Elimistö joutuu raskaana ollessa kovalle koetukselle sokerirasituksen suhteen, joten esimerkiksi yletön karkin popsiminen nostaa huomattavasti diabetesriskiä. Kuulutko sinä riskiryhmään? 

Raskausdiabetes on yleinen vitsaus. Noin 8,5 prosenttia äideistä sairastuu sokeriaineenvaihdunnan häiriöön raskausaikana. Raskausdiabeteksen määrä on kasvanut 20 vuoden sisällä.

Diabeteksen riskiä on mahdollista pienentään. Liikunta ja päivittäisen sokerisaannin vähentäminen ovat avainasemassa oman sairastumisriskin minimoimiseen.

Lue myös: Omega-3: sikiön suosikkirasva

Sokeriaineenvaihdunta muuttuu raskausaikana

Kun nainen tulee raskaaksi, hänen sokeriaineenvaihduntansa muuttuu. Äidin hormonitoiminta vaikuttaa insuliiniresistanssiin. Jotta raskaana olevan naisen elimistö selviäisi raskautta edeltävästä sokerirasituksesta, äidin on tuotettava kolminkertainen määrä insuliinia.

Kaikilla äideillä insuliinin eritys ei kuitenkaan kiihdy riittävästi. Silloin verensokerin paastoarvot nousevat. Kohollaan olevat arvot havaitaan sokerirasitustestissä, jossa äidin verensokereiden hajoamista seurataan muutaman tunnin ajan. Jos äiti ylittää tietyt arvot, hänelle diagnosoidaan raskausdiabetes.

Raskausdiabeteksia on erilaisia. Sanalla tarkoitetaan kaikkia sokeriaineenvaihduntahäiriöitä, silloin kun sairaus on kehittynyt ensimmäistä kertaa raskaana ollessa. Raskausdiabetes voi olla pysyvä diabeettinen tila kuten aikuistyypin diabetes tai sitten lievempi glukoosinsiedon vika.

Lue myös: Laku raskausaikana voi haitata lapsen aivojen kehitystä

Harmia niin sikiölle kuin äidillekin

Noin joka toinen raskausdiabetestapaus johtaa sikiön suurikokoisuuteen. Myös lievä sokeriaineenvaihdunnan häiriö raskausaikana saattaa johtaa sikiön liialliseen kasvuun.

Synnytysvaurioiden riski kasvaa oleellisesti sikiön koon kasvaessa. Myös hapenpuute on yleisempää suurikokoisten sikiöiden kohdalla. Vaaratekijöiden vuoksi raskausdiabeteksesta kärsivä äiti saattaa joutua keisarileikkaukseen.

Raskausdiabetesta sairastaneiden äitien lasten verensokereita seurataan synnytyksen jälkeen. Vastasyntyneiden sokerit  voivat heitellä rajusti, joten lapselle saatetaan joutua antamaan lisäruokintaa.

Äidin riski sairastua raskauden jälkeiseen diabetekseen on huomattava varsinkin tapauksissa, joissa raskausdiabetes on vaikea tai varhainen.

Lue myös: Liikkuvan odottajan lapsella terveempi sydän

Liikunta auttaa

Raskausdiabetesta voi ehkäistä harrastamalla liikuntaa ja syömällä terveellisestä. Näitä kahta konstia käytetään useimmiten myös jo diagnosoidun raskausdiabeteksen hoitoon.

Liikunta parantaa ihmisen insuliiniherkkyyttä. Tyypillisesti raskausdiabetes kuitenkin iskee vasta raskauden viimeisellä kolmanneksella, jolloin kaikki liikunta ei tule enää kyseeseen.

Monet liikuntamuodot kuten hölkkä, pyöräily ja soutu voivat aiheuttaa supistuksia loppuraskaudesta, eikä äidin kannata harrastaa niitä. Reipas kävely sopii kuitenkin myös raskauden viimeisellä kolmanneksella.

Lue myös: Foolihapon merkitys uskottua suurempi?

Yltiö dieetti pahasta

Raskausdiabetesta hoitavassa ruokavaliossa on oltava tarkka. Väärin valittu dieetti saattaa vaikuttaa lapsen kehitykseen.

Varsinkin ylipainoisilla äideillä kokonaisenergian määrää pudotetaan huomattavasti. Energiansaannin pudottaminen tapahtuu kuitenkin kohtuun rajoissa. Proteiinista ei ole syytä tinkiä. Hiilihydraatteja puolestaan poistetaan rankalla kädellä ruokalistalta. Näillä toimenpiteillä vähennetään sikiön riskiä suurikokoisuuteen ja  äidin insuliinihoidon tarvetta. Insuliinihoito

Äidin sokeriaineenvaihdunnan kannalta insuliinihoito on ainoastaan tarpeellinen silloin, kun äidille on diagnosoitu selvä diabetes. Nämä tapaukset ovat harvinaisia.

Insuliinihoito saattaa tosin vähentää sikiön riskiä suurikokoisuuteen. Useimmiten insuliinihoidon aloittamista punnitaan sikiön ja vastasyntyneen näkökulmasta.

Keskustele aiheesta foorumilla: Raskausajan diabetes

Lähde: Duodecim, YLE

Mitä mieltä olet artikkelista?  

JAA
Edellinen artikkeliNapatyngän hoito
Seuraava artikkeliRaksakundin vauvavapaa