvat usein yhteen: lapsi muodostaa usein kaverisuhteita vanhempiensa ystävien lasten kanssa. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin painottuneet vanhempien lasten sosiaalisiin suhteisiin.

”Me halusimme selvittää pienempien lasten sosiaalisia suhteita ja vanhempien verkostoja. Niitä ei maassamme ole juuri tarkasteltu”, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yliopistotutkija Marita Neitola sanoo.

Mitä laajempi äitien ja isien tai näiden puolisoiden sosiaalinen verkosto oli, sitä enemmän heidän lapsillaan oli kavereita sekä päiväkodissa että kotona.

Tutkimuksessa vanhemmat arvioivat lisäksi omia sosiaalisia verkostojaan ja toimintaansa niissä.

Tulos oli selkeä: mitä enemmän 13-kuukautisella oli kontakteja, sitä enemmän hänellä oli kavereita nelivuotiaana.

Toinen tutkimuksen keskeinen löydös oli vanhempien sosiaalisten verkostojen rooli lasten sosiaalisissa suhteissa.

”Mitä laajempi äitien ja isien tai näiden puolisoiden sosiaalinen verkosto oli, sitä enemmän heidän lapsillaan oli kavereita sekä päiväkodissa että kotona, Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkimuskoordinaattori Piia af Ursin sanoo.

Korkeasti koulutettujen lapsilla enemmän kavereita, tulotaso ei vaikuttanut

Tutkimus paljasti myös, että korkeammin koulutettujen vanhempien lapsilla oli enemmän kavereita kuin matalammin koulutettujen huoltajien lapsilla.

Tutkijat arvelevat, että koulutetummat huoltajat osaavat käyttää varhaiskasvatuksen ja kotiin tarjottavia palveluja oman kotikasvatuksensa tueksi ehkä paremmin kuin muut vanhemmat.

Koulutetummat huoltajat osaavat käyttää varhaiskasvatuksen ja kotiin tarjottavia palveluja oman kotikasvatuksensa tueksi paremmin kuin muut vanhemmat.

Sen sijaan perheen tulotasolla ei ollut yhteyttä lasten kavereiden määrään.

Sosiaalisilla verkostoilla tutkijat viittaavat perheen ulkopuoliseen, merkitykselliseen lähipiiriin – ystäviin, kavereihin, sukulaisiin, joiden parissa viihdytään, ja joilta voi saada erilaista tukea ja apua tarvittaessa.

Tutkijoiden mukaan parhaimmillaan sosiaaliset verkostot edistävät vanhempien kotikasvatusta ja edelleen lasten sosiaalisia taitoja ja kaverisuhteita.

”Vanhemmat näyttävät arvostavan lasten sosiaalisia kokemuksia kartuttavia toimintamuotoja”, Neitola sanoo.

Lasten sosiaalista pääomaa kasvatetaan yhteistyöllä

Erilaiset sosiaaliset ympäristöt kerryttävät lasten sosiaalista pääomaa, jonka soisi olevan kaikille lapsille saavutettavissa.

”Varhaiskasvatuksen ja kotien keskinäistä yhteistyötä tarvitaankin luomaan lapsille myönteistä sosiaalisia ja tunnetaitoja kehittävää ympäristöä”, Neitola lisää.

Tutkimus on osa monitieteistä Hyvän Kasvun Avaimet -tutkimuskokonaisuutta, jossa on mukana noin 1800 Varsinais-Suomessa vuosina 2008–2010 syntynyttä lasta perheineen. Lasten kasvua ja kehitystä seurataan vauvaiästä aikuisuuteen, ja tavoitteena on löytää keinoja lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

Tutustu tutkimukseen.

Lähde: Turun yliopisto

Mitä mieltä olet artikkelista?