Raskausaikana ultraäänitutkimukset ovat tuttua puuhaa äidille ja myös monelle isälle. Ultralla saadaan selville laaja kirjo erilaisia asioita sikiön sydämen rakenteesta lapsiveden määrään.

Viimeksi päivitetty 15.2.2009





Ensimmäinen ultraäänitutkimus

Ensimmäinen ultraäänitutkimus tehdään tyypillisesti raskausviikon 12 tuntumassa. Tällöin tutkitaan muun muassa, vastaako sikiön koko raskausviikkoja. Jos lapsen koko ei sovi raskausviikkojen kanssa yhteen, voidaan laskettua aikaa muuttaa. Samalla tutkitaan istukan paikka, sikiöiden lukumäärä sekä tarkistetaan sikiön sydämen syke.

Ensimmäinen ultratutkimus on joko varhaisraskauden yhdistelmäseula, joka tehdään raskausviikoilla 10-12+6 tai viikoilla 10-14 tehtävä yleinen ultraäänitutkimus. Yhdistelmäseulonta koostuu niskapoimu-ultraäänitutkimuksesta sekä äidiltä otettavasta verinäytteestä, ja siinä kartoitetaan sikiön riski kromosomipoikkeavuuksiin, kuten 21-trisomiaan eli Downin oireyhtymään. Yleisessä ultraäänitutkimuksessa ei seulota kromosomipoikkeavuuksia.

Mikäli yhdistelmäseulonnassa todetaan suurentunut kromosomipoikkeavuuden riski, odottajalle tarjotaan mahdollisuutta jatkotutkimuksiin: joko NIPT-tutkimukseen tai istukka- tai lapsivesinäytteeseen.

Rakenneultrassa tarkastellaan elimiä

Raskausviikoilla 19-21 tehtävässä rakenneultrassa tarkastellaan sikiön rakenteita. Siinä tutkitaan muun muassa sikiön päätä, sisäelimiä ja raajoja.

Pienempien rakennehäiriöiden varhainen löytäminen parantaa lapsen mahdollisuuksia terveeseen elämään. Jos sikiöllä havaitaan esimerkiksi poikkeavuutta munuaisissa, asia voidaan tutkia heti syntymän jälkeen. Rakenteellisilta vioilta näyttävät seikat saattavat myös hävitä sikiön kehittyessä.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi antaa luvan raskauden keskeyttämiseen, jos luotettavalla tutkimuksella on todettu vaikea sikiön sairaus tai ruumiinvika. Aborttia ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä 24. raskausviikon jälkeen.

Rakenteiden tarkastelun lisäksi toisessa ultraäänitutkimuksessa tarkistetaan sikiön kasvu, istukan sijainti sekä arvioidaan lapsiveden määrää. Usein rakenneultrassa voidaan myös nähdä sikiön sukupuoli.

Raskaudenaikaisiin ongelmiin selvyys ultralla

Raskauden aikana voi ilmetä erilaisia oireita tai ongelmia, kuten ennenaikaista supistelua tai verenvuotoa. Näissä tilanteissa tarkistetaan tarvittaessa ultraäänitutkimuksella, onko sikiöllä kaikki hyvin.

Jos odottajalla on esimerkiksi verenvuotoa, istukka voidaan tutkia. Verenvuoto saattaa tulla istukan reunasta tai alta, jolloin on keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen riski. Vuoto voi myös johtua esimerkiksi kohdunsuulla olevasta polyypista, joka on alkanut vuotaa vaikkapa yhdynnän aiheuttaman hankauksen takia. Tällainen tiputtelu on täysin vaaratonta lapselle sekä äidille.

Ylimääräiset ultrat ennen synnytystä

Jos ei tiedetä, onko lapsi pää- vai perätilassa, asia voidaan varmistaa ultraäänitutkimuksella. Perätilassa olevalle lapselle voidaan yrittää tehdä ulkokäännös eli kääntää vauva päätilaan ennen synnytystä.

Ennen synnytystä tarkkaillaan myös lapsiveden määrää. Sen runsas väheneminen voi tarkoittaa, että istukka ei toimi kunnolla. Asiasta päästään varmuuteen etsimällä ultralla lapsivesilammikoita kohdusta. Jos lammikoita on riittävästi, istukka toimii moitteettomasti. Jos taas lammikoita löytyy liian vähän, synnytys saatetaan käynnistää.

Ylimääräisiä ultraäänitutkimuksia saatetaan tehdä myös arvioitaessa sikiön kokoa loppuraskaudessa. Jos on aihetta epäillä, että sikiö on poikkeuksellisen suurikokoinen esimerkiksi raskausdiabeteksen takia, voidaan tehdä kokoarvio ultraäänitutkimuksen avulla. Nämä mittaukset eivät kuitenkaan aina osu kohdilleen, ja tulokas saattaakin olla selvästi suurempi tai pienempi kuin kokoarvio antoi ymmärtää.

Finlex: Laki raskauden keskeyttämisestä

Vsshp: Sikiön seulontatutkimukset

Terveyskylä: Sikiöseulonta ja ultraäänitutkimukset

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliMalttia vedenjuontiin synnytyksen aikana
Seuraava artikkeliKotoinen eläintarha
JAA