Lapsen maailmasta tulee nyt isompi, ja hän pursuaa löytämisen iloa. Kun lapsi on tutkimusretkellään, hän kääntyy välillä katsomaan sinua. Hän on ehkä menossa huoneeseen, jossa ei ole juurikaan ollut, tai sitten puistoon, jossa ei ole ennen käyty. Syynä on tietysti se, että hän haluaa tarkastaa sinun olevan mukana tai haluaa tietää, onko hyväksyttävää jatkaa matkaa.

Viimeksi päivitetty 1.6.2011

Lapselle tulee antaa selkeitä ja ymmärrettäviä vastauksia, jotka hän käsittää. Jos lapsi esimerkiksi on menossa vaaralliseen paikkaan, et voi vain mainita siitä ja toivoa, että hän kuuntelee ja ymmärtää. Sinun on myös toimittava sanojesi mukaisesti eli vaikkapa haettava lapsi pois vaaralliselta paikalta. Sama koskee tilannetta, jossa lapsi on ottanut jotain millä ei saa leikkiä. Kun olet tässä asiassa alusta lähtien johdonmukainen, perheenne välttyy paljolta turhautumiselta tulevina vuosina.

 

Tiukka johdonmukaisuus ei kuitenkaan merkitse vihaisuutta tai aggressiivisuutta. Puhu rauhallisesti ja tasaisesti, mutta osoita silti lapselle, että tietyissä tilanteissa sinä olet se, joka määrää.  Kun lapsi saa saman viestin tietyissä tilanteissa, hän kokee turvallisuutta ja ennustettavuutta. Johdonmukaisuus ei ole mikään rangaistus: se antaa lapselle opastusta.

 

 

Lapsi etsii vahvistusta vanhempien kasvoilta

 

Lapsi käyttää uusissa ja tuntemattomissa tilanteissa usein sinun ilmeitäsi apuna ymmärtääkseen, miten tulisi suhtautua. Kun tapahtuu jotain, mitä lapsi ei osaa oikein tulkita, hän hakee tietoa kasvoiltasi. Onko tuo iso koira ystävällinen vai vaarallinen? Onko tuo pauke inhottavaa vai jännittävää? Jos lapsi huomaa, että olet iloinen ja vapautunut, hän tietää tilanteen vaarattomaksi, mutta jos hän näkee kasvoillasi levottomuutta, se tarttuu heti myös häneen.

Lapsi oppii katsomalla ja jonkun toisen seurassa. Toisaalta lapsen täytyy oppia tekemällä, ei ajattelemalla tietämään, mikä tosiaan on vaarallista, joten huolestuneella ilmeelläsi on tehtävänsä, kun lapsi lähtee vilkasliikenteisen tien suuntaan tai haluaa lähempää tutkia takassa palavaa tulta. Vanhempien käyttäytyminen onkin lapselle tärkeä lähtökohta.

 

Rajojen asettaminen ja reagointi

Rajojen asettamisessa ei ole kysymys vain lapsen käytöksen asettamisesta tiettyihin kehyksiin, vaan yhtä hyvin siitä, että rajoja lavennetaan opettamalla lapselle myönteistä käyttäytymistä ja määrätietoista tapaa esiintyä ja ilmaista itseään. Rajoitusten tulee koko ajan soveltua lapsen ikään ja oppimiskykyyn. Varttuessaan lapsi yhä enemmän ymmärtää asettamiesi rajojen perusteluita.

Jos lapsesta on hauskaa pudottaa lasi pöydältä, niin että se kilahtaa mukavasti lattiaan, on selvää, että sinun on pantava piste sellaiselle käytökselle. Sen sijaan voit antaa lapsen leikkiä pallolla, jossa on tiuku: myös siitä kuuluu hauska ääni, kun se osuu lattiaan. Jos lapsi osoittaa hellyyttään nuorempaansa kohtaan liian kovakouraisesti, voit näyttää, miten häntä silitetään varovasti poskesta.
Sinun tulisi myös yrittää löytää positiivinen vaihtoehto toimille, joille sinun on pakko asettaa rajoja. Koeta luoda myönteistä henkeä olemalla johdonmukainen siinä, millaista käytöstä toivot ja odotat.

 

Jos perheen elämää hallitsee se, että lapsi koko ajan koettelee rajojaan, sekä isot että pienet uupuvat. Silloin on hyvä valita vain muutama sääntö, jotka luulet voivasi pitää voimassa, kun rajoja koetellaan. Jos lapsi oppii, että vastaan hangoittelu kannattaa, olet pohjustamassa rasittavaa perhe-elämää tuleviksi vuosiksi.

 

Anna myönteistä huomiota

Lapsi innostuu valtavasti huomiosta ja kiitoksesta, ja niitä hänelle suotakoon runsain mitoin. Älä siis viivytä kehujasi siihen asti, kunnes uudet taidot ovat aivan kohdallaan. Yritä saada lapsi myös tuntemaan, kuinka hienoa on kokeilla ja oppia uusia valmiuksia. Se on sinänsä vielä tärkeämpää kuin kiitoksen loisteessa paistattelu. Ajan mittaan lapselle voi olla haitallista keskittyä pelkkään tunnustusten ja kiitosten kalasteluun muilta ihmisiltä.
 


Johdattelu toimii liiankin hyvin

Tässä iässä on yleensä helppoa johdatella lasta. Riidan välttämiseksi voi olla houkuttelevaa ottaa esiin leikkikalu tai tehdä jännittävä ehdotus, jotta lapsi ajattelee jotain muuta. Joskus tämä voikin olla paikallaan, jos kiukuttelukohtausta ei voi sallia. Pidä kuitenkin huoli siitä, että et käytä johdattelua korvikkeena, kun et jaksa osoittaa lapselle sitä, että sinä teet päätöksen. Lapsen on tärkeää tietää, missä rajat kulkevat, vaikka sen opettaminen saattaa olla työlästä. Johdattelua voi olla houkutus käyttää myös silloin, kun lapsi on pahoillaan ja itkee.

 

Sosiaaliset taidot kehittyvät

Kun lapsi pääsee yhteyteen ikäistensä kanssa, sosiaalisista taidoista tulee tärkeä teema. Empatiaa tarvitaan sen ymmärtämiseen, että odotetaan omaa vuoroa ja hallitaan tunnereaktioita, itsepuolustustarpeita, iloa ja huumoria. Nämä ominaisuudet ja valmiudet ovat tärkeitä lapselle tulevina vuosina.

Puhetaidon vähitellen kehittyessä lapsen on helpompi ymmärtää, kuinka toiset tuntevat ja reagoivat. Hän pystyy näkemään asioita muiden näkökulmasta ja siten kehittämään ymmärrystä siitä, ettei hänen hyväksi kokemansa ehkä olekaan sitä toisille. Voi olla hauskaa vetää isosiskoa letistä, mutta jos vetää liian kovaa, se tekee kipeää. Sinun tulisi yrittää selittää lapselle, että kaikkien mielestä lapsen temput eivät ole yhtä hauskoja ja että tietyt toimet voivat olla muista epämukavia.

Sosiaalitaito on lastenkasvatuksessa suuri ja tärkeä aihepiiri, ja se koskee oikein muodostuneita valmiuksia, joita lapsi tarvitsee kehittyäkseen. Tällä kaudella voit kylvää monia siemeniä, jotka pitkällä tähtäyksellä auttavat lasta käsittelemään ihmisten välistä monimutkaista yhteiseloa. Tällöin on suuriarvoista vuorovaikutus sinun ja lapsesi välillä, mistä lapsi oppii ymmärtämään muiden elämyksiä ja reaktioita. Muista, että olet tärkeä esikuva lapsellesi.
 


Poikien ja tyttöjen kasvatus

On koko joukko tutkimuksia, jotka osoittavat, että pojat ja tytöt valitsevat erilaisia leikkikaluja ja käyttäytyvät eri tavoin monissa yhteyksissä. Käsitykset siitä vaihtelevat, missä määrin tähän vaikuttavat vanhempien odotukset. Yksi asia on kuitenkin varma: tyttöjä ja poikia kohdellaan alusta asti eri lailla. Toisilla vanhemmilla on tietoinen pyrkimys kasvattaa lapsensa ”oikeaan” sukupuolirooliin, kun taas toisilla on ihanteena se, että kasvatuksen tulee olla sukupuolisesti neutraalia.

 

Päivittäisessä yhdessäolossa lapsen kanssa kuitenkin juuri vanhempien luonnollinen käyttäytyminen vaikuttaa lapsen sosiaaliseen eläytymiseen ja oppimiseen. On silti syytä muistaa sekin, että poikien ja tyttöjen ryhmissä on suuria yksilöllisiä eroja. Sinun tapasi olla yhdessä lapsesi kanssa määräytyy myös lapsen ominaisuuksien mukaan.

 

Lue myös:

Kasvatus on opastamista

Kasvatus alkaa kommunikoinnilla

Puolivuotias kasvaa kiinni arkeen

Uhmaikäinen kasvaa itsenäiseksi

Leikki-ikäinen oppii tekojensa seuraukset

 

Lähteet:

Gustafsson, Lars H. | Kunsten å lose et barn | Cappelen 2003
Coloroso, Barbara | Växa med ansvar: uppfostra trygga, ansvarskännande och kärleksfulla barn | Richter, 2005
Gustafsson, Lars H. | Kunsten å lose et barn | Cappelen, 2003
Hiranandani, Veera | Lapsen kehitys. 0-6-vuotiaan virstanpylväät | Vau’kirja, 2006
Hougaard, Bent | Curling-vanhemmat ja lapsityrannit: järkevän kasvattajan käsikirja, suom. Virpi Vainikainen | WSOY, 2005
Kemppinen, Pertti, ja Rouvinen-Kemppinen, Katriina | Lasten kasvatuksen aarrearkku | Kannustusvalmennus P & K, 2004
Launes, egil, ja svedsen, knut Halfdan | Foreldrehjelpen. Oppdragelse som virker | Cappelen, 2006
Rye, Henning | Foreldre-barn-samspill. 0-1 år. En veiledning til foreldre: Du og jeg | Vett & Viten, 1996
Rye, Henning | Foreldre-barn-samspill. 1-3 år. En veiledning til foreldre: Sammen ut i verden | Vett & Viten, 1996
Rye, Henning | Tidig hjelp til bedre samspill. Nye metoder og nye muligheter | Universitetsforlaget, 1993 ulvund, stein erik | Forstå barnet ditt 0-2 | Cappelen, 2004
Wahlgren, anna | Lapsikirja: lasten hoito ja kasvatus, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen | Tammi, 1996

Hyödyllisiä linkkejä:

www.lskl.fi/kekseliäs kasvatus (Mannerheimin lastensuojeluliitto)
www.perhe.fi/taapero (Helsingin sanomat)
www.terveysportti.fi/lasten kasvatus (Duodecim)

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliPuolivuotias kasvaa kiinni arkeen
Seuraava artikkeliUhmaikäinen kasvaa itsenäiseksi
JAA