Uhmaiässä lapsen tahto voi olla todella vahva. Omien tunteiden hallinnassa on puolestaan suuria puutteita, eikä järkikään ole vielä kovin pitkälle kehittynyttä. Ei ole ihme, että monella vanhemmalla palaa hihat uhmaikäisien kanssa. Vanhempien kannattaakin lohduttautua sillä, että uhmaikä ei ole kuin yksi vaihe lapsen kehityksessä. Se menee ohi.

Viimeksi päivitetty 19.10.2015

”Uhmaikä on tärkeä vaihe. On tärkeää miettiä, miten käsittelet erilaiset ongelmatilanteet. Pidä huolta siitä, ettei lapsen itsetunto kärsi”, psykologi Elisabeth Gerhardsen sanoo.

Lasten tahto on rajaton ja samalla varsin häilyväinen. Suosikkiruoka, jota oli aivan välttämättä saatava edellisellä viikolla, muuttuu hetkessä ällöttävimmäksi asiaksi maailmassa.

”On hyvä huomata, ettei ainoastaan lapsi kasva uhmaiän myötä. Myös vanhempien pitää mukautua lapsen mukana. Ei ole olemassa selkeitä sääntöjä, miten uhmaikäistä pitäisi kohdella. Mutta nämä seikat tekevät elämistänne hieman helpompaa”, psykologi Helge Holgersen sanoo.

1. Aloita itsestäsi

On helppoa ajatella, että uhmaikäisellä lapsella on ongelma. Uhmariidoissa on kyse aina kahden kaupasta. Sinä olet jollain tavalla aina osa ongelmaa. Aikuisena sinun pitäisi pystyä hillitsemään itsesi silloinkin, kun lapsesi uhmaa sinua. Muista, että lapsen uhmaikä ei tarkoita, että sinun pitää nousta diktaattoriksi. Yritä olla lapsellesi hyvä johtaja. Hyvänä vanhempana on helpompi olla silloin, kun sinulla itsellä pyyhkii hyvin. Mutta jos elämässäsi on takkuja, eikö lapsen uhma ole silloin kaikista vaikeinta kestää?

2. Anna lapsen tehdä osavalintoja

Kun tietyistä tilanteista alkaa tulla ongelma, kokeile antaa lapselle valintamahdollisuuksia. Otetaan esimerkiksi pukeminen. Jos lapsi kiukuttelee pukemisen yhteydessä, anna lapsen valita sellaisien vaatekappaleiden väliltä, jotka ovat molemmat riittävän lämpimiä. Saat lapselle sopivat vaatteet päälle ja lapsi saa kokemuksen siitä, että hän saa itse valita.

3. Älä kiirehdi liikaa – anna lapselle aikaa

Kun olet itse stressaantunut, tunnetilasi siirtyy lapseen. Lapsista tulee stressitilanteista helposti vastahakoisia ja turhautuneita. Kiirehtimällä lisäät ainoastaan uhmaamisriskiä. Jos varaat enemmän aikaa tilanteisiin, olet itse rennompi ja tilanne sutviutuu todennäköisesti paremmin. Joskus tietysti kiirettä ei voi millään välttää, mutta silloin kun siihen on mahdollisuus, pitäisikö sinun kokeilla lisätä esimerkiksi 15 minuutti aamutoimien hoitamiseen?

4. Osoita ymmärrystä

Jos lapsi yrittää kiukutella itselleen karkkia, eikä hänellä ole karkkipäivä, voit kuitenkin sanoa ymmärtäväsi lasta. ”Ymmärrän, että karkkeja olisi kiva syödä, mutta tänään on tiistai ja karkkipäiväsi on vasta lauantaina.” Vaikka lapsi ei hyväksyisi järkeilyäsi, saavutat kuitenkin jotain positiivista. Lapsi kokee, että häntä on ymmärretty.

5. Älä anna lapsen valita vanhempien väliltä

Toisinaan uhmaiset lapset alkavat suosia toista vanhempaa. ”Vain äiti saa kaataa minulle maitoa!” ”Ainoastaan isä saa laittaa minulle kengät jalkaan.” Lapsi ei juonittele tietoisesti, kun hän alkaa suosia toista vanhempaa. Hän vain kokeilee erilaisia tapoja saada valtaa itselleen. Tähän sinun ei kannata taipua. Lapsella on kaksi vanhempaa ja molempien pitää pystyä tekemään kutakuinkin samat asiat lapsen kanssa. Jos annat periksi, riskeeraat, että lapsesi alkaa ohjailla teitä muissakin asioissa ja lopulta kumpikaan vanhempi ei kelpaa hänellä.

6. Minkälaisia seikkoja lapsi voi valita

Toisille lapsille saattaa olla tärkeää valita oma juomakuppi. Toiset taas haluavat valita, minkälaista paitaa he pitävät päällään. Jos valinnat ovat melko triviaaleja, eivätkä niiden tekeminen aiheuta lapselle haittaa tai muulle perheelle erityistä vaivaa, lapsen voi hyvin antaa itse valita. Lapsen ei tietenkään pidä antaa valita esimerkiksi jäätelöä itselleen päiväruuaksi.

7. Älä kuvaile lastasi negatiivisesti

Kun lapset kiukkuilevat ja äksöttelevät, vanhemmat saattavat puhua lapsesta negatiiviseen sävyyn. ”Miksi sinun pitää olla aina niin ilkeä?”, ”Olet nyt kyllä väärässä!” tai ”Aina sinä rikot kaiken!” Yritä puhua mieluummin lapsen teoista, ettet tule arvostelleeksi hänen luonnettaan. Sano mieluummin: ”Tuollainen kirkuminen saa minun korvat halkeamaan!” tai ”Jos hidastelet pukemisen kanssa, me myöhästymme bussista.”

8. Älä ole liian ankara

Jos menetät hermosi, huudat ja käytät vihamielistä kieltä, teet tilanteesta ainoastaan vaikeamman. On tietysti ymmärrettävää, että vanhempi menettää hermonsa, sillä uhmaikäiset lapset osaavat olla haastavia. Sinun tehtäväsi on kuitenkin rauhoittaa tilanne ja luotsia rauhallisille vesille. Yritä siis pysyä rauhallisena.

9. Harhautus voi toimia

Lapsi kiukuttelee, makaa maassa, eikä suostu nousemaan ylös. Vaihtoehtosi ovat vähissä. Suostuako lapsen vaatimuksiin vai raahata lapsi tilanteesta potkuraivareissa? Harhautus saattaa olla paras mahdollinen keino: ”Pystytkö juoksemaan nopeammin kuin minä?” tai ”Mennäänkö sisällä kirjoittamaan Joulupukille kirje?” Harhautuksen avulla saat lapsesi helposti paremmalle tuulelle, eikä sinun tarvitse suostua lapsen vaatimuksiin.

10. Valmistele lapsi hyvin

”Nyt lähdemme! Alahan tulla!” Monet uhmaikäiset vastaavat arkipäiväiseen tilanteeseen raivokohtauksella. Jos on mahdollista, anna lapselle vinkki. ”Lähdemme ihan kohta, joten teehän se piirustus valmiiksi. Kun olet saanut kuvan valmiiksi, mennään laittamaan kengät jalkaan.” Kun lähtö ei tule yllättäen, lapset lähtevät huomattavasti helpommin liikkeelle.

11. Lapsen pitää oppia, että välillä ”on pakko”

Vanhempien ei pidä vältellä konflikteja aiheuttavia tilanteita. Lapsen pitää oppia, että välillä on tehtävä asioita, joita hän ei alun perin halunnut. Tätä kautta lapsi oppii, että asiat voivat olla hauskoja, vaikka niitä ei olisi itse halunnutkaan. Myöhemmin lapsen on vaikea oppia kompromissien tekemistä, jos lapsena ei ole koskaan joutunut tekemään asioita, joita ei halua tehdä. Toisaalta kaikkeen lasta ei tarvitse pakottaa. Vanhemman tehtävä onkin valita taistelunsa huolella.

12. Muista, että lapset ovat erilaisia

Lasten perusluonteet ja temperamentit eroavat huomattavasti toisistaan. Toiset ovat haastavampia ja uhmakkaampia, toiset ovat taas rauhallisempia ja joustavampia. Niin pitkään kun lapsi osaa toimia hyvin sosiaalisessa ympäristössään, sillä ei ole väliä, mikä lapsen temperamentti on. Mutta jos lapsi on kuin tulisilla hiilillä jatkuvasti, kannattaa miettiä, onko lapsen ympäristössä jotain sellaista, joka saa lapsen kiehumaan? Ovatko vanhemmat liian vihaisia? Entäpä onko lapsella kaikki kunnossa päivähoidossa?

13. Selkeät säännöt – kaikkien etu

On aivan tarpeeksi turhauttavaa olla taapero. Ajattele, minkälaista olisi, jos säännöt vielä muuttuisivat joka päivä. Lapset uskovat, että asiat ovat samalla tavalla kuin viimeksikin. Jos annat periksi jossain asiassa, lapsi olettaa, että annat periksi myös seuraavalla kerralla. Jos annat lapsen hyppiä sohvalla, ja kiellät häntä hyppimästä seuraavana päivänä, aiheutat hämmennystä.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliMiten ihmeessä vauva mahtui olemaan mahassa?
Seuraava artikkeliTyötön odottaja: ”Raskaana ei kehtaisi hakea töitä”
JAA