Asiantuntijat pitävät kasvispainotteista ruokavaliota suositeltavana. Silti monet vanhemmat ajattelevat, että lasten ruokavaliossa pitää olla runsaasti juuri punaista lihaa. Jutussa vertailussa vegaani-, liha,- ja sokeripainotteinen ruokavalio. 

Julkaistu 27.3.2014

”Vauvastamme tulee vegaani. Antakaa käytännön neuvoja ja vinkkejä”, äiti kirjoittaa Vauva-foorumilla.

Kirjoittaja saa niskaansa valtavan ryöpytyksen.

”Vitun hullu! Vauvat tarvitsevat rasvaa ja proteiinia. Lapset pois tuollaisilta”, yksi kirjoittaja avautuu.

”Onneksi neuvolassa tulevat puuttumaan tuohon. Sinusta tehdään lastensuojeluilmoitus ja vauva pelastuu”, toinen kirjoittaja julistaa.

”Teet kyllä todella väärin lastasi kohtaan, jos et anna hänelle tasapainoista ja normaalia ruokavaliota. Kaikki tuollainen kieltäminen on oire jostain, ettet ole ihan terve.”

Yleinen asenne vegaaniperheitä kohtaan on jyrkkä. Samalla kuitenkin unohdetaan, että huonosti hoidetut sekaruokavaliot sisältävät myös huomattavia riskejä lapselle.

Lue myös: Näitä lapselle terveellisen syömisen malli

Punainen liha ei ole terveellistä lapselle

Lihan ajatellaan kuuluvan saumattomasti lapsen ruokavalioon. Hyvin lihapitoisella ruokavaliolla elävää perhettä ei syytetä siitä, että he vaarantavat lapsensa tulevaisuuden. Paljon lihaa sisältävä ruokavalio ei kuitenkaan ole riskitön.

”Erityisesti punaisen lihan nauttimista suositellaan rajoitettavaksi. Lihan syöminen vaikuttaa haitallisesti muun muassa suoliston mikrobiflooraan lisäämällä mädättäjäbakteerien määrää. Samalla hyödylliset maitohappobakteerit vähenevät. Terveyden näkökulmasta tämä on haitallista”, kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Kosonen huomauttaa.

Lihansyönnin aiheuttamat riskit kasvavat, mitä suurempia määriä lihaa ihminen nauttii.

”Viimeaikaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa runsas lihan ja lihavalmisteiden syönti on yhdistetty sydän- ja verisuonitauteihin ja kakkostyypin diabetekseen”, Kosonen huomauttaa.

Syöpäjärjestöt ovat myös alkaneet puhua lihansyöntiä vastaan. Järjestöjen mukaan punaisen lihan kulutusta pitäisi vähentää.

”Lihan ja lihavalmisteiden syönti on mahdollisesti yhteydessä paksusuolen syöpään”, Kosonen summaa.

Makkarassa ja leikkeleissä käytetään lisäaineena nitriittiä hillitsemään haitallisten mikrobien kasvua. Monet vanhemmat antavat lastensa syödä rajattomasti makkaroita, nakkeja ja leikkeleitä. Runsas nitriitin saanti lapselle voi haitata hapenkuljetusta elimistössä.

”Nitriittialtistuksen on myös epäilty lisäävän diabeteksen, sepelvaltimotaudin sekä syövän riskiä. Suoraa syy-yhteyttä nitriittialtistuksen ja näiden tautien riskin välillä ei ole kuitenkaan toistaiseksi osoitettu”, ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola kertoo.

Lue myös: Kiinteitä ensimmäistä kertaa

Sokeriin totutetuilla merkittävä ylipainoriski 

Kaikki lapset pitävät makeasta. Niinpä monissa lapsille tarkoitetuissa tuotteissa on runsaasti sokeria.

”Jos lapsen ruokavaliossa on paljon valkoista sokeria, siitä ei ole mitään hyötyä elimistölle. Lapsen pitäisi saada energia monimutkaisista hiilihydraateista. Näitä löytyy hedelmistä, viljoista ja kasviksista”, Kosonen huomauttaa.

Useissa tuotteissa on huomattavan paljon sokeria. Yhdessä jugurttipurkissa on 10 palaa sokeria. Pillimehupurkissa on tyypillisesti 8 palaa sokeria. Tiedämme tutkimustiedon perusteella, että sokerin saanti lapsella vähentää terveellisten elintarvikkeiden syömistä.

”Suomalaistutkimuksessa osoitettiin, että suositeltavien elintarvikkeiden kuten ruisleivän, puuron, kasvisten, rasvattoman maidon sekä kasviöljypohjaisten levitteiden kulutus väheni lapsilla sokerin saannin kasvaessa. Myös ruokavalion ravintotiheys laski lisätyn sokerin energiaosuuden kasvaessa”, Erkkola kertoo.

Erkkola vinkkaakin, että lasten janojuomana pitäisi olla vesi. Juuri mehujen kittaaminen lisää huomattavasti lasten sokerin kulutusta.

”Sokereita syömällä lapsi myös oppii sellaisen ruokavalion, jossa on runsaasti valkoista sokeria ja epäterveellisiä rasvoja. Tällaisen ruokavalion terveyshaitta ilmenee vasta myöhemmin korkeina veren rasva-arvoina ja mahdollisena ylipainona”, Kosonen huomauttaa.

WHO:n uuden suosituksen mukaan sokerin osuus saisi olla korkeintaan 5 prosenttia päivittäisestä energian saannista. Harva lapsiperhe kuitenkaan yltää suositukseen.

Lue myös: Sokeri ja lohduttaminen – vaarallinen yhdistelmä

Nirson lapsen ruokavalio

Toisille lapsille ei tunnu kelpaavaan mikään. He saattavat elää jauhelihan, makaronin ja vaalean leivän voimalla. Yksipuolinen ruokavalio voi aiheuttaa lapselle vitamiini- ja hivenainepuutteita.

”Yksipuolinen ruokavalio lisää useiden ravintoaineiden puutteen riskiä. Suomalaislapsilla kriittisiä ravintoaineita ovat D- ja E-vitamiini ja rauta. Jos kasvikunnan tuotteiden käyttö on niukkaa, vaarantuu esimerkiksi ravintokuidun, C-vitamiinin ja folaatin riittävä saanti”, Erkkola huomauttaa.

Vähän kasviksia sisältävä ruokavalio voi altistaa Kososen mukaan sairauksille.

”Yksipuolinen ruokavalio ei tue elimistön terveyttä. Solun puolustukseen tarvitaan useita antioksidantteja. Monipuolinen kasvispainotteinen ruokavalio vahvistaa elimistön puolustuskykyä”, Kosonen huomauttaa.

Lue myös: Vältä näitä lisäaineita!

Vegaaniruokavalion todelliset riskit

Vegaaniruokavaliota nauttivalle lapselle saattaa aiheutua kalsium-, B12-vitamiini-, jodi-, D-vitamiini- ja seleenipuutosta. Vajeet ovat kuitenkin torjuttavissa seuraamalla ravitsemusterapeuttien suosituksia ja syömällä ravintolisiä. Lapsen vegaaniruokavalio vaatii vanhemmilta tietotaitoa.

”Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan lapset tulevat oikein hyvin toimeen vegaaniruokavaliolla edellyttäen, että ruokavalion eteen nähdään huolta ja vaivaa. Toisaalta meillä on tällä hetkellä liian vähän tietoa vegaanilasten kasvusta ja odottavien vegaaniäitien ravitsemustilasta”, Kosonen huomauttaa.

Kasvikset ovat tyypillisesti energiasisällöltään vähemmän tiiviitä kuin eläinperäiset ruoka-aineet. Näin ollen vegaaniruokaa on syötävä enemmän.

”Jos lapsi ei ole hyvä syömään, saattaa energiansaanti jäädä liian pieneksi. Lapsen kasvua kuitenkin seurataan neuvolassa ja asiaan voidaan puuttua lisäämällä tarpeen mukaan proteiinia, rasvaa tai hiilihydraatteja lapsen ruokavalioon. Alle kolmevuotiaalle voi myös tarvittaessa antaa soijapohjaisia teollisia korvikkeita, joissa on säädelty hiilihydraattien ja proteiinien määrää”, Kosonen huomauttaa.

Jos vanhemmat eivät noudata suosituksia, saattaa seurata suurempia ongelmia. Esimerkiksi jodin puute voi aiheuttaa lapsessa henkistä jälkeenjääneisyyttä.

”Jodia saa esimerkiksi jodioidusta suolasta ja spiruliinalevästä. Vuori- tai merisuolassa olevan jodin määrä on pieni”, Kosonen muistuttaa.

Vegaaniodottajien on puolestaan tärkeä turvata omega-3-rasvojen saanti, sillä rasvahapot ovat yhteydessä lapsen aivojen kehitykseen.

Lue myös: Vauvojen ruoka-ainesuositukset: mistä on kysymys?

Miksi vegaaniperheitä parjataan?

Vaikka monissa lapsiperheissä syödään epäterveellisesti, vanhempien päitä ei kuitenkaan laiteta pölkylle. Vegaaniperheen vanhemmat saavat kuitenkin kuulla vihaisia väitteitä lasten ruokavaliosta huolimatta siitä, kuinka hyvin he seuraavat ravitsemussuosituksia.

Kososen mukaan yksi syy vegaanivanhempien parjaamiseen juontuu terveysvaaran vaikeasta arvioimisesta. Välitöntä riskiä pidetään yleensä etäistä riskiä suurempana, vaikka jälkimmäinen olisi huomattavasti suurempi.

”Välitön allerginen reaktio johtaa poikkeuksetta haittaa aiheuttavan tuotteen välttämiseen. Jos puolestaan ruoka-aine sisältää pitkällä tähtäimellä riskin, se voi tuntua mitättömältä”, Kosonen huomauttaa.

Huonosti kootun vegaaniruokavalion puutteet näkyvät hyvin pian lapsen kehityksessä. Kehnon sekaruokavalion haitat näkyvät tyypillisesti vasta aikuisuudessa.

”Pitkällä aikavälillä hyvin hoidettu vegaaniruokavalio saattaa edistää terveyttä paremmin kuin yksipuolinen sekaruokavalio”, Kosonen summaa.

Tutkija määrittelee parhaan ruokavalion

Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola kertoo, mitä ihanneruokavalio sisältää. Erkkolan suositus nojaa tutkimusnäyttöön ja uusimpiin ravitsemussuosituksiin.

”Terveyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita eli kasviksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja ja täysjyväviljaa. Lisäksi ruokavalion tulisi sisältää kalaa, kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä sekä rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita”, Erkkola huomauttaa.

Erkkolan mukaan kasvispainotteinen ruokavalio edistää merkittävästi terveyttä.

”Meillä on vakuuttavaa tutkimusnäyttöä siitä, että tällainen ruokavalio edistää terveyttä ja pienentää lukuisien sairauksien kuten sepelvaltimotaudin, kakkostyypin diabeteksen, lihavuuden, hammaskarieksen riskiä”, Erkkola summaa.

Mitä mieltä olet artikkelista?