Äidin odotusaikanaan kokema voimakas stressi vaikuttaa syntyvään vauvaan ja vaikutukset voivat näkyä koko elämän. Jos äidin tai isän omat lapsuudenkokemukset ovat vaikeita, oman lapsen odottaminen ja saaminen voivat laukaista ahdistuksen ja elämänhallinnan vaikeudet.

Viimeksi päivitetty 6.11.2019

Jos vanhemman omassa lapsuudessa on traumaattisia kokemuksia, voi olla vaikeaa olla omalle lapselleen turvallinen vanhempi. Omassa lapsuudessa koettu turvattomuus saattaa nousta esiin jo vauvaa odottaessa tai vasta lapsen synnyttyä.

”Jokainen äiti tai isä haluaa olla hellä ja rakastava vanhempi omalle vauvalleen. Mutta erityisesti silloin, kun omassa lapsuudessa on jäänyt vaille hoivaa, voi joutua tekemään paljon työtä, että se onnistuu. Taakkaa voi kantaa mukanaan, vaikka miten haluaisi toimia toisin kuin omat vanhemmat ovat toimineet.”, kertoo Tanja Henttonen, vauvatyön asiantuntija Ensi- ja turvakotien liitosta.

Odottavan äidin stressi vaikuttaa sikiöön

Jo odotusaikana koettu äidin voimakas stressi vaikuttaa syntyvään vauvaan ja vaikutukset voivat näkyä koko elämän. Siksi jo odotusaikana pitäisi tunnistaa erityisesti sellaiset vauvaa odottavat äidit ja isät, joilla on omassa lapsuudenkodissa ollut esimerkiksi mielenterveysongelmia, väkivaltaa tai päihteitä.

Nämä omassa lapsuudessa koetut traumat voivat näkyä aikuisuudessa monin tavoin, esimerkiksi fyysisinä oireina, arjen hallinnan vaikeuksina, masennuksena tai päihteiden liikakäyttönä. Tällöin odottava äiti ei ehkä huolehdi itsestään tai on ahdistunut.

Miten katkaista kierre? Milloin ensikotiin?

Vaikeat lapsuudenkokemukset voi tahtomattaankin siirtää omalle vauvalleen. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsiaan kaltoinkohtelevista vanhemmista 80% on kokenut väkivaltaa omassa lapsuudessaan. Usein kaltoinkohtelussa on kyse jaksamattomuudesta, tiedon puutteesta, ymmärtämättömyydestä, avuttomuudesta, kyvyttömyydestä tai huolimattomuudesta.

Pitkällä aikavälillä syntyneet vaikeudet vaativat paljon aikaa ja työtä korjaantuakseen. Yksi avun hakemisen ja saamisen paikoista on ensikoti.

”Ensikodin taika on siinä, että apu on tiivistä ja sitä saa myös yöllä. Ilta ja yö on usein vaikeinta aikaa sellaisille vanhemmille, joilla on omia traumaattisia kokemuksia. Päivällä arkiset toimet ja rutiinit tasaavat mieltä, mutta ilta ja yöaikaan oma olo huononee ja tarvitaan työntekijän läsnäoloa ja tukea, Henttonen kuvaa.

Kevyt tuki ei aina riitä

Ensi- ja turvakotien liiton tekemän tutkimuksen mukaan ensikotiin tullessaan äidit voivat huonosti, 80 % koki tulohetkellä olleensa tosi huonossa kunnossa.

”On hienoa, että kunnat ovat kehittäneet perhetyötään. Näyttää siltä, että perheiden tilannetta yritetään kunnissa korjata liian pitkään liian kevyillä tuen muodoilla. Perheet tarvitsevat omiin tarpeisiin vastaavaa palvelua oikea-aikaisesti ja riittävän pitkään, muistuttaa Riitta Särkelä, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri.

Ensikotiin yhdessä vauvan kanssa
Ensikotiin perhe pääsee, jos neuvolassa, synnytyssairaalassa, lastensuojelussa tai muussa palvelussa havaitaan, että äidillä tai molemmilla vanhemmilla on niin suuria vaikeuksia huolehtia vauvasta, että vauvan terveys ja kehitys ovat vaarassa. Useimmiten ensikotiin tulon vaihtoehtona on vauvan huostaanotto. Ensikotikuntoutuksen maksaa kunta.

Lähde: STT/Ensi- ja turvakotien liitto

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliSinustako munasolun lahjoittaja? Kunhan täytät nämä ehdot
Seuraava artikkeliOsallistu Nenäpäivään – toteuta maailman lasten unelmia
JAA