Disney-tuotanto ja japanilaiset piirretyt. Erityisesti niitä kannattaa välttää, jos haluaa rajoittaa lastensa väkivallan katselua, mediatutkija Annikka Suoninen vinkkaa.
Lue lisää
Itse on käyttäydyttävä hillitysti kuin viilipytty, kun parivuotias kiljuu ja mekkaloi täysin malttinsa menettäneenä, koska asiat eivät ole menneet hänen tahtonsa mukaan? Niinhän se menee? Ei. Opettele kivikautista taaperopuhetta!
Lue lisää
”Jotta lapset saisivat laajemmin osallistua itseään koskeviin ratkaisuihin, aikuisten asenteiden on muututtava. Aikuisten on oivallettava, että lasten tärkeysjärjestys on usein toinen kuin aikuisten”, lapsiasia-
valtuutettu Maria Kaisa Aula sanoo.
Lue lisää
Taaperoikäiset voivat olla todellisia nyrkkisankareita ja raivottaria. Vanhempien kannattaa kuitenkin pitää pää kylmänä, vaikka lapsen käytös olisi kuin kauhuelokuvasta.
Lue neuvolapsykologin kasvatusvinkit!
Onko vanhemmilla riittävästi aikaa ja voimia olla yhdessä lasten kanssa, kasvatustieteen tohtori Taina Kyrönlampi-Kylmänen kysyy.
Lue lisää
Sensaatiohakuisissa kasvatusohjelmissa käytetään mielellään yksinkertaisia ja helposti visualisoitavissa olevia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Yksi ja tavallisimmin käytetty keino on niin sanottu ”tuhmuustuoli”, johon niskoitteleva lapsi laitetaan miettimään huonoa käytöstään. Lapsen leimaaminen tuhmaksi on julmaa lapselle, mutta niin tehdään silti, korkeampien katsojalukujen nimissä, brittiasiantuntija kritisoi.
Lue lisää
Ranskassa joulupukki laskeutuu taivaista, Yhdysvalloissa tupsahtaa savupiipusta ja Suomessa asuu Korvatunturilta. Mitä pukkimytologiasta pitäisi kertoa lapsille? Lue kolme erilaista tapaa kertoa pukista.
Lue lisää
Jättämällä lapsensa huonolaatuiseen päivähoitoon työssäkäyvät vanhemmat saattavat pilata lapsensa terveyden ja onnellisuuden. ”Panokset ovat suuret tässä uhkapelissä, jossa mukana ovat tämän päivän lapset ja huomisen maailma”, Unicefin raportissa varoitetaan.
Lue lisää
On selvää, että nukkumaanmenosta ja syömisestä päättää vanhempi. Mutta mitä muuta rajoihin kuuluu? Kotikasvatusta tutkinut psykologian tohtori Merja Korhonen kertoo, missä menevät rajojen rajat.
Lue lisää
Miljoonia säästyisi, jos kotona olevien vanhempien lapset otettaisiin päivähoidosta, Helsingin Sanomat uutisoi. Niin, vanhemmilla on ensisijainen vastuu lastensa hoidosta. Mutta onko asia ihan näin yksinselitteinen?
Lue lisää
Esikoululainen ei opettajien pyynnöistä ja kehotuksista rauhoittunut, vaan häiritsi kovaäänisesti esikouluryhmän yhteisiä puuhia Höganäsissä Ruotsissa. Opettaja kyllästyi kuusivuotiaan metelöintiin ja teippasi tämän suun kiinni.
Lue lisää
Nykyään lapset saavat liikkua sukupuolirajojen yli helpommin kuin aikaisemmin. Äärimmäistä individualismia korostavat kasvatusopit saattavat sisältää kuitenkin ongelmia.
Lue lisää
Huostaanottojen määrä kasvaa jatkuvasti. Sijaisperheet tarjoavat kotihoitoa lapsille, jotka eivät voi syystä tai toisesta elää biologisessa perheessään.
Lue lisää
Lapselle huutaminen on inhimillinen reaktio. Lapsi oppii, ettei omat vanhemmat jaksa aivan kaikkea. Toisaalta ammattilaiset suosittelevat vanhemmille neuvottelevampaa kasvatusotetta. Miten on neuvolapsykologi Pirjo Latvanen, saako lapselle huutaa?
Lue lisää
Miksi toinen lapsi vetäytyy, kun taas toinen lapsi käyttäytyy aggressiivisesti samassa tilanteessa? Lapset ovat erilaisia, ja temperamenttierot olisi hyvä huomioida myös kasvatuksessa.
Lue lisää
Väsyneet vanhemmat huutavat ensin ja pelkäävät sitten aiheuttaneensa lapselle trauman. Riittääkö pelkkä huutaminen trauman siemeneksi?
Miten trauma oikeasti syntyy?
Piiskaaminen ja muu ruumiillinen kuritus on monin tavoin haitaksi lapsille. Se myös lisää lasten aggressiivisuutta, Pediatrics-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa.
Lue lisää
Muksuoppi on kasvatustyöväline, jonka avulla lapsen ongelmat käännetään taidoiksi. Opin avulla lapsi etenee vaihe vaiheelta kohti taidon hallitsemista.
Lue lisää
Pienet lapset osaavat olla tottelemattomia lurjuksia. Minkälaista rangaistusta olisi syytä käyttää, kun leikki-ikäinen viis veisaa hänelle asetetuista säännöistä? Entäpä voiko sääntöjä olla liikaa?
Lue lisää
Pilvibongarin taskuopas on mainio puuhakirja aikuisille. Mutta sopiiko pilvien bongaaminen 3-vuotiaalle lapselle. Vau.fi testasi.
Lue lisää
Onko lapsen kehityksen kannalta ongelmallista, jos tyttö leikkii poikien kanssa tai poika tyttöjen kanssa?
Lue lisää
Pienet lapset eivät osaa huomioida toisia samalla tavalla kuin aikuiset. Kyky empaattisuuteen kasvaa iän mukana. Pelkkä ikä ei kuitenkaan riitä, sillä muiden huomioiminen pitää opettaa lapselle kädestä pitäen.
Lue lisää
Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle ja lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula muistuttaa. Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11.
Lue lisää
Päivähoito, kotihoito, päivähoitopas, kotihoitopas. Tämä väittely ei lopu koskaan. Tänään ampiaispesää sohaisee Virpi Salmi, joka ei säästele sanojaan HS:n kolumnissaan patistelleessaan työikäisiä naisia takaisin työelämään. Parin vuoden takaisessa Unicefin raportissa puolestaan varoitellaan, kuinka huonolaatuinen päivähoito ehkä pilaa lapsen terveyden ja onnellisuuden.
Lue lisää
Heidi Lunaban Kaksoset-valokuvanäyttelyssä lapset leikittelevät sukupuolirooleilla. Kuvissa samat lapset esiintyvät sekä tyttöinä että poikina.
Lue lisää
Lasten saduissa esiintyy tyypillisesti hyviksiä ja pahiksia. Aikuisista asetelma saattaa tuntua typerältä. Yksioikoisilla pahiksilla on todellisuudessa tärkeä rooli lapsen moraalin kehityksessä.
Lue kehityspsykologin näkökulma pahiksista.
Iltalehden vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista noin 250 sallisi lapsen tukistamisen. Eniten kyllä-vastauksia tuli perussuomalaisten joukosta, tosin kannattajia löytyi myös monista muista puolueista. Lapsen kurittaminen on Suomessa ollut lainvastaista vuodesta 1984.
Lue lisää
Lapsuudessa aloitettu musiikkiharrastus voi ehkäistä tai ainakin hidastaa muistin ja muiden mielentoimintojen heikentymistä. Olennaista näyttäisi olevan harrastuksen kesto, ei se jatkaako soittoa vielä myöhemmällä iällä, Kansasin yliopiston tutkijat kirjoittavat.
Lue lisää
Meillä aikuisilla on monia tapoja, joista emme aina ole itse tietoisia. Kenties tarkkailemmekin enemmän muiden tapoja? Ja panemme erityisesti merkille tavat, joita pidämme silmiinpistävinä tai epäkäytännöllisinä ja jotka ehkä katsomme huonoiksi. Mitä sitten lasten "tavoille opettaminen" tarkoittaa?
Lue lisää
Lapsi saa jo ensi kokemuksistaan lähtien perusvalmiuksia ja -tietoja itsestään ja ympäristöstään. Se muodostaa pohjan lapsen oppimiselle – aikanaan koulussa mutta ennen kaikkea elämässä.
Lue lisää
Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä kunnioittaa niin itseään kuin muitakin. Tämän kaksoiskompetenssin kehittymiselle on tärkeää, että lapsi oppii pienestä pitäen ottamaan muut huomioon ja tekemään yhteistyötä.
Lue lisää
Vaikutamme vääjäämättä lapsiimme. Omat mielipiteemme piirtyvät totuuksina lastemme mieliin. Omat ennakkoluulomme siirtyvät helposti lapsen ennakkoluuloiksi. Onko siis kyse kasvatuksesta vai aivopesusta?
Lue lisää
”Minä näin tänään krokotiilin, kun oltiin uimassa”, saattaa leikki-ikäinen kehua. Tämä on vielä harmitonta, tuonikäiselle tyypillistäkin narraamista. Kun kouluikäinen puolestaan kertoo, ettei tullut taaskaan läksyjä, on kyseessä jo valehtelu, johon tulisi puuttua.
Lue lisää
Monien mielestä sanalla kasvatus on vähän kielteinen kaiku. Se voi tuoda mieleen autoritaariset vanhemmat ja lapset, jotka kuuliaisina alistuvat vanhempien määräysvallan alle. Olisikin ehkä parempi ajatella niin, että sinulla on tehtävä, jota voisi verrata opastukseen. Lapsi on maailmassa uusi tulokas, ja sinun tehtävänäsi on näyttää, kuinka täällä selviydytään.
Lue lisää
Vuorovaikutus luo pohjan kasvatukselle. Muutaman viikon ikäinen lapsi on oppinut tuntemaan vanhempien tapoja ja sen, millaista on yhdessä heidän kanssaan.
Lue lisää
Perhe-elämä pyörii ensimmäiset kuukaudet uuden tulokkaan tarpeiden ja rutiinien ympärillä, ja niin pitää ollakin. Vähitellen lapsi alkaa kuitenkin mukautua perheen rutiineihin ja yleisiin käyttäytymissääntöihin.
Lue lisää
Lapsen maailmasta tulee nyt isompi, ja hän pursuaa löytämisen iloa. Kun lapsi on tutkimusretkellään, hän kääntyy välillä katsomaan sinua. Hän on ehkä menossa huoneeseen, jossa ei ole juurikaan ollut, tai sitten puistoon, jossa ei ole ennen käyty. Syynä on tietysti se, että hän haluaa tarkastaa sinun olevan mukana tai haluaa tietää, onko hyväksyttävää jatkaa matkaa.
Lue lisää
Itsenäisyyden ja kärsivällisyyden kehitykseen kuuluu myös omien kykyjensä ja lahjojensa löytäminen ja ilo siitä että noudattaa omia toiveitaan ja tarpeitaan. Itsenäisyyden myötä myös oma tahto vahvistuu. Muisti on nyt niin kehittynyt, että lapsella on selvä käsitys siitä, mikä on vialla, jos hän ei saa tahtoaan läpi – ja tämä tietysti lisää taisteluhalua.
Lue lisää
Niillä kokemuksilla, joita lapsella on vuorovaikutuksesta kotona, on suuri merkitys sille, kuinka hän selviytyy muissa yhteyksissä. Jos lapsi on oppinut, että hänen aloitteisiinsa suhtaudutaan myönteisesti, on suurempi mahdollisuus, että hänellä on tarpeeksi itseluottamusta lähteä maailmaan myönteisin tuntein: hänellä on jotain annettavaa, ja hänet otetaan hyvin vastaan.
Lue lisää
Nykylasten on vaikea välttyä pelottavilta uutisilta.
Lue lisää
Lasten kasvatus on surkeassa jamassa, väittää kasvatusoppaiden bestseller-tehtailija. Kun lapsi niskuroi, syy on tietenkin vanhemmissa: Aikuiset eivät osaa olla aikuisia, vaan kerjäävät lapsen rakkautta.
Lue lisää
Vieras leikki-ikäinen lapsi etuilee ja tönii leikkipuiston liukumäessä. Tulisiko käytökseen puuttua komentamalla lasta? ”Itse kannatan tällaista koko kylä kasvattaa -asennetta. Tilanteen vaatiessa on lupa kieltää, mutta olennaista on, miten puhuttelee vieraan lasta." Näin Vau.fi:n gallupiin vastasi Kaisa. Mutta muitakin näkemyksiä oli.
Lue lisää
Tiikeriäiti Amy Chuan peräänkuuluttaa auktoritääristä kasvatusta. Michael Winterhoff näkee lapset narsistisina nautinnon tavoittelijoina. Mutta Jukka Laajarinne antaisi lasten vain leikkiä.
Miksi?
Mitä eskarissa tehdään? Vau.fi tutustui jyväskyläläisen päiväkodin esiopetukseen.
Lue lisää
”Meillä isä on paljon pojan kanssa. Ainoa huono puoli on, ettei meinaa saada kuria pojalle. On semmonen pehmoisä, joka antaa helposti periksi. Kurja sitten, kun mä joudun ottaa sen kasvattajan roolin ja olla se tylsä äiti."
Lue lisää
Tiikeriäiti Amy Chuan kasvatusmetodeja on kauhisteltu Suomessakin, mutta kuinka paljon se oikeastaan poikkeaa tavasta, jolla pikku junioreista koulitaan tulevaisuuden teemuselänteitä?
Lue lisää
Mathiasta, 2, kiusattiin päiväkodissa, mutta opettajat eivät puuttuneet asiaan millään tavalla. Päiväkodissa oltiin sitä mieltä, että vika on Mathiaksessa ja että hänen täytyisi muuttaa tapansa ja opeteltava olemaan "parempi".
Lue lisää
Kiista kotihoidon ja päivähoidon välillä kuumentaa tunteita. Kehityspsykologian professori Marja-Leena Laakson mukaan kysymys on väärin aseteltu. Lue, mikä Laakson mielestä on oleellisista lapsen kehityksen kannalta.
Lue lisää
Tytöt ovat nättejä ja pojat hyviä skeittaamaan. Onko se näin yksinkertaista? Pitäisikö tyttöjä kehua myös skeittaamisesta ja poikia ulkonäöstä?
Psykologi Tarja Salokoski vastaa.
Telkkarit, kännykät, tietsikat, läppärit, konsolit, tabletit ja muut ruutuvekottimet ovat osa tavallista arkeamme. Kun kaiken laskee yhteen, saavat perheen pienimmätkin usein aimo annoksen ruututuijottelua. Kuinka paljon lapsi saisi viettää aikaa ruudun ääressä? Millaiset ovat hyvät ruutuaikasäännöt?
Lue lisää
Siljen lapsi katosi tunneiksi eikä päiväkodista otettu yhteyttä vanhempiin. Helenille kerrottiin, että hänen tyttärensä leikkii liikaa poikien kanssa. Annen tytär oli saanut päivän aikana sairauskohtauksen, mutta häntä ei ollut viety lääkäriin. Aina ei päivähoidossa suju asiat toivotulla tavalla. Lue vanhempien kertomukset.
Lue lisää
Miten taata lapsen menestys elämässä? Muskaria, viulutunteja ja kielikylpyjä? Kimmo Jokisen johtaman tutkimusprojektin mukaan lähtökohta menestykseen on aivan muualla. Turvallinen lapsuus nimittäin riittää petaamaan menestyksen.
Lue lisää
Tukistamista, luunappia, korvapuustia tai muita lievempiä, kuritusväkivallaksi miellettyjä keinoja käytetään suomalaisperheissä hyvin usein: Joka toista alle 13-vuotiasta on kuritettu fyysisesti kotonaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Joka viides vanhempi on sitä mieltä, että kuritusväkivalta on sopivaa lasten kasvatuksessa.
Lue lisää
Tänään vietettävä lapsen oikeuksien päivä puhuu myönteisen kasvatuksen puolesta: jokainen vanhempi kasvattaa omalla esimerkillään, ilolla ja yhteistyöllä. Suomessakin on kuitenkin vielä tekemistä lapsen ihmisarvon ymmärtämisessä, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sanoo.
Lue lisää
Ajattelemme, että lapsien pitää elää huolettomasti. Jos lapsella on vastuita perheen arkiaskareista, leimaamme tapauksen helposti lastensuojelulapseksi. Sosiaalityön tohtori Susanna Helavirta haluaa kyseenalaistaa asetelman. Lapset nimittäin kokevat itse vastuun tärkeänä osana hyvää elämää.
Lue lisää
Nalkutusta, huutoa, hoputusta, jäähyjä. Loputtomasti ei, ei ja vielä kerran ei. Tuntuuko kasvatustyö joskus toivottomalta? Lue vinkit sujuvampaan kasvatusarkeen. Jutusta selviää muun muassa, miksi hymyily kannattaa, miksi jäähypenkki on huono vaihtoehto ja miksi vanhemman kannattaa opetella sanomaan useammin "kyllä".
Lue lisää