Lahjakkuus on monitahoinen asia ja sitä voi olla hyvin erilaista ja eri osa-alueisiin kohdistuvaa. Kaikki lapset ovat erilaisia ja hyviä eri asioissa. Useimmat vanhemmat ajattelevatkin omien lasten olevan jollain tavalla lahjakkaita.
Saa epäonnistua
Lahjakas lapsi asettaa vanhemmilleen erityisen haasteen toisaalta tukea lapsen taitoja ja toisaalta antaa lapsen olla lapsi ja kehittyä omaa tahtiaan. Lasta voi tukea virikkeellisellä ympäristöllä, joka mahdollistaa lapsen kehittymisen. Lisäksi lasta voi kannustaa harjoittelemaan monipuolisesti asioita, joissa lapsella on lahjoja ja jotka lasta kiinnostavat. Tukemisessa on tärkeää, että lapsi saa myös epäonnistua. Lasta ei kannata leimata nimityksin. Erilaisuus voi olla lapsesta hämmentävää ja leimaavaa, jolloin se ei kannusta lasta harjaannuttamaan taitojaan.
Kuten kysyjä tuo esille, lapsella voi olla lahjakkaiden osa-alueiden lisäksi alueita, joissa he tarvitsevat enemmän tukea. Kielellisesti lahjakas lapsi voi olla siis myös hyvin herkkä ja arka, mikä asettaa haasteita esimerkiksi sosiaaliseen vuorovaikutukseen ikätovereiden kanssa tai se voi heijastua jännityksenä tai pelkoina.
Hyväksy lapsi sellaisena kuin hän on
Tärkeää lahjakkaan lapsen kasvatuksessa on se, että lapsi tulee kaikesta huolimatta hyväksytyksi sellaisena kuin hän on, ei sen kautta, mitä hän osaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lapsen lahjakkuus tulisi haudata tasapäistämisen perusteella.
Varhaisempaa koulun aloittamista suositellaan hyvin harvoin. Vaikka lapsi olisi ikätovereitaan taitavampi akateemisissa taidoissa, kuuluu koulukypsyyteen myös paljon muita taitoja, kuten sosiaaliset taidot, oman toiminnan ohjaus sekä selviytyminen arkisissa tilanteissa, keskittymiskyky, jne. Sosiaaliset sekä tunnetaidot ovat siis koetuksella koululaiseksi siirryttäessä, joten haasteita riittää myös akateemisilta taidoiltaan lahjakkaille lapsille.
Toisaalta esimerkiksi nuoruusiän kehityksessä lapsi voi kärsiä siitä, että hän on luokkatovereitaan nuorempi ja pienempi. Toverisuhteiden kehittymisen näkökulmasta ikätovereiden kanssa samaan aikaan koulun aloittaminen on myös usein kannatettavaa.
Varhaisempi koulun aloittaminen on kuitenkin mahdollista. Silloin tulee hakeutua psykologille koulukypsyystesteihin, joiden perusteella varhaisempaa aloittamista joko suositellaan tai ei suositella. Viime kädessä koulu päättää, hyväksyvätkö he lasta vielä kouluun.
Miten pitää lahjakkaan lapsen motivaatiota yllä?
Huoli motivaation säilymisestä on kuitenkin aiheellinen. Tähän voi vaikuttaa ottamalla yhteyttä heti koulun alussa opettajaan ja neuvotella yhdessä siitä, kuinka lasta tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tuen tulisi olla monipuolista eikä pelkästään rutiininomaisia lisätehtäviä.
Myös lahjakkaan lapsen olisi hyvä oppia tekemään töitä koulunsa eteen. Jos hän pääsee liian helpolla, ei hänelle kehity pidemmälläkään tähtäimellä opiskelutaitoja tai motivaatiota työskentelyyn asioiden saavuttamiseksi. Koulun aloitusta voi tehdä haasteellisemmaksi aloittamalla esimerkiksi jonkin harrastuksen, joka edellyttää harjoittelua. Instrumentin soittoharjoitukset on yksi vaihtoehto.
Allekirjoittaneella ei ole tietoa, että Suomessa olisi mitään tiettyä yhdistystä tai tahoa, joka olisi keskittynyt lahjakkaan lapsen asioihin. Monet yhdistykset, jotka ovat keskittyneet erityislapsiin voivat osata neuvoa näissäkin asioissa, sillä monilla muutoin erityislapsilla voi olla myös erityislahjakkuuksien osa-alueita. Lisäksi paikallisesta perheneuvolasta sekä koulussa kouluterveydenhuollosta voi hakea apua ja tietoa lapsen tukemiseen.
|
Tarja Salokoski, laillistettu psykologi, psykologian tohtori, kolmen lapsen äiti.
Työskennellyt laaja-alaisesti lapsiperheiden, lasten sekä nuorten parissa. |
 |