Emma aloitti uudessa päiväkodissa syksyllä. Äidin mukaan ryhmän muut lapset eivät päästä häntä leikkeihin mukaan, vaan sulkevat ulkopuolelle. Yksinäisyys ja osattomuus tekevät ennen niin aurinkoisesta lapsesta vihaisen kiukuttelijan, joka ei halua mennä hoitoon.

Viimeksi päivitetty 16.5.2014

”Yleensä Emma ei halua päiväkotiin. Toisinaan hän itkee itsensä uneen, koska hän murehtii jo seuraavaa päiväkotipäivää”, Cecilia-äiti sanoo.

Emma aloitti viime syksynä uudessa päiväkodissa. Päiväkoti on ainoa vaihtoehto Emman kotialueella.

Cecilia epäilee, että kiusaaminen alkoi heti, mutta siitä on tullut paljon pahempaa viime kuukausien aikana.

Lue myös: Vanhemman 5 karaisevinta koettelemusta

Tytöt syrjivät Emmaa 

”Varsinkin ryhmän tytöt ovat sulkeneet Emman leikkien ulkopuolelle. He sanovat, ettei Emma voi olla mukana leikeissä. Tytöt eivät oikeastaan sano mitään muuta hänelle. Yleensä hän saakin olla aivan yksin. Kukaan ei edes hymyile hänelle”, Cecilia kuvailee tilannetta.

Emmalla on kielen tuottamiseen liittyviä ongelmia. Hänen puheesta saa kuitenkin selvää, eikä sen pitäisi olla este muiden kanssa leikkimiselle.

Lue myös: Vieraannuttaminen myrkyttää lapsen mielen

Kuvitteleeko äiti kaiken? 

Päiväkodin henkilökunta on yrittänyt saada Emmaa mukaan leikkeihin, mutta Cecilien mukaan heidän olisi pitänyt saada jo tuloksia aikaan. He ovat kuitenkin hoitaneet asiaa jo seitsemän kuukautta.

”Heidän pitäisi tehdä asialle vielä enemmän! Kun otin asian puheeksi johtajan kanssa, he sanoivat yrittävänsä saada asian hoidettua. He eivät sanoneet, että hoitavat asian kuntoon. Kun puhun eri hoitajien kanssa, he sanovat, etteivät he ole nähneet mitään kummallista. Mutta minä tiedän kyllä tyttöni riittävän hyvin. Tiedän, että asiat eivät ole päiväkodissa kohdallaan”, Cecilia sanoo.

Lue myös: ”Et ole tyttäreni” – äiti valehteli koulumenestyksen toivossa

Emma purkaa ahdistusta kiukuttelemalla 

Cecilian mukaan on täysin selvää, ettei Emma viihdy päiväkodissa. Kun äiti vie Emman päiväkotiin, Emma on kauhuissaan siitä, että äiti lähtee pois. Kukaan lapsi ei tule pyytämään Emmaa leikkeihin mukaan.

”Päiväkotityöntekijät tulevat yleensä leikkimään Emman kanssa tai pyytävät hänet auttamaan jossain. Vasta sitten Emma suostuu vilkuttamaan minulle ja pääsen lähtemään”, Cecilia sanoo.

Kun Cecilia hakee Emman iltapäivällä, ensin Emma on iloinen. Onnea ei kuitenkaan kestä pitkään.

”Hän muuttuu hyvin pian vihaiseksi. Usein on jopa vaikea saada hänet autoon. Sitten kiukuttelu päättyy ja hän alkaa jo miettiä, mitä kivaa voisi tehdä kotona”, Cecilia kertoo.

Lue myös: Tarjoa lapselle turvallinen lapsuus

Kaikilla lapsilla pitää olla kavereita 

Toisten on vaikeampi saada ystäviä kuin toisten. Toiset tarvitsevat aikuisten apua löytääkseen kavereita. Jos lapsiryhmään syntyy asenteita, jotka johtavat tietyn lapsen jäämiseen ryhmän ulkopuolelle, on tärkeää, että aikuiset puuttuvat käytökseen.

”Kaikilla lapsilla pitää olla joku, jonka kanssa olla. Se on niin yksinkertaista – ja vaikeaa. Aikuisilla on vastuu asiasta. Aikuisten täytyy varmistaa, että kaikilla on leikkikaveri”, käyttäytymistieteiden tutkija Pål Roland Stavangerin yliopistosta sanoo.

Yksinäisyys voi olla todella haitallista lapsen itsetunnolle. Kiusaaminen voi tehdä lapsesta yksinäisen ja turhautuneen.

”Turhautuneisuus purkautuu usein aggressiivisuutena. Se voi tulla esiin vasta kotona”, Roland sanoo.

Lue myös: 6 tapaa kohdata raivoava lapsi

Perhe alkanut vältellä päiväkotia 

Emma on paljon vihaisempi nyt kuin aikaisemmin.

”Toiset päivät alkavat kirkumisella ja itkemisellä. Yöllä Emma näkee usein painajaisia”, Cecilia sanoo.

Tällä hetkellä Cecilia on kotona, joten hän ei pakota Emmaa päiväkotiin, jos tyttö ei missään nimessä halua lähteä.

”Tämä ei ole kuitenkaan hyvä ratkaisu pitkällä aikavälillä. Toivon, että saan pian kiltin tyttöni takaisin”, Cecilia summaa.

Kiusaamisen motiivit?

Sveitsiläinen tutkija Françoise Alsaker on osoittanut, että jo 5-vuotiaat lapset ovat kykeneviä kiusaamiseen. Käyttäytymistieteiden tutkija Pål Roland ei kuitenkaan ole asiasta aivan yhtä varma.

”On vaikea sanoa pienten lasten kohdalla, minkälaisia motiiveja ja aikeita lapsilla on kiusaamiseen. Sulkevatko lapset toisen ulos ryhmästä tarkoituksella”, Roland sanoo.

Olivatpa pienten lasten motiivit syrjimiselle mitkä tahansa, kiusaaminen tuntuu pienestä lapsesta yhtä inhottavalta kuin isommasta. Aikuisten pitää aina puuttua kiusaamiseen.

”Päiväkotien pitäisi aktiivisesti purkaa negatiivista käyttäytymistä. Se on sitä tehokkaampaa, mitä pienempiä lapset ovat. Kiusaamiseen on hyvä puuttua mahdollisimman varhain”, Roland huomauttaa.

Kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen ei kuitenkaan ole helppoa työtä. Roland suositteleekin, että päiväkotihenkilökuntaa koulutettaisiin kiusaamisen vastaiseen työhön.

Mitä mieltä olet artikkelista?