Niinan kuusivuotias tytär on melkoinen ronkeli syömisiensä suhteen. Mirkan taaperopoika eläisi puolestaan pelkällä mannapuurolla. Katso jutusta, mitä nirsoina pidetyt lapset syövät.

Viimeksi päivitetty 31.8.2018

Niina on tuskaillut 6-vuotiaan tyttärensä ruokailun kanssa jo pitkään.

”Vain makaroni ja jauheliha kelpaavat. Lapsi syö myös kaupan pinaattilettuja ja pelkkää riisiä kermalla. Ruuassa ei voi olla mitään muuta. Jos siinä on sipulia, herneitä, kasviksia, ruoka jää syömättä. Lapsi ei suostu edes maistamaan”, Niina kertoo.

Kysyimme vanhemmilta, mitä nirsot lapset syövät. Saimme 70 vastausta. Vastauksissa useat vanhemmat kertovat, että juuri kasvikset tuottavat lapsille haasteita. Myös erilaiset kiusaukset ja laatikot olivat monille lapsille vaikeita, sillä näissä ruoissa ainekset ovat sekaisin keskenään.

Niina kertoo, että hänen tyttärensä ruokarajoitteet ovat vaikuttaneet koko perheen ruokavalintoihin. Ruoka tehdään nirson lapsen ehdoilla. Lisäksi Niina laittaa pöytään kasviksia, joita vanhemmat ja perheen nuorempi lapsi lisäävät omaan ruokaansa.

Syömiseen liittyviä haasteita jo vauvaiästä alkaen

Vaikeudet syömisen kanssa alkoivat jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

”Lapsella meni pitkään ennen kun alkoi syömään muutakin kuin soseita. Häntä inhottaa jokin ruoan rakenteessa, vaikka tykkäisikin mausta. Olen itse ollut lapsena samanlainen. Söin jugurteista vain banaanijugurttia, sillä minua inhotti jugurtit, joissa on klimppejä”, Niina kertoo.

Mirka lapsen haasteet alkoivat vasta taaperoiässä

Niinan perhe ei ole yksin tilanteessa. Lukuisat vanhemmat tuskailevat lapsen valikoivan syömisen kanssa.

Mirkan 3-vuotias tyttö söi aikaisemmin hyvin. Uhmaiän myötä ruokailusta on tullut haasteellista. Lapsen ruokavalio on kaventunut todella niukaksi.

”Lapsi haluaisi syödä vain mannapuuroa. Lapsi suostuu mannapuuron lisäksi syömään uunissa tehtyjä perunoita eri muodoissa ja uunikalaa. Hän ei oikein muuta lämmintä ruokaa saa syötyä. Raejuustoa hän söisi vaikka kuinka paljon”, Mirka kertoo lapsensa syömistilanteesta.

Lapsen rauta-arvot ovat laskeneet, joten lapsi syö rautalisää.

”Annetaan lapsen syödä mitä syö. En rupea kieltämään, enkä pidä nälässä. Syö mitä itse parhaaksi näkee, pääasia että jotain syö”, Mirka kertoo.

Lapsen nirsoilu ei tarkoita epäonnistumista vanhemmuudessa

Usein oletetaan, että lapsen kaventunut ruokavalio olisi vanhempien syytä. Myös vanhemmat usein syyttävät itseään ja syyllistyvät herkästi.

On totta, että kiristynyt ruokapöytäilmapiiri tai vanhemman oma valikoiva syöminen heikentää lapsen syömisintoa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi ilmapiirin kiristyminen johtuu usein siitä, että vanhemmat haluavat lapsen syövän terveellisesti. Vanhemman oma valikoiva syöminen ei myöskään ole huonoa vanhemmuutta.

”Kukaan ei ole ilkeyttään halunnut lapselleen syömisongelmaa, eikä syömisongelma ole vanhempien syy. Taustalla on monenlaisia syitä”, Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen kertoo.

Nissisen mukaan esimerkiksi nämä syyt voivat vaikuttaa lapsen nirsoiluun:

  • Lapset ovat luonnostaan varovaisia uusia ruokia kohtaan. Evoluutioympäristössä on ollut hyötyä siitä, ettei lapset syö mitä sattuu, sillä toiset metsästä löytyneet ruoka-aineet ovat olleet myrkyllisiä. Toisilla tämä varovaisuus on ylikorostunut, toisilla lapsilla taas uteliaisuus menee varovaisuuden edelle.
  • Aistiyliherkkyys etenkin suun alueella voi johtaa siihen, että lapsen on vaikea syödä tiettyjä rakenteita.
  • Erilaisiin ruokarakenteisiin kannattaa tutustua varhain. Lapsella on usein 8 kk – 10 kk iässä herkkyys oppia uusia ruokarakenteita. Jos tämä ikkuna jätetään käyttämättä syystä tai toisesta, uusien ruokarakenteiden lisääminen lapsen syömisrepertuaariin saattaa muuttua äärimmäisen vaivalloiseksi.
  • Herkkä makuaisti aiheuttaa toisilla lapsilla nirsoilua. Toiset lapset maistavat asiat voimakkaammin ja usein heidän on vaikeampi syödä terveellisiä ruoka-aineita. Terveelliset ruoka-aineet kun ovat usein hieman kitkeriä tai karvaita.
  • Kiristynyt ruokapöytäilmapiiri on omiaan viemään lapsen ruokahalun. Lapsi aistii hyvin herkästi, että syömiseen liittyy negatiivisia tunteita. Kun syöminen on koko perheestä ikävää, lapsi n6äkee parhaaksi vältellä syömistä.
  • Mahdollisuus manipuloida oma ruokavalio herkkupainotteiseksi on omiaan tekemään lapsesta nirson. Jos lapsi pystyy korvaamaan energiantarpeensa mehuilla, kakuilla ja karkilla, hän todennäköisesti tekee niin, sillä ihminen on geneettisesti perso makealle. Vanhempi ei välttämättä edes huomaa, että lapsi korvaa ruoka-aikojen välissä omaa syömättömyyttään esimerkiksi juuri mehulla. Mehua kun saattaa antaa lapselle janoon.
  • Allergiset lapset saavat negatiivisia syömiseen liittyviä kokemuksia. On mahdollista, että allergiat näkyvät lapsen voimakkaanakin varovaisuutena erilaisia ruokia kohtaan.

Porkkana ja kurkku kelpasivat useimmille nirsoille

Kysyimme, minkälaisia kasvaksia ja hedelmiä ne lapset syövät, joita vanhemmat pitävät nirsoina. Kysyimme myös, kuinka monta erilaista pääruokavaihtoehtoa perheessä on. Näin vanhemmat vastasivat:

Nissinen ei ihmettele tulosta.

”Kurkku on porkkanat helppoja ruokia pienillekin kiinteitä aloittaville vauvoille. Porkkanasose on tavallinen vauvanruoka. Lapsi tottuu syömään näitä kasviksia”, Nissinen kertoo.

Nirsoina pidetyt lapset söivät enemmän erilaisia hedelmiä kuin kasviksia. Banaani, omena, päärynä ja vesimelooni nousivat esille suosittuina hedelminä.

Niin kasviksien kuin hedelmien suhteen alle 3-vuotiaiden ruokarepertuaari oli hieman kapeampi kuin yli 3-vuotiaiden lasten.

Keskimäärin nirsoina pidetyt lapset söivät yli seitsemää erilaista lämmintä ruokaa. Jopa 21 / 70 kyselyyn vastannutta vanhempaa ilmoitti, että lapsi syö yli kymmentä erilaista lämmintä ruokaa. Kyselyssä ilmeni, että todella pitkälle mennyttä nirsoilua esiintyy verrattain harvoin. Vain yksi vanhempi ilmoitti, että hänen lapsensa syö ainoastaan yhtä lämmintä ruokaa.

Saattaa olla haitallista kutsua lasta nirsoksi

Nirsous on toisinaan ainoastaan vanhemman korvien välissä. Kuten kyselystä ilmeni, useat vanhemmat ilmoittivat lapsensa syövän yli kymmentä erilaista lämmintä ruokaa. Tyypillisesti nämä lapset syövät myös useita kasvikset ja hedelmiä.

Nissinen vinkkaa, ettei tällaisissa tapauksissa kannata tehdä lapsen ruokavaliosta ongelmaa.

”Jos lapsi syö kymmentä erilaista ruokaa ja vanhemmat ajattelevat, että lapsi on nirso, mikä silloin on ilmapiiri ruokapöydässä? Syömisestä voi myöhemmin tulla lapselle oikea ongelma”, Nissinen huomauttaa.

On ollut jaksoja, jolloin ollaan annettu syödä, mikä vain maistuu

Kyseessä on todennäköisesti vanhemman omat tunteet

”Kun vanhempi tekee ruokaa, hän saattaa ajatella, että se on rakkaudenosoitus lasta kohtaan. Jos ruoka ei kelpaa, se saattaa tuntua siltä, että lapsi hylkää rakkaudenosoituksen. Lapsi ei kuitenkaan inhoa vanhempaansa, vaikka inhoaisi tämän tekemiä ruokia”, Nissinen muistuttaa.

Monet vanhemmat myös ahdistuvat, kun he pelkäävät lapsen syövän liian epäterveellisesti. Huoli on kuitenkin usein turha.

Nissinen on työssään tutkinut erittäin niukalla ruokavaliolla olevien lasten ruokapäiväkirjoja. Niukkuudesta huolimatta näistä päiväkirjoista löytyy usein ruokaympyrän kaikkia aineksia.

Ruokavalio on välillä valunut herkkupuolelle

Ahdistus lapsen syömisestä johtaa tyypillisesti siihen, ettei lapsen epäterveellisistä syömisistä pidetä yhtä tarkasti kiinni kuin monipuolisesti syövien lasten kohdalla. Näin on käynyt myös Niinan perheessä. Lapsi on kasvanut jatkuvasti käyrillä. Kun ruoka ei ole maistunut, energia on tullut lähinnä sokerisista herkuista.

”On ollut jaksoja, jolloin ollaan annettu syödä, mikä vain maistuu”, Niina kertoo.

Lapsen ruokavalio on tällä hetkellä paremmalla tolalla.

”Nyt kun lapsi syö paremmin leipää ja hedelmiä, olemme panostaneet niihin välipaloina. Murot ovat myös pelastaneet lapsen ruokavaliota. Niistä menee nykyään jo terveellisemmätkin tavalliset moniviljamurot. Kaakaota tosin lisätään sekaan”, Niina kertoo.

Sokeriherkut eivät aina kelpaa Mirkan lapselle

Mirka kertoo, ettei hänen 3-vuotias tyttönsä ole erityisesti makean perään.

”Meillä on kerran viikossa karkkipäivä. Lapsi kuitenkin syö mieluummin suolaista kuin makeaa. Hän tykkää syödä herkkupäivänä sipsejä ja suolakeksejä”, Mirka kertoo.

Perhe on vienyt päiväkotiin omia ruokia lapselle. Tämä ei tosin johdu lapsen nirsoilusta, vaan paikkakunnan säännöistä osa-aikalapsien päiväkotiruokailun osalta.

”Päiväkodissa hän syö banaania ja suolakeksejä, jotta saisi syötyä edes jotain”, Mirka kertoo.

Kaikki lapset eivät saa tarvitsemaansa ammattitukea

Mirkan tyttö on päässyt ravitsemusterapeutille. Niina puolestaan ei ole saanut apua omaan huoleensa. Monella paikkakunnalla onkin pulaa ravitsemusterapeuteista.

Niinan tyttö aloittaa esikoulun syksyllä. Sikäli kun lapsen syömättömyys on hankaloittanut perheen välejä jo yhden perhepäivähoitajan kanssa, Niina aprikoi, mitä erityishaasteita esikoulu tuo tullessaan.

”Aion heti alussa keskustella hoitajien kanssa lapsen haasteista. Toivon, ettei häntä pakoteta edes maistamaan. Jos nimittäin lasta vähäänkään painostaa, hän ei syö senkään vertaa”, Niina kertoo.

Myös Niinan lapsi on ahdistunut tulevista päiväkotipäivistä.

”Hän ei mieti sitä, minkälaisia kavereita saa päiväkodista, vaan hän on ahdistunut siitä, mitä ruokaa siellä tarjotaan. Hän miettii, joutuuko hän syömään esikouluruokailussa salaattia”, Niina kertoo.

Mitä teillä syödään?
Keskustele aiheesta foorumilla: Onko taaperosi nirso vai kaikkiruokainen?

Näin laajennat lapsen ruokavaliota

Jos lapsi syö vain muutamia kasviksia ja lämpimiä ruokia, ruokavaliota kannattaa pyrkiä laajentamaan. Ruokailmapiirin olisi kuitenkin hyvä pysyä positiivisena, eikä uuden maistamisesta saisi tulla hampaidenkiristelyä.

Tässä muutama vinkki niukan ruokavalion laajentamiseksi:

Tuttuihin ruokiin voi lisätä lapselle tuntemattomampia aineksia. Leivo esimerkiksi sämpylöitä, joihin raastat porkkanaa sekaan.

  • Älä muuta kaikkea kerralla. Jos lapsi pitää muusista ja lihapullista, laita muutama uusi kasvis tuttuun annokseen. Tuttu pidetty ruoka-annos innostaa kokeilemaan uutta.
  • Älä luovuta heti, sillä varovainen maistaja saattaa tarvita jopa 30 maistokertaa uuden maun oppimiseksi.
  • Pidä säännöllisestä ateriarytmistä kiinni. Älä anna lapsen napsia pikkueväitä ruoka-aikojen välissä.
  • Kunnioita lapsen maistamistahtia, sillä pakottamalla lapsi ottaa vain enemmän takapakkia.

 

Mitä mieltä olet artikkelista?