Disney-tuotanto ja japanilaiset piirretyt. Erityisesti niitä kannattaa välttää, jos haluaa rajoittaa lastensa väkivallan katselua, mediatutkija Annikka Suoninen vinkkaa.
[Lue lisää]
Itse on käyttäydyttävä hillitysti kuin viilipytty, kun parivuotias kiljuu ja mekkaloi täysin malttinsa menettäneenä, koska asiat eivät ole menneet hänen tahtonsa mukaan? Niinhän se menee? Ei.
[Lue lisää]
”Jotta lapset saisivat laajemmin osallistua itseään koskeviin ratkaisuihin, aikuisten asenteiden on muututtava. Aikuisten on oivallettava, että lasten tärkeysjärjestys on usein toinen kuin aikuisten”, lapsiasia-
valtuutettu Maria Kaisa Aula sanoo.
[Lue lisää]
Taaperoikäiset voivat olla todellisia nyrkkisankareita ja raivottaria. Vanhempien kannattaa kuitenkin pitää pää kylmänä, vaikka lapsen käytös olisi kuin kauhuelokuvasta.
[Lue lisää]
Onko vanhemmilla riittävästi aikaa ja voimia olla yhdessä lasten kanssa, kasvatustieteen tohtori Taina Kyrönlampi-Kylmänen kysyy.
[Lue lisää]
Lapsityrannien kaltaiset televisio-ohjelmat pitäisi kieltää. Ne viljelevät julmaa oletusta, että lapset ovat kuriton ”ihmislaji”, joka on kesytettävä ja rankaisemalla opetettava tavoille, brittiasiantuntija kritisoi.
[Lue lisää]
Ranskassa joulupukki laskeutuu taivaista, Yhdysvalloissa tupsahtaa savupiipusta ja Suomessa asuu Korvatunturilta. Mitä pukkimytologiasta pitäisi kertoa lapsille? Lue kolme erilaista tapaa kertoa pukista.
[Lue lisää]
Jättämällä lapsensa huonolaatuiseen päivähoitoon työssäkäyvät vanhemmat saattavat pilata lapsensa terveyden ja onnellisuuden. ”Panokset ovat suuret tässä uhkapelissä, jossa mukana ovat tämän päivän lapset ja huomisen maailma”, Unicefin raportissa varoitetaan.
[Lue lisää]
On selvää, että nukkumaanmenosta ja syömisestä päättää vanhempi. Mutta mitä muuta rajoihin kuuluu? Kotikasvatusta tutkinut psykologian tohtori Merja Korhonen kertoo, missä menevät rajojen rajat.
[Lue lisää]
Miljoonia säästyisi, jos kotona olevien vanhempien lapset otettaisiin päivähoidosta, Helsingin Sanomat uutisoi. Niin, vanhemmilla on ensisijainen vastuu lastensa hoidosta. Mutta onko asia ihan näin yksinselitteinen?
[Lue lisää]
Esikoululainen ei opettajien pyynnöistä ja kehotuksista rauhoittunut, vaan häiritsi kovaäänisesti esikouluryhmän yhteisiä puuhia Höganäsissä Ruotsissa. Opettaja kyllästyi kuusivuotiaan metelöintiin ja teippasi tämän suun kiinni.
[Lue lisää]
Nykyään lapset saavat liikkua sukupuolirajojen yli helpommin kuin aikaisemmin. Äärimmäistä individualismia korostavat kasvatusopit saattavat sisältää kuitenkin ongelmia.
[Lue lisää]
Huostaanottojen määrä kasvaa jatkuvasti. Sijaisperheet tarjoavat kotihoitoa lapsille, jotka eivät voi syystä tai toisesta elää biologisessa perheessään.
[Lue lisää]
Lapselle huutaminen on inhimillinen reaktio. Lapsi oppii, ettei omat vanhemmat jaksa aivan kaikkea. Toisaalta ammattilaiset suosittelevat vanhemmille neuvottelevampaa kasvatusotetta. Miten on neuvolapsykologi Pirjo Latvanen, saako lapselle huutaa?
[Lue lisää]
Miksi toinen lapsi vetäytyy, kun taas toinen lapsi käyttäytyy aggressiivisesti samassa tilanteessa? Nykyään puhutaan temperamenttieroista, jotka olisi hyvä huomioida myös kasvatuksessa.
[Lue lisää]
Vau.fi:n asiantuntijatiimi on saanut uuden vahvistuksen. Nyt voit kysyä lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä psykologi Tarja Salokoskelta.
[Lue lisää]
Väsyneet vanhemmat huutavat ensin ja pelkäävät sitten aiheuttaneensa lapselle trauman. Riittääkö pelkkä huutaminen trauman siemeneksi?
[Lue lisää]
Piiskaaminen ja muu ruumiillinen kuritus on monin tavoin haitaksi lapsille. Se myös lisää lasten aggressiivisuutta, Pediatrics-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa.
[Lue lisää]
Muksuoppi on kasvatustyöväline, jonka avulla lapsen ongelmat käännetään taidoiksi. Opin avulla lapsi etenee vaihe vaiheelta kohti taidon hallitsemista.
[Lue lisää]
Pienet lapset osaavat olla tottelemattomia lurjuksia. Minkälaista rangaistusta olisi syytä käyttää, kun leikki-ikäinen viis veisaa hänelle asetetuista säännöistä? Entäpä voiko sääntöjä olla liikaa?
[Lue lisää]
Nykysadut ovat melko kilttejä verrattuna Grimmin veljesten kirjaamiin hurjiin tarinoihin.
[Lue lisää]
Pilvibongarin taskuopas on mainio puuhakirja aikuisille. Mutta sopiiko pilvien bongaaminen 3-vuotiaalle lapselle. Vau.fi testasi.
[Lue lisää]
Onko lapsen kehityksen kannalta ongelmallista, jos tyttö leikkii poikien kanssa tai poika tyttöjen kanssa?
[Lue lisää]
Pienet lapset eivät osaa huomioida toisia samalla tavalla kuin aikuiset. Kyky empaattisuuteen kasvaa iän mukana. Pelkkä ikä ei kuitenkaan riitä, sillä muiden huomioiminen pitää opettaa lapselle kädestä pitäen.
[Lue lisää]
Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle ja lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula muistuttaa. Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11.
[Lue lisää]
Päivähoito, kotihoito, päivähoitopas, kotihoitopas. Tämä väittely ei lopu koskaan. Tänään ampiaispesää sohaisee Virpi Salmi, joka ei säästele sanojaan HS:n kolumnissaan patistelleessaan työikäisiä naisia takaisin työelämään. Parin vuoden takaisessa Unicefin raportissa puolestaan varoitellaan, kuinka huonolaatuinen päivähoito ehkä pilaa lapsen terveyden ja onnellisuuden.
[Lue lisää]
Heidi Lunaban Kaksoset-valokuvanäyttelyssä lapset leikittelevät sukupuolirooleilla. Kuvissa samat lapset esiintyvät sekä tyttöinä että poikina.
[Lue lisää]
Saduissa esiintyy tyypillisesti mustavalkoinen käsitys hyvästä ja pahasta. Moraalikehityksen kannalta mustavalkoisuus ei ole haitaksi lapselle, sillä se tukee lapsen omaa tapaa käsitellä elämän isoja kysymyksiä.
[Lue lisää]
Iltalehden vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista noin 250 sallisi lapsen tukistamisen. Eniten kyllä-vastauksia tuli perussuomalaisten joukosta, tosin kannattajia löytyi myös monista muista puolueista. Lapsen kurittaminen on Suomessa ollut lainvastaista vuodesta 1984.
[Lue lisää]
Lapsuudessa aloitettu musiikkiharrastus voi ehkäistä tai ainakin hidastaa muistin ja muiden mielentoimintojen heikentymistä. Olennaista näyttäisi olevan harrastuksen kesto, ei se jatkaako soittoa vielä myöhemmällä iällä, Kansasin yliopiston tutkijat kirjoittavat.
[Lue lisää]
Meillä aikuisilla on monia tapoja, joista emme aina ole itse tietoisia. Kenties tarkkailemmekin enemmän muiden tapoja? Ja panemme erityisesti merkille tavat, joita pidämme silmiinpistävinä tai epäkäytännöllisinä ja jotka ehkä katsomme huonoiksi. Mitä sitten lasten "tavoille opettaminen" tarkoittaa?
[Lue lisää]
Lapsi saa jo ensi kokemuksistaan lähtien perusvalmiuksia ja -tietoja itsestään ja ympäristöstään. Se muodostaa pohjan lapsen oppimiselle – aikanaan koulussa mutta ennen kaikkea elämässä.
[Lue lisää]
Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä kunnioittaa niin itseään kuin muitakin. Tämän kaksoiskompetenssin kehittymiselle on tärkeää, että lapsi oppii pienestä pitäen ottamaan muut huomioon ja tekemään yhteistyötä.
[Lue lisää]
Kasvatukseen kuuluu omien tapojen, asenteiden ja arvomaailman siirtäminen lapselle.
[Lue lisää]
”Minä näin tänään krokotiilin, kun oltiin uimassa”, saattaa leikki-ikäinen kehua. Tämä on vielä harmitonta, tuonikäiselle tyypillistäkin narraamista. Kun kouluikäinen puolestaan kertoo, ettei tullut taaskaan läksyjä, on kyseessä jo valehtelu, johon tulisi puuttua.
[Lue lisää]
Monien mielestä sanalla kasvatus on vähän kielteinen kaiku. Se voi tuoda mieleen autoritaariset vanhemmat ja lapset, jotka kuuliaisina alistuvat vanhempien määräysvallan alle. Olisikin ehkä parempi ajatella niin, että sinulla on tehtävä, jota voisi verrata opastukseen. Lapsi on maailmassa uusi tulokas, ja sinun tehtävänäsi on näyttää, kuinka täällä selviydytään.
[Lue lisää]
Vuorovaikutus luo pohjan kasvatukselle. Muutaman viikon ikäinen lapsi on oppinut tuntemaan vanhempien tapoja ja sen, millaista on yhdessä heidän kanssaan. Kaikkein pienimpien lasten tapauksessa ei tosin puhuta kasvatuksesta. Ensimmäiset kuukaudet olisi käytettävä uuteen ihmiseen tutustumiseen sekä siihen, että hän tutustuisi sinuun ja muuhun perheeseen.
[Lue lisää]
Perhe-elämä pyörii ensimmäiset kuukaudet uuden tulokkaan tarpeiden ja rutiinien ympärillä, ja niin pitää ollakin.
[Lue lisää]
Lapsen maailmasta tulee nyt isompi, ja hän pursuaa löytämisen iloa. Kun lapsi on tutkimusretkellään, hän kääntyy välillä katsomaan sinua. Hän on ehkä menossa huoneeseen, jossa ei ole juurikaan ollut, tai sitten puistoon, jossa ei ole ennen käyty. Syynä on tietysti se, että hän haluaa tarkastaa sinun olevan mukana tai haluaa tietää, onko hyväksyttävää jatkaa matkaa.
[Lue lisää]
Itsenäisyyden ja kärsivällisyyden kehitykseen kuuluu myös omien kykyjensä ja lahjojensa löytäminen ja ilo siitä että noudattaa omia toiveitaan ja tarpeitaan. Itsenäisyyden myötä myös oma tahto vahvistuu. Muisti on nyt niin kehittynyt, että lapsella on selvä käsitys siitä, mikä on vialla, jos hän ei saa tahtoaan läpi – ja tämä tietysti lisää taisteluhalua.
[Lue lisää]
Niillä kokemuksilla, joita lapsella on vuorovaikutuksesta kotona, on suuri merkitys sille, kuinka hän selviytyy muissa yhteyksissä. Jos lapsi on oppinut, että hänen aloitteisiinsa suhtaudutaan myönteisesti, on suurempi mahdollisuus, että hänellä on tarpeeksi itseluottamusta lähteä maailmaan myönteisin tuntein: hänellä on jotain annettavaa, ja hänet otetaan hyvin vastaan.
[Lue lisää]
Nykylasten on vaikea välttyä pelottavilta uutisilta.
[Lue lisää]
Lasten kasvatus on surkeassa jamassa, väittää kasvatusoppaiden bestseller-tehtailija ja lastenpsykiatri Michel Winterhoff.
[Lue lisää]
Vieras leikki-ikäinen lapsi etuilee ja tönii leikkipuiston liukumäessä.
[Lue lisää]
Tiikeriäiti Amy Chuan peräänkuuluttaa auktoritääristä kasvatusta. Michael Winterhoff näkee lapset narsistisina nautinnon tavoittelijoina. Mutta Jukka Laajarinne antaisi lasten vain leikkiä.
[Lue lisää]
Mitä eskarissa tehdään? Vau.fi tutustui jyväskyläläisen päiväkodin esiopetukseen.
[Lue lisää]
Mielipide-erot kasvatuksessa tulevat usein esille vasta lapsen kasvaessa. Puolisot saattavat havahtua siihen, etteivät he ole kasvattamisessa samoilla linjoilla.
[Lue lisää]
Tiikeriäiti Amy Chuan kasvatusmetodeja on kauhisteltu Suomessakin, mutta kuinka paljon se oikeastaan poikkeaa tavasta, jolla pikku junioreista koulitaan tulevaisuuden teemuselänteitä?
[Lue lisää]
Mathiasta, 2, kiusattiin päiväkodissa, mutta opettajat eivät puuttuneet asiaan millään tavalla.
[Lue lisää]