”Olisit nyt tyytyväinen, kun äiti on tehnyt niin paljon töitä tämän asian eteen. Äiti on tehnyt kaikkensa, että sinulla olisi kaikki hyvin.” Näin äidit saattavat syyllistää lastaan. Kuulostaako tutulta?

”Kun vanhemmat harrastavat syyllistämistä, he eivät uskalla asettaa selkeitä rajoja, vaan yrittävät vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen epäsuorasti tunteiden kautta. Vanhempi ei esimerkiksi estä huonoa käytöstä ja kerro selkeästi, että käytöksellä on huonoja seurauksia, vaan kertoo lapselle, että vanhempaa hävettää ihan kauheasti ja vanhemmalla on paha olla lapsen käytöksen takia”, kehityspsykologian professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopistosta kertoo.


 


Syyllistävä kasvatus on psykologista kontrollointia. Syyllistävät kasvatustavat saavat myös lapsen ilmaisemaan enemmän negatiivisia tunteita heti samana päivänä ja vielä seuraavanakin, mikä on omiaan aiheuttamaan negatiivisyyden kierteen. Lisäksi syyllistävällä kasvatuksella on haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia.

Asiaa ovat tutkineet Kaisa Aunola, Asko TolvanenJaana Viljaranta ja Jan-Erik NurmiVanhemmat, opettajat ja lapsen oppiminen -tutkimus on julkaistu Journal of Family Psychology -lehdessä.

Puhua yhtä ja tehdä toista

Pahimmat solmut saadaan aikaiseksi, kun vanhempi käyttää kaksoisviestintää. Silloin vanhempi toimii toisaalta rakastavasti mutta samaan aikaan tekee syyllistäviä huomautuksia lapselle.

”Äiti voivottelee, kuinka hän uhrautuu lapsensa eteen. Olisit nyt tyytyväinen, kun äiti on tehnyt niin paljon töitä tämän asian eteen. Äiti on tehnyt kaikkensa, että sinulla olisi kaikki hyvin. Toimisit nyt tällä tavalla, niin äidille tulisi hyvä mieli”, Aunola kuvailee psykologisen kontrollin tyypillisempiä fraaseja.

Lue myös: Lapset liian huolettomia?

Aiheuttaa ahdistusta ja oppimishäiriöitä

Syyllistävällä kasvatuksella on myös pitkittäisvaikutuksia.

”Mitä enemmän vanhemmat käyttävät syyllistävää kasvatusta, sitä enemmän lapsilla on havaittavissa ahdistuneisuutta ja vaikeuksia oppimisessa”, Aunola huomauttaa.

Toisten lasten kohdalla syyllistävä kasvatus voi jopa häivyttää kykyä omaan ajatteluun.

”Vanhempi saa lapsesta vallan syyllistämisen kautta. Lapsi kääntyy silloin sisäänpäin ja alkaa miettiä, mitä muut ajattelevat hänestä ja miten hänen tulisi ajatella, tuntea ja käyttäytyä, jotta olisi hyväksytty. Lapselle voi lopulta kehittyä kiltin lapsen syndrooma, eikä hän osaa tai uskalla enää sanoa, mitä hän itse ajattelee”, Aunola sanoo.

Lue myös: Kasvetaan ilolla

Erityisen haitallista aroille lapsille

Aunolan ja kumppaneiden tutkimuksen mukaan syyllistävä kasvatus on erityisen haitallista vetäytyville lapsille.

”Arat ja sosiaalisesti vetäytyvät lapset ovat syntyneet ottamaan vastaan piiloviestintää. Heitä on helpompi ohjailla piiloviestinnällä, mutta syyllistävä kasvatus on heille myös haitallisempaa kuin muille”, Aunola sanoo.

Usein äiti syyllistää – isältä kuitenkin haitallisempaa

Syyllistävän kasvatuksen käyttö on tyypillisempää naisilla kuin miehillä. Tutkimuksen mukaan miesten käyttämänä keino aiheutti lapsissa kuitenkin enemmän negatiivisia reaktioita.

”Isän suurempi vaikutus lapseen saattaa johtua siitä, että isä ei ole tyypillinen syyllistäjä. Toinen syy saattaa olla se, että isällä on usein vahvempi auktoriteetti. Mitä korkeammassa asemassa vanhempi on, sitä voimakkaammin vaikuttaa muihin”, Aunola sanoo.

Aunola pitää tärkeänä, että vanhemmat tunnistaisivat syyllistävän kasvatusmetodin omasta puheestaan. Silloin haitallista kasvatustapaa pystyy kitkemään ja hillitsemään.

”Vanhemman tehtävä on olla vanhempi, eikä lähteä pelaamaan tunnepelejä lapsen kanssa. Siksi on hyvä miettiä etukäteen, miten hoitaa tilanteen, jossa lapsen käytös alkaa ärsyttää”, Aunola sanoo.

Mitä mieltä olet artikkelista?