Raskaustestit mittaavat naisen istukka- eli hCG-hormonitasoja. Normaalin raskauden rutiinitarkastuksissa hormonitasoja ei seurata, mutta tarvittaessa HCG-tutkimusten avulla voidaan saada tärkeää tietoa ongelmista raskaudessa.

Viimeksi päivitetty 21.10.2013

Human Chorionic Gonadotropin on yksi raskaushormoneista. HCG-hormoni eli istukkahormoni alkaa lisääntyä odottaja kehossa pian munasolun hedelmöittymisen jälkeen. Raskauden alussa hedelmöittynyt munasolu kiinnittyy kohdun limakalvoon. Kiinnittymiskohtaan kasvaa istukka, joka alkaa tuottaa istukkahormonia.

HCG-hormoni toimii yhteistyössä muiden raskaushormonien kanssa ja sillä on tärkeä tehtävä esimerkiksi progesteroni-hormonin tuotannon tukemisessa. Istukkahormoni tukee progesteroni-hormonia tuottavan keltarauhasen toimintaa siihen asti, kunnes istukka alkaa itse tuottaa progesteronia. Progesteroni taas vahvistaa yhdessä estrogeenin kanssa kohdun limakalvoa ja mahdollistaa siten raskauden jatkumisen.

Kohonnut hormonitaso kertoo raskaudesta

Raskaustestit perustuvat istukkahormonipitoisuuden mittaamiseen. Kohonnut hCG-hormonitaso kertoo raskauden alkaneen. Normaalisti naisen veressä on istukkahormonia alle 5 mlU/ml. Raskaana olevan veressä hormonimäärä on moninkertainen. Useat raskaustestit antavat positiivisen tuloksen, kun istukkahormonin taso on noin 25 mlU/ml. Kohonneet arvot näkyvät noin viikon päästä hedelmöittymisestä.

Istukkahormonin määrä äidin veressä kohoaa aina kolmanteen raskauskuukauteen asti, jolloin arvot ovat korkeimmillaan. HCG-pitoisuus voi tällöin olla jopa 288 000mlU/ml. Raskausviikkoon 12 mennessä istukka alkaa itse tuottaa tarvittavan progesteronihormonin. Tämän jälkeen arvot alkavat jälleen laskea. HCG-hormonitasot palaavat synnytystä edeltävälle tasolle noin kolmen viikon kuluessa synnytyksestä.

Hormonitasot vaihtelevat viikoittain

Internetistä löytyy taulukoita, joissa listataan hCG-hormonin viitearvoja raskausviikoittain. Taulukoista ei kuitenkaan ole normaaliodottajille hyötyä. Naistentautien, synnytysten ja perinatologian rikoislääkäri Ansa Aitokallio-Tallberg HYKSin naistenklinikalta kertoo, että äidit eivät yleensä tiedä omia hCG-pitoisuuksiaan.

”Istukkahormonitasoja ei seurata rutiinitarkastuksissa, sillä se ei ole tarpeellista normaalisti etenevissä raskauksissa. Hormonitasot vaihtelevat viikoittain, ja normaalitasojen vaihteluvälit ovat suuria. Samalla raskausviikolla olevien äitien hCG-arvot voivat olla hyvin erilaiset. Yhtä normaalia hCG-tasoa siis ole.”

HCG:stä apua diagnosoinnissa

Hormonitasojen mittaaminen voi kuitenkin olla tarpeellista, jos on syytä epäillä tiettyjä sairauksia tai ongelmia raskaudessa.

”HCG-hormonitasoja käytetään apuna esimerkiksi istukkasyövän ja rypäleraskauden diagnooseja tehtäessä. Myös alkuraskauden veriseulassa selvitetään istukkahormonin määrä”, Aitokallio-Tallberg sanoo.

Kun istukkahormonitasoja seurataan, otetaan huomioon niiden yksilöllinen kehitys. HCG-tasojen kehitystä tarkastellaan vertailemalla arvoja äidin aiempiin hCG-arvoihin ja tutkimalla, pysyvätkö hormonitasot normaaliskaalan sisällä.

Hormonitaso voi kertoa ongelmista raskaudessa

Poikkeavat hCG-tasot voivat kertoa asiantuntijalle paljonkin raskauden kulusta. Korkeat pitoisuudet saattavat olla merkki monisikiöraskaudesta, raskausmyrkytyksestä tai keskeytyneestä raskaudesta. Myös esimerkiksi lapsella oleva Downin syndrooma voi nostaa äidin hCG-tasoa. Matalat pitoisuudet taas viittaavat kohdunulkoiseen raskauteen, kohtukuolemaan tai keskenmenon uhkaan. Joskus matala hormonipitoisuus voi myös olla merkki sikiön kromosomihäiriöstä.

Normaalina raskaudenaikaisena hCG-pitoisuuden kehityksenä pidetään arvojen kaksinkertaistumista puolessatoista vuorokaudessa. Tavallisesti tämä kehitys jatkuu koko ensimmäisen raskauskolmanneksen ajan. Selkeät poikkeamat arvojen nousutahdissa voivat kertoa ongelmista raskauden kulussa. Liian hidas nousu tai hormonipitoisuuden laskeminen saattavat viitata esimerkiksi keskenmenoon tai kohdunulkoisen raskauteen.

Diagnoosia tekevälle lääkärille hCG-tasot voivat antaa tärkeää tietoa. Normaalin raskauden seurannassa ultraäänitutkimuksen avulla saadaan kuitenkin monipuolisempaa tietoa raskauden kulusta.

Lähteet: Laboratoriakäsikirja, Lucily Packard Children’s Hospital, American Pregnancy, Väestöliitto

Mitä mieltä olet artikkelista?